Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
Kyllä se on mahdollista. Käyt vain kirjastossa ilmoittamassa, että haluat varausilmoitukset sähköpostiisi - varmista samalla, että kirjaston tiedoissa on ajantasalla oleva sähköpostiosoitteesi - ja ilmoitukset alkavat tulla tätä kautta.
Samalla saat sähköpostiisi myös mahdolliset myöhästymisilmoitukset, sekä ilmoituksen lainassa olevan aineiston lähestyvästä eräpäivästä.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Maksuista sanotaan näin: " Makua peritään vain aikuisten aineistosta, myös lastenkortilla lainatusta
0,20 euroa / laina!
Eli kyllä sinun on pakko maksaa sakot.
Olethan muistanut uusia lainaamasi, ettei sakkoja tulisi lisää.
Lue lisää tästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Maakuntalauluilla tarkoitetaan Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tuohon tarkoitukseen myöhemmin valittuja lauluja. Kaikki maakuntalaulut paitsi Maasalon Lapinmaa löytyvät cd:ltä Maakuntalaulumme/Jyrki Anttila ja Satakunnan Sotilassoittokunta, johtaa Riku Huhtasalo, S.l. : Satakunnan Sotilassoittokunta, 2006. Laulut on sovitettu lauluäänelle ja puhallinorkesterille. Maakuntalauluja on koottu myös seuraaville cd-levyille: Kotimaan kasvot/Suomen laulu (esitt.), Helsinki : Finlandia Records, p1998. Kokoelma perinteisiä isänmaallisia ja maakuntalauluja; Isänmaan lauluja = Songs of the Fatherland/Eri esittäjiä, Espoo : Fazer Music, p1992. Alkuperäisäänitteet ovat vuosilta 1972-1992.
HelMetistä...
Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002.
Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Kirjastoissa on luettavana Yliopistojen valintaopas 2008. Siinä esitellään yliopistojen ja korkeakoulujen hakumenettely, mutta tarkemmat hakuoppaat löytyvät yliopistojen sivuilta. Ks. http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/index.html ja http://www.hse.fi/FI/education/admission/ .
Laiskotellen löytyy useammaltakin cd-levyltä. Voit etsiä ja varata levyn pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Teoksen nimi 'laiskotellen'.
Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla. Noutokirjaston voi vapaasti valita eli voit lainata levyn Kirjasto 10:stä
Viime vuonna on ilmestynyt suomeksi Kerouac elämäkerta, tekijänä Dennis McNally ja kustantaja Johnny Kniga. Hänestä löytyy tietoja myös seuraavista kirjoista: Kulttikirja :tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä, toimittaneet Urpo Kovala ja Tuija Saresma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003 ja Beesley, Simon: 1900-luvun kirjallisuus, Gummerus 2001.
Beat-sukupolvesta löytyy englanniksi esim. Jamie Russell: The beat generation ja Holly George-Warren: The Rolling Stone book of the beats, the great generation and American culture.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Löysin pari kirjaa, joissa aurinko ja kuu on aiheina.
Satukokoelmassa "Sininen hetki: iltalukemisia" on August Jakobsonin satu "Aurinko, kuu ja tähdet". Sitten löytyi kuvakirja Hirokazu Ogura: "Setä kuu". "Kuun ja Auringon lapset" kirjassa Kuu ja Aurinko ovat keskeisiä satuhahmoja. Kustantaja on Pieni karhu.
Kyllä voi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saat esittämällä kirjaston hyväksymän valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteesi. Kotiosoitteen on oltava Suomessa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai muun täysi-ikäisen takaajan suostumuksella. Lainauskiellossa olevaa kirjaston asiakasta ei hyväksytä takaajaksi.
Lisätietoja: http://www.helmet.fi -> Ohjeita -> Käyttösäännöt tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Vähemmistökieli saamen kieli, Saamen kielilaki 1086/2003.
Kunnissa joissa suomi on valtakieli ruotsi on vähemmistökieli ja päin vastoin.
Kirjastojen elokuvilla on oltava lainasuoikeudet, ennen kuin niitä voi kokoelmiin hankkia. Ne on hankittava jokaiselle elokuvalle erikseen, eikä niitä automaattisesti saa. Se on ehkä tavallisin syy siihen, että kirjastojen kokoelmista puuttuu monia merkittäviäkin elokuvia.
Lähetän viestisi eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle, toivottavasti Luis Bunuelin elokuvia saadaan kirjastoihin myös DVD-muodossa. Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia myös lomakkeella, joka löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on julkaistu suomenkielellä useita historioita ja hakuteoksia.
Irja Lappalaisen teosta Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Espoo, 1979. pidetään jonkinasteisena klassikkona ja perusteoksena, johon useasti palataan ja viitataan toistuvasti.
Tuoreempia lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa käsitteleviä teoksia ovat vuorostaan seuraavat:
Huhtala, Liisa ja Juntunen, Katariina: Ilosaarten seutuvilta. Lasten ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja tutkimusta. Helsinki, 2004.
Pieni suuri maailma: suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.]. Helsinki, 2003.
Kattavia hakuteoksia löytyy myös. Näitä ovat esimerkiksi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia...
