Aiheeseeen liittyvää kirjallisuutta:
Scott, Jeffrey
How to write for animation
Woodstock, NY : Overlook, 2004. - 224 s.
ISBN 1-58567-428-1
Webber, Marilyn
Gardner's guide to feature animation writing : the writer's road map
Washington, D.C. : Garth Gardner Co., 2002. - 284 s. : kuv. ; 23 cm
ISBN 1-58965-002-6
Includes index.
Marx, Christy
Writing for animation, comics & games
Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - xxi, 226 s. : kuv. ; 25 cm.
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
ISBN 978-0-240-80582-5 ; 0-240-80582-8
Beiman, Nancy
Prepare to board! : creating story and characters for animation features and shorts
Boston : Elsevier Focal Press,, 2007. - 317 s. : kuv
ISBN 978-0-240-80820-8 ; 0-240-80820-7
Aiheeseeen liittyvää...
Julja on muunnos Juulia-nimestä. Julia on latinan Juliuksen (´maitopartainen nuorukainen´) sisarnimi. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (ISBN 951-1-18892-5)
Toisessa lähteessä: Eero Kiviniemen teoksessa: Iita Linta Maria (ISBN 951-717-757-7) Julia-nimi on lähtöisin roomalaisesta suvun nimestä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (ISBN 951-30-9827-3) Julian kerrotaan tarkoittavan nuorekasta tai komeaa.
Eero Kiviniemen teoksessa sanotaan Milla-nimen olevan muunnos nimistä Emilia, Ludmila tai Camilla.
Eeva Riihosen mukaan Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera, imarteleva tai hurmaava.
Vilkunan mukaan Ludmila on slaavilainen nimi, sen merkitys on kansan rakastama. Pyhä Ludmila, Böömin suojeluspyhimys,...
Vähänpuoleisesti löytyy tietoa hänen lapsuudestaan ja lapsuuden perheestään. Seuraavassa linkissä hän kertoo jotain omasta lapsuudestaan.
http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Wikipedian sivulta löytyy hiukan tietoa hänestä, esim. hänen oikea nimensä Petri Pykälä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Yleistä tietoa Ilkka Remeksestä ja hänen kirjoistaan löytyy monista kirjaston kirjoista, kuten esim.
Tarkka, Pekka: Kotimaisia nykykirjailijoita
Kotimaisia nykykertojia osa 3
Kodin kuvalehdessä 1999 no.17, s. 14-16 on Tarja Hirvasnoron artikkeli: Tuntematon Remes, mutten tiedä onko siinä mitään hänen lapsuuden perheestään. Kodin kuvalehdessä, (no.4, 2001), kerrotaan Ilkka Remeksen omasta perheestä mm. seuraavaa: Hänen vaimonsa...
Perinteisesti narreja pidettiin kuninkaiden ja muiden mahtimiesten hoveissa eläneinä hauskuuttajina. Narrien suuri esiinmarssi tapahtui keskiajan lopussa, mutta jo varhaiskeskiajalta on heistä
merkintöjä http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hovinarri
Askartelu- ja käsityölehdistä löytyi enimmäkseen lasten naamiaisasujen teko-ohjeita.
Aikuisen narrin pukumalleja ja kaavoja löytynee seuraavista teoksista:
Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen. Mynämäki : Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos,1998.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle / Tea Langh. Turku : Turun kulttuurikeskus, 2000.
Costume in detail / Nanncy Bradfield.
Men's garments 1830-...
Voisi kokeilla ainakin näitä, toiset kaunokirjalliset teokset ovat hyvinkin vahvasti tietokirjallisuutta ainakin silloin kun ne ovat omaeläkerrallisia. Pro -gradutyö (3) ja väitöskirja (4) ovat töitä jotka perustuvat kasvattilasten kertomuksiin:
1.Kostamo, Eila : Mulperipuun mehu : (omaelämäkerrallinen) romaani
2. HÄMÄLÄINEN, HELVI : Uusi Aadam / Helvi Hämäläinen (psykologinen romaani)
3. Tämän pro -gradutyön voinee kaukolainata, kysy kirjastosta--> Tekijät: Malin, Sanna
Nimeke: Kasvattilapsena Suomessa : kertomuksia ja kokemuksia vuosilta 1880-1940 / Sanna Malin
Aineisto: kirja
Julkaistu: Turku , 1993
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Turun yliopisto , folkloristiikka
4. Väitöskirja, saanee kirjastoon kaukopalvelun kautta kuten...
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Marika Uskali on jyväskyläläinen kirjailija, joka kirjoittaa nuorille. Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt kolme teosta: Veli ilves (2001), Hopeanorsu (2004) ja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu (2006). Viimeksi mainitulla teoksellaan Uskali voitti Lasten LukuVarkaus -palkinnon 2007.
Tietoa kirjailijasta löytyy lähinnä internetistä, joten kannattaa tutustua ainakin seuraaviin sivuihin:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=437 http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/naakka?m=content&a_id=156 ja http://www.rihmasto.net/esseet/marika_uskali.htm
Omien juuriensa etsiminen ja kartoittaminen kannattaa
aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran erinomaisiin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löytyy otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
MattiYrjänä Joensuusta ei elämänkertaa löytynyt, mutta hänestä on kerrottu seuraavissa kirjoissa:
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000 Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004
Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Gummerus 2001
Timo Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Suomen dekkariseuran julkaisuja 1998
Joensuun kirjoja on tarkastellut tutkimuksessaan Voitto Ruohonen kirjassa Paha meidän kanssamme, Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvausta, Otava 2005
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tampio esiintyy talon- ja sukunimenä Kainuussa ja Itä-Lapissa. Nimi Tambio on esiintynyt jo 1600-luvun lopulla Sotkamon käräjillä. Nimi saattaa liittyä muihin Suomessa esiintyviin Tamppi-nimiin. Tamppi-nimien arvellaan perustuvan esimerkiksi paikannimiin. Tamppi eli tamppimylly (ruotsin stamp) toimi veden avulla ja siinä tampattiin eli vanutettiin sarkaa tai puitiin rukiintähkiä. Tamppi on ollut myös sepän työkalu. Ruotsin damm merkitsee höyryä ja usvaa sekä myös pölyä ja tomua. Enemmän nimestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, Otava, 2000.
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Paras tietopaketti Salla Simukasta löytyy Sanojen ajasta - Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämästä kirjailijatietokannasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Sieltä löytyy Simukan henkilötiedot, tuotantolistaus, linkkejä haastatteluihin ja arvosteluihin, teoskuvailuja, Simukan omia tekstinäytteitä ja muuta hyödyllistä.
Sanojen aika -tietokantaa tehdään yhteistyössä kirjailijoiden kanssa ja sen sisältämät tiedot ovat aina luetettavia: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Nimi Sofia sekä numerot löytyvät osoitteessa: http://www.chinese-tools.com/
Ville nimeä ei tietokannasta löytynyt, joten asiaa kannattaa kysyä Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselta: Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
Avoinna klo 8-20
Kanslia:
Maria.Colliander@Helsinki.Fi
puh. (09) 191 22224
Metallin sorvauksesta löytyy metallitöiden kirjoista:
Autio, Arvo: Metallityöt, 1992
Hotakainen, Hannu: Omassa verstaassa, 1992
Teknisen käsityön perustyötavat / Asko Heinonen ym., 1981
Kolmiosainen TEKNISET käden taidot / [päätoimittaja: Raoul Johnsson]:osat 1-3, 2005-2006, sisältää myös metallitöiden ohjeita ja malleja joka osassaan.
Joensuun seutukirjastossa on myös joitakin vanhempia kirjoja metallitöistä ja sorvauksesta, esim.
Raivio, N.A.: Metallinsorvarin kirja. 7. P. 1972
Lisää aiheeseen liittyviä teoksia voit katsoa aineistorekisteri JOKUSESTA: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 asiasanalla 'metallityöt'.
Etunimia kannattaa tutkia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kopioin arkistosta annetut vastaukset:
NAOMI juontuu hepreasta ja sen merkitys on onnellinen, suloinen, viehättävä, herttainen, rakastettava. Nimi esiintyy myös Vanhassa testamentissa. Suomessa nimestä ovat olleet käytössä muodot Naema, Naemi, Naima ja Naimi.
Naomi on myös japanilainen nimi, joka muodostuu kahdesta kanji-merkistä, nao (rehellinen, suora) ja mi (kaunis).
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
CHRISTINA on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa...
Reino on suomalainen lyhentymä saksalaisesta alkuperää olevasta Reinholdista. Reinhold on suomeksi "jumalan neuvolla hallitseva".
Leo on latinaa ja tarkoittaa leijonaa.
Teddy on angloamerikkalaisessa maailmassa sekä Teodorin että Edwardin kutsumanimi. Teodor on kreikassa Jumalan lahja ja Edward muinaisenglannissa rikkauden vartija.
Viljami (engl. William, saks. Vilhelm) on lujatahtoinen kypäränkantaja (eli sotilas).
Ilana on uudehko juutalainen nimi. Heprean kielessä se tarkoittaa puuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ilana-nimeä on Suomessa annettu 113 naiselle. Ks. tarkemmin: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimien merkitysten lähteenä Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Satu on varmaankin Zachris Topeliuksen satunäytelmä Lintu Sininen. Näytelmässä esiintyvät prinsessat Florinna ja Forella sekä muuta hovin väkeä. Näytelmän löydät Nurmijärven kirjastoista kokoelmasta Topeliuksen kauneimmat näytelmät, WSOY 1979.
Goethen Tarua ja totta elämästäni ilmetyi Hollon kääntämänä vuonna 1924. Alkuperäinen teos on Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit joka ilmestyi vuosina 1811–33.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dichtung_und_Wahrheit
Kankaanpään kirjastosta löytyy useita eutanasiaa käsitteleviä ja sivuavia kirjoja mm. seuraavat:
Kokkonen, Paula: "Hoitotahto : potilaan oikeudet ja lääkärin velvollisuudet" (Talentum, 2004)
Ryynänen, Olli-Pekka: "Terveydenhuollon etiikka" (WSOY, 2000)
"Lääkintä- ja hoitoetiikka" (Painatuskeskus, 1997)
Mattila-Pyykkönen, Kati: "Yöperhosen siivin" (Kirjapaja, 1996)
Pahlman, Irma: "Potilaan itsemääräämisoikeus" (Edita, 2003)
