| Mikä jari sillanpään levytys-kappale kuuleeko eero |
1204 |
|
|
|
Tämä Mika Toivasen sävellys on levytetty alunperin Sillanpään albumille "Onnenetsijä" (1999), mutta se löytyy myös kokoelmilta "Kaikkien aikojen parhaat" (2013) ja "Parhaat" (2005).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Miten saan vaihdettua nimimerkin nimen paikalle siihen varauslappuun, joka on varattujen kirjojen välissä? |
489 |
|
|
|
Aliaksen eli salanimen saat käyttöösi käymällä missä tahansa HelMet kirjastossa.
|
| Kenen ylläpitämä on sivusto (Googlen haku) "ilmainennyt.com internetin ilmaiset". Miten saa esim. sähköposti yhteyden sivuston toimitukseen (suomen kieli) |
929 |
|
|
|
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin... |
| Laulun nimi lienee Enkeli. Se alkaa sanoilla: Nyt kerron sulle mun lapseni, kuinka kaunis on taivaan enkeli....Kuka olisi levyttänyt ko laulun ja millaiselle… |
4199 |
|
|
|
Kyseessä lienee perinteinen laulu, joka esiintyy nimillä "Enkeli" ja "Laulu enkelistä". Siitä on varsin monia levytyksiä, joista tosin suurin osa ns. omakustannuslevyjä, joiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaan listaan olen koonnut julkaisujärjestyksessä eri esittäjien tulkintoja, jotka on julkaissut jokin levy-yhtiö. Ainakin osa näistä löytyy kyllä kirjastojenkin kokoelmista:
* Seppo Kohvakka: Kooste parhaista (Ristin Voitto, 1990, Prisma RVCD-1099)
* Nekut: Enkeli valkosiipinen (VL-Musiikki 2003, VLCD-1993)
* Suojelusenkeli : Kauneimmat pyhäkoululaulut (VL-Musiikki 1996, VLCD-1024)
* 40 rakkainta iltalaulua : Kaikki herkimmät lastenlaulut (VL-Musiikki, VLCD1060D)
* Hanna Ekola: Enkelin siipien havinaa (Sony 2000, Columbia... |
| Olin syksyllä kaksi viikkoa tetissä Tikkurilan kirjastossa ja haluaisin hakea kesätyöpaikkaa sen lastenosastolta. Milloin hakuaika alkaa ja päättyy, ja mistä… |
1030 |
|
|
|
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla... |
| Onko Vantaan kirjastoissa missään käytettävissä dia- ja negatiiviskanneria ? |
1044 |
|
|
|
Valitettavasti Vantaan kirjastoissa ei toistaiseksi ole filmiskanneria. Sellainen löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikasta: Kohtaamispaikka Mannerheimintie 22-24, 2 krs, puh. 09 3108 5900. Siellä on Koneilla 1-5 skannerit. Filmiskannaus koneilla 1-4.
Filmiskanneri on myös Espoossa Entressen kirjastossa, osoite Siltakatu 11. Entressen kuva-asema:
- Apple iMac 27'
- Tasoskanneri, HP Scanjet 8270
- Filmiskanneri, Plustek OpticFilm 7600i Ai
- Adobe Photoshop CS5
Työasemien varaus toimii puhelimitse henkilökunnan kautta: 09-81653776
Lisätietoja voit kysellä myös sähköpostitse: kirjasto.entresse@espoo.fi
|
| Onko lapsen/nuoren peseytymättömyys ja samojen likaisten vaatteiden käyttö psyykkisen sairauden oire? Miksi nuori tekee näin? Onko siihen jotakin muuta syytä… |
2744 |
|
|
|
Kysymykseen lääketieteelliseen osaan voi vastata vain asiantunteva lääkäri, me kirjastoammattilaiset emme voi vastata tällaisiin kysymyksiin.
Yleisemmin ilmiö lienee tuttu jokaiselle lapsia kasvattaneelle, joten rohkenen lyhyesti vastata kolmen lapsen isänä ja neljän isoisänä (naispuoliset kollegat voivat tarkentaa, jos on tarvetta).
Peseytyminen kuten muukin henkilöhygienia opitaan vanhempien esimerkin ja ohjeiden perusteella. Jossain määrin vaikuttavat myös kavereiden ajatukset ja esimerkki. Murrosiässä käy kuitenkin helposti niin, että vaikka juuri silloin hygieniaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, monen nuoren huomio kiinnittyy aivan muihin asioihin. Tällöin ei oikein muu auta kuin asiasta muistuttaminen, senkin uhalla,... |
| Mistä laulukirjasta löytäisin seuraavan laulun? Ja mistä löydän laulukirjan? Se riemussa enkelten laulavain ja tuikkeessa tähtien saapuu ain, niin auvoisna… |
1264 |
|
|
|
Kysytty laulu taitaa olla Juhani Pohjanmiehen säveltämä "Jouluaatto". Sen alkusanat ovat juuri "Se riemussa enkelten laulavain".
Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta vanhemmasta kokoelmsta, jotka molemmat löytyvät ainakin HelMet-musiikkivarastosta Tikkurilasta (olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssäkin).
1) Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi (WSOY 1933) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1564047~S9*fin
Tämä löytyy myös Tampereen kokoelmista, mutta oli lainassa.
2) Pohjanmies: Kootut joululaulut (Gummerus 1956) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1458794~S9*fin
Tämäkin löytyy Tampereelta, mutta molemmat kappaleet olivat lainassa. PIKI-kirjastoista tämä löytyy myös Akaalta ja Mäntästä.
Pohjanmies on vielä... |
| Minulla on A. Apostol tuuba hyllyssä jossa on numero 799. Soittimessa on myös leimat 1. teollisuusnäyttelypalkinto 1906, 1. soittovälinepalkinto 1911 ja… |
2111 |
|
|
|
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa... |
| Voinko tehdä kaukolainauspyynnön eri kaupungissa sijaitsevan kirjaston kirjaan, jota on myös oman kaupunkini kirjastossa, mutta kaikki kappaleet ovat lainassa… |
507 |
|
|
|
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei... |
| Mistä löytyisi nuotit seuraavaan kappaleeseen: Säv. ja san.: Aimo Kalevi Aaltonen : "Haaveiden valkopilvet" |
2379 |
|
|
|
Ainakaan Viola-tietokannan eli kansallisbibliografian musiikkiosan tietojen mukaan tästä laulusta ei ole julkaistu nuottia, se on olemassa vain 1999 julkaistulla Tuomas Koivuviidan CD-levyllä "Tunteiden maa".
Luultavasti ainoa henkilö, jolta nuotit voisivat löytyä, on itse säveltäjä Aimo Aaltonen, joka em. CD:n tietojen mukaan on ainakin 1999 asunut Noormarkussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Mistä löytyisi NUOTIT Armas Järnefeltin Kehtolauluun, jonka sanat on kirjoittanut Aulikki Oksanen ja jonka laulaa Johanna Rusanen levyllä Yö meren rannalla… |
4240 |
|
|
|
Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri... |
| Muistan lapsuudesta -80 luvulta joululaulun "Kirje joulupukille", jonka lauloi kaiketi Maija-Liisa Könönen. Onko tätä saatavana enää mistään? |
1906 |
|
|
|
Kysyjän muisti pelaa kyllä mainiosti! Maj-Lis Könönen laulaa sanoittamansa laulun "Kirje joulupukille" (sävellys Lasse Könönen) äänitteellä JOULUN AIKAAN (Minimusic MIC24, p1981). Tätä äänitettä ei kuitenkaan ole julkaistu muussa kuin kasettimuodossa.
Kasetti löytyy ainakin seuraavista kunnankirjastoista: Inari (ei voi varata), Puumala, Reisjärvi sekä Pielisen verkkokirjaston jostain yksiköstä. Suosittelen vierailua lähikirjastoosi ja siellä voitte tehdä kaukolainatilauksen tästä kasetista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Onko vielä saatavana Hilja Valtosen kirjoja? minkä nimisiä kirjoja hän on kirjoittanut? |
1850 |
|
|
|
Hilja Valtonen oli tuottelias kirjailija, mutta Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Valtonen löytyvät hänen tärkeimmät teoksensa listattuna. Tässä ovat roomaanit:
Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa! (1927)
Opettajan villikko (1928)
Hiiliristi (1930)
Kunnankirjuri (1931)
Vaimoke (1933)
Tarvaatar (1935)
Nykyhetken tyttölapsi (1937)
Hätävara (1938)
Ville viekastelee taas (1945)
Kilroy sen teki (1947)
Rakas Vihtori (1950)
Neiti talonmies (1954)
Neekerityttö peilaa (1957)
Poikamiestyttö (1966)
Ruskapäiviä (1975)
Otava on vielä 2000-luvulla julkaissut Hilja Valtosen teoksia uusintapainoksina, mutta tällä hetkellä niitä... |
| Kuinka voin saada Dedicon Photoshop sanakirjan käyttööni tai itselleni. En löydä mistään tietoa, kuink kirjat tilataan? |
536 |
|
|
|
Mahtaisiko kyse olla Docencon Photoshop-kirjoista? Tällä kustantamolla on useita Photoshop-ohjelmistoon liittyviä kirjoja, joita voi tilata suoraan kustantan sivujen kautta (www.docendo.fi) sekä kirjakaupoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Voiko kirjastossa skannata? |
1426 |
|
|
|
Monet kirjastot tarjoavat nykyään digitointilaitteita ja myös tasoskannereita, joihin kysyjä oletettavasti viittaa. Koska digitointiaika on yleensä varattava, on järkevintä ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jossa haluaisi asioida tai tutkia HelMet-kirjastojen tarjoamat digitointipalvelut etukäteen verkon kautta (www.helmet.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Kysymykseni, onko mistään saatavissa Kalle Päätalon kirjoihin kansipapereita. Minulta puuttuu muutamista kirjoista kansipaperit. |
1128 |
|
|
|
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
|
| Mitä teofilo tarkoittaa |
1312 |
|
|
|
Theofilos (Θεόφιλος)on kreikkalainen miehen etunimi, joka espanjan kielessä esiintyy muodossa Teófilo ja muissa kielissä mm. muodoissa Theophilos, Theophilus ja Amadeus (latinan kielestä).
Kreikankielinen nimi muodostuu sanoista "theo" (Jumala) ja "filia" (kiintymys, rakkaus tms). Suomenkielinen käännös olisi suunnilleen "Jumalaa rakastava" tai "Jumalan rakas".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Onko kirjastossa tai kansalaisopistossa filmin digitointi mahdollisuutta? |
828 |
|
|
|
Jos tarkoitat "filmillä" kaitafilmiä, vastaus on valitettavasti kielteinen. Monetkin kirjastot tarjoavat mahdollisuuden digitoida diafilmiä ja filminegatiiveja, mutta kaitafilmin digitointi on niin hankalaa ja kallista vielä, että maksutonta palvelua joutuu odottamaan. Kaupallisen palvelun tarjoajia löytyy useita (googlaamalla kaitafilmi - digitointi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| "Kuu maahan katsovi ihmeissään ja kulkee taivahan tiellä. Käy silloin mieleni murheeseen ja kosken kantelon kieltä. En sentään mie koske kultakuuta, yli maan… |
1245 |
|
|
|
Ihan tällä alulla ei tunnu löytyvän mitään, mutta kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen perinnesävelmän När månen vandrar på fästet blå suomennos. Topeliuksen Kuu kirkas -näytelmässä on tähän sävelmään tehty laulu, joka alkaa sanoilla "Kuu maahan katsovi kierohon" eli alku on melko samanlainen.
Tämän kansanlaulun nuotti löytyy kokoelmasta "103 kitaralaulua", missä se on Erkki Ainamon käännöksenä nimellä Kun kuuhut kulkevi taivollaan (Kun kuuhut yksin käy taivollaan). Tästä kokoelmasta löytyy yksinkertainen melodianuotinnos.
Suomenkielistä esitystä sävelmästä ei näytä olevan, mutta CD-levyllä Stora snapsvise-cd'n (EMI 1995) sen sävel löytyy uusilla sanoilla nimellä När jag tar snapsen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
Kysy kirjastonhoitajalta