| Voiko Sibelius-Akatemian kirjastossa (Helsinki) vapaasti lukea alan väitöskirjoja? Olen avoimen yliopiston opiskelija. Proseminaarityötä varten tarvitsisi… |
882 |
|
|
|
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoin palvelu, vaikka onkin oppilaitoskirjasto. Käsikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, lainaamiseen täytyy olla kirjastokortti, jonka voi myös tehdä kuka tahansa.
Uusimmat opinnäytteet löytyvät nykyään myös verkosta. Kannattaa tarkistaa, olisiko etsimäsi täällä: http://ethesis.siba.fi/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Kenenköhän kirjoittama tämä alla oleva runo on: Tahtoisin tehdä puutarhan Sinulle vartavasten Sillä se on tarkoitettu iloksi pienten lasten. Koivut loihtisin… |
6119 |
|
|
|
Tämä "ristiäisruno" näyttää olevan erittäin suosittu, mutta pääosin se liikkuu internetissä ainakin täysin anonyyminä tekstinä.
Ainoa vinkki tekstin tekijästä löytyi ET-lehden verkkoversion "Runopankista", jossa tämän runon tekijäksi on merkitty Hannele Huovi. Tämän tiedon varmistamiseksi tarvitaan nyt joku monesti palkitun ja paljon luetun Huovin laajan tuotannon tuntija, jollainen en itse valitettavasti ole. Valitettavasti ei kirjastoissamme luetteloida kirjallisuutta yksittäisten runojen tarkkuudella, vaikka tarvetta olisi.
Heitänkin tässä pallon kollegoille, varmasti joku on senkin kirjan lukenut, jossa tämä teksti on - jos yhteys Hannele Huoviin on oikea.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Olen kirjoittamassa itse kirjaa, ja etsin sitä varten tietoja Yhdysvalloista. Tällä hetkellä olen 1970-luvussa ja haluaisin tietää hieman lisää tuosta… |
704 |
|
|
|
Yhdysvaltoja käsittelevää kirjallisuutta on pääkaupunkiseudulla runsaasti tarjolla. Sinun kannattaa katsoa sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) että Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi). Hyviä hakusanoja voisivat olla historia, kulttuurihistoria, poliisi, kaupungistuminen, teknologia, tekniikka, 1970-luku tai 1930-luku yhdistettynä hakusanaan Yhdysvallat.
Hyvä paikka lähdekirjallisuuden löytymiseen voisi myös olla Helsingin Yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa sijaitseva American Resource Center. Tietopalvelu on auki ma-pe 10-17. Heille voi esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
|
| Mistä tulee ja mitä tarkoittaa nimet Natalia ja Irja. |
3386 |
|
|
|
Nimi Irja on Yrjö-nimen naispuolinen vastine. Irja-nimeä on käyttänyt ensimmäisen kerran Gustaf von Numers näytelmässään Tuukkalan tappelu (1889), ja etunimeksi Irjaa on annettu 1890-luvulta lähtien.
Nimi Natalia pohjautuu latinan kielen ilmaukseen natale Domini (Herran syntymä), ja viittaa Jeesuksen syntymään.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
|
| Olen muuttanut Lahdesta pois, joten en tarvitse enää Lahden kaupungin kirjaston palveluita. Miten "eroaminen" hoidetaan? |
757 |
|
|
|
Jos tarkoitat "eroamisella" henkilötietojen poistamista Lahden kaupunginkirjaston asiakastietokannasta saman tien eikä vasta vuosien kuluttua, järkevintä on ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää tämän toimenpiteen suorittamista. Voi olla, ettei pelkällä sähköpostiviestillä tai puhelinsoitolla asiaa hoideta, kun kyseessä on luottamuksellinen henkilötietoasia. Mutta asia selviää, kun otat yhteyttä. Tässä kaikki mahdolliset yhteystiedot:
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirkkokatu 31, PL 91 15141 Lahti
puh. 03-812 511 (keskus)
puh. 044-4163519, 03-812 5540, 03-812 5541 (lainojen uusinta)
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi
kaupunginkirjasto@lahti.fi
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Kysymykseni koskee musiikkia. Tarvitsisin erästä tekstiä varten jonkin sopivan klassisen musiikin kappaleen. Sen pitäisi olla sellainen joka sopisi nuoren… |
925 |
|
|
|
Kysymys on aika haastava, mutta yritetään! Jos lähtöehtona on tanssittavuus (baletin näkökulmasta), on perinteinen kirkkomusiikki syytä jättää rauhaan. Sen sijaan sekä Bachilta että Sibeliukselta löytyy rytmillisesti selkeää musiikkia, joka sopii kamariorkesterilla esitettäväksi. Tässä joitakin ehdotuksia.
Bachin orkesterisarjassa (alkusoitossa) BWV1067 h-molli on suosittu osa Badinerie, jossa huilulla on hyvin kuuluva solistinen rooli. Osa on lyhyt ja aika ripeätahtisesti tasajakoisesti etenevä valoisa sävellys. Bachin orkesterisarjoissa (joita on neljä) on muitakin kamariorkesterin soittamia osia, jotka voisi hyvin kuvitella balettiharjoitusten taustalle. Tunnetuin niistä - "Bachin Air" - ei kuitenkaan ole ehkä tanssittavaksi sopivin.... |
| Opiskelen Lahden ammattikorkeakoulussa ja teen opinnäytetyötä. Olisiko tuollaista artikkelia mahdollista saada käsiin. Löysin tuon lähteen googlaamalla ja… |
403 |
|
|
|
Tiede-lehden vanhoja numeroita säilytetään Tikkurilan kirjastossa 10 vuotta, joten numero 8/2005 on sieltä saatavilla. Sen voi varata normaalisti http://www.helmet.fi -stä.
|
| Kuinka kauan dvd levyt on yleensä korjattavana? Ainaki nyt varaamani aineisto on ollut korjattavana 2kk. |
476 |
|
|
|
Jos jokin CD tai DVD on todettu korjausta (yleensä hiontaa) kaipaavaksi, ei sen pitäisi olla Korjattavana-tilassa montaakaan viikkoa. Kaksi kuukautta kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta voi sellaistakin ruuhkan tai lomien takia syntyä yksittäistapauksissa.
Kun kysyjä ei mainitse, minkä DVD:n varauksesta ja korjauksesta on kysymys, emme pysty tämän tarkemmin vastaamaan. Mutta allekirjoittanut voi tarkistaa asian, jos kysyjä ottaa sähköpostilla suoraan yhteyttä (heikki.poroila@vantaa.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarastoi
|
| Onko koulun ympäristötieto 4 kirjasta äänikirjaa |
851 |
|
|
|
Näkövammaisten Celia-kirjasto on julkaissut tämän vuonna 2001 ilmestyneen kirjan äänikirjana Oppari.fi-palvelussaan, mutta kuten muissakin tähän Daisy-sarjaan kuuluvissa teoksissa käyttöoikeus on vain sillä, jolla on todistus estyneisyydestä käyttää normaalia paperikirjaa (useimmiten siis näkövamma). Näyttää siis valitettavasti siltä, että yleiseen käyttöön tätä oppikirjaa ei äänikirjaformaatissa ole tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Onko Väinö Siikaniemi varmasti Emma-valssin todellinen sanoittaja? Miksi sitten joissakin ännilevytiedoissa (Esim. Ture Aran levytys) Emma-valssin… |
1727 |
|
|
|
Suomenkielinen Wikipedia toteaa Väinö Siikaniemen olevan perinnesävelmän Emma yleisimmin tunnettujen sanojen (Oi muistatkos Emma,sen kuutamoillan) tekijä. Mihin dokumentteihin tämä tieto perustuu, on epäselvää, sillä Wikipedian tietoa ei viitata mihinkään.
Viola-tietokannassa Siikaniemi on merkitty sanoittajaksi jo vuonna 1929 tehdyn Leo Kaupin esityksen kohdalla. Onko tieto peräisin itse levyn etiketistä, sitä en pysty vahvistamaan. Toisaalta samaisessa tietokannassa on myös kirjauksia, joissa saman tekstin tekijäksi on merkitty Evert Suonio. Myös tämän tiedon lähde on epäselvä.
Tässä on selkeä ristiriita, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kaksi sanoittajaa olisi päätynyt täsmälleen samoihin alkusanoihin. Ilman perusteellisempaa... |
| Kuka oli maailman ensimmäisen valokuvan ottajan nimi? ja kerrotkos siitä vähän, tarvitsen tietoa koulu tehtävään. |
1120 |
|
|
|
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila... |
| 1. Mistä johtuu jään sininen väri jäätiköillä / jäävuorissa? 2. Mikä aiheuttaa jään kellumisen? Tietysti jään tiheys, mutta miksi käy näin? |
3982 |
|
|
|
Tiede-lehden numerossa 2/2007 vastasi lumitutkija Eija Kanto tähän jään sinisyysasiaan näin: "Toisinaan jää näyttää myös siniseltä. Jää imee itseensä punaista valoa tehokkaammin kuin sinistä, jolloin siniset aallonpituudet heijastuvat ulospäin."
Jään kelluminen vedessä selitetään Wikipedian artikkelissa "Jää" näin: "Tavallisen heksagonaalisen jään tiheys on jään tilaa vievän kuusikulmaisen kiderakenteen vuoksi veden tiheyttä pienempi, joten se kelluu tiheämmän veden pinnalla. Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa: kun lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,... |
| Etsinnässä on vanha 60-luvulla Eino Virtasen esittämä laulu, nimeltään; miksi näin jätit minut. Löytyyköhän tuota laulua jostain äänitteenä tai laulun sanoja… |
1368 |
|
|
|
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen... |
| Mitä voisi tehdä, kun Suonion (Julius Krohn 1835-1888) lastenrunoihin sävellettyjä lauluja on yhä uusissa lastenlaulukokoelmissa ja äänitteissä ainakin yli… |
1023 |
|
|
|
Virheellisten tietojen merkitsemistä julkaisuihin ei voi mitenkään estää, kuten ei myöskään virheellisten tietojen monistumista, kun ne saadaan tietosanakirjan tai Teoston kaltaisesta auktoriteettilähteestä. Tämä on ikävää, mutta valitettavasti myös vääjäämätön tosiasia.
Silti tällaisista asioista kannattaa sitkeästi julkisuudessa muistuttaa, koska se on ainoa keino edes rajata haittoja ja lisätä oikean tiedon esiintymistä. Tässä suhteessa kustantajat ja esimerkiksi juuri Teoston rekisteri ovat tärkeässä asemassa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa on perushankaluutena se, ettei nimeen "Suonio" satunnaisesti törmäävä välttämättä tiedä, että kyseessä on tavallisen suomalaisen sukunimen lisäksi taiteilijan salanimi, vaan olettaa löytäneensä... |
| Varasin Lääkehoidon käsikirjan ja siinä oli eräpäivä 30.9.2013. saanko siis lainaan kirjan sen jälkeen vai voiko kirjaa nyt lainaava henkilö vielä uusia lainan… |
740 |
|
|
|
Kirjastojen varausjärjestelmien tarkoituksena on estää lainan uusiminen, joten kun olet varauksen tehnyt, tämänhetkinen lainaaja ei voi lainausaikaa virallisesti pidentää.
Valitettavasti varaamalla ei voi vaikuttaa siihen, milloin edellinen lainaaja palauttaa lainansa. Varaus ei siten takaa, että varatun aineiston saa viimeistään eräpäivänä. Jos lainaaja on valmis maksamaan myöhästymissakkoja, hän voi pidentää laina-aikaansa ilman että varaus siihen vaikuttaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Kirjoitan Changemaker-nuorisoverkoston puolesta. Vapaaehtoisemme tuottavat todella hienoa Globalisti-lehteä globaalin oikeudenmukaisuuden teemasta. (Lehti on… |
751 |
|
|
|
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista... |
| Löytyykö kirjastosta nuotteja Timo Koivusalon kappaleeseen Entä sitten? Kappaleen on esittänyt Joel Hallikainen. |
1577 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää olevan niin, ettei tätä Koivusalon sävelmää ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina (ei ainakaan Viola- ja HelMet-tietokannan mukaan). Jukka Kuoppamäen samanniminen laulu on nuottina olemassa, mutta se ei tietenkään tässä tapauksessa auta asiaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Jos testamentissa ei lue toivetta testamentin toimeenpanijasta, voiko sen lisätä jo kirjoitettuun testamenttiin tai tehdä erillinen paperi siitä. Kiitos |
2065 |
|
|
|
Perintökaaren, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 luvussa 10:6§ sanotaan: Milloin testamenttiin sisältyvää määräystä peruutettaessa tai muutoin siihen tehdään lisäys, on noudatettava, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.
Testamentin vaatimuksista mainitaan tällä sivulla: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/vaatimukset/ . Jos siis testamentti on jo kahden todistajan oikeaksi hyväksymä, siihen ei voi tehdä muutoksia. Varminta on tehdä kokonaan uusi testamentti. Matti Norrin kirjassa Perintö ja testamentti sanotaan: "Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin testamenttikin... Testamentin muutos tai lisäys on uusi testamentti, johon on noudatettava kaikkia... |
| Onko Anita Välkki koskaan laulanut Kansallisoopperassa Carmenin (Bizet) osan? Jos vastausta ei löydy sieltä, niin mistä löytyy. |
1068 |
|
|
|
Olen tutkinut tätä asiaa niin laajasti kuin se meillä olevien hakuteosten ja internetin kautta on mahdollista, enkä ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Anita Välkki olisi laulanut Carmenin roolia Kansallisoopperassa.
Anita Välkin aktiiviuran aikana 1960-1970-luvuilla Carmen oli Kansallisoopperan ohjelmistossa 1964 ja vielä 1971, jolloin Välkki oli jo palannut Suomeen kansainvälisiltä oopperanäyttämöiltä. En ole kuitenkaan löytänyt tarkkaa tietoa siitä, kuka noissa tuotannoissa roolissa oli. Carmenin rooli on normaalisti hoidettu mezzosopraanon tai alton äänialalla laulavan taiteilijan voimin, eikä Välkin wagneriaaninen sopraano ehkä olisi tähän rooliin hyvin sopinutkaan, vaikka hän uransa loppupuolella lauloi myös matalaäänisempiä... |
| Olen varannut ja saanut 3 kirjaa. En pysty lainata uudestaan titokoneesta. Se sanoo, että kaikki kirjat jo varattu. Minulla kirjat kotona ja haluaisin käytää… |
679 |
|
|
|
Hei !
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä lukee, että laina-aikaa ei voi lisätä, jos aineistosta (kirjat yms) on varauksia. Eli teidän tapauksessanne pitää valitettavasti tyytyä neljään viikkoon. Kannattaa kyllä tarkistaa viimeisenä palautuspäivänä, josko varaukset olivat poistuneet, eli varaaja olisi saanut teoksen jonkun muun kirjaston kappaleen.
|
Kysy kirjastonhoitajalta