| Onko Forssan sekakuoron historiakirja olemassa? |
679 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan.... |
| Minkä niminen kappale alkaa soida videolla kohdassa 17.20 min? http://areena.yle.fi/tv/2083721 |
430 |
|
|
|
Itse kuulen kyseisessä kohdassa lyhyen folk-henkisen kitarariffin, jonka perusteella en pystynyt sävelmää tunnistamaan. Toivottavasti joku muu tunnistaa, mutta kyllä näin lyhyet katkelmat ja vielä ilman sanoja ovat sellaisia, jotka saattavat jäädä tunnistumattakin. Toivotaan parasta!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| HelMet-kirjaston uutuusluettelot eivät taida vielä toimia päivityksen jälkeen? (itselläni eivät luettelot enää päivity 21.11. klo 13:37) |
259 |
|
|
|
Valitettavasti tällaiset isot järjestelmäpäivitykset usein sekoittavat rutiinitoimintoja, niin tässäkin tapauksessa. Ei oikein uskalla myöskään luvata aikataulua sille, että kaikki toimii normaalisti. Suosittelen lämpimästi ottamaan rennosti ja aina silloin tällöin piipahtamaan katsomassa, olisiko tilanne jo normalisoitunut :)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Israelilainen Ofra Haza esiintyi televisioidussa Israelin 50 vuotisjuhlassa ja esitti siinä kappaleen "Jerusalem". Esitys löytyy Youtubesta: http://www.youtube… |
850 |
|
|
|
Discogs-palvelun mukaan Ofra Hazan levyttämä versio löytyy 3CD:n kokoelmasta Greatest Hits (2001) nimellä "Jerusalem of gold" (hepreankielinen nimi Yerushala'im shel zahav / Shemer, Naomi) sekä todennäköisesti vaikeasti saatavissa olevalta CD-levyltä Queen in Exile (1994, tässä nimellä Jerusalem, joka voi tosin olla jokin muukin sävellys, koska samalla lyhyemmällä nimellä esiintyvä kappale on myös kokoelmassa Greatest hits 2).
HelMet-järjestelmään tätä kokoelmaa ei ole valitettavasti saatu hankituksi, mutta näyttäisi, että levyä on ainakin Amazon.comin kautta vielä jokunen kappale saatavana.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Miten saan noudettavissa olevat varaukset tiedottteen puhelimeeni? |
580 |
|
|
|
Hei !
Helmet-verkkokirjastostamme löytyy ohjeet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivies…
|
| Olisiko jossain kirjastossa poistomyynnissä kirja: Elokuvan runousoppia? |
730 |
|
|
|
Hei !
Valitettavasti kirjastot eivät etsi eivätkä varaa poistomyyntikirjoja,voit koittaa katsoa http://www.tie.to/kirjat/
löytyisikö antivariaateista.
|
| Työnantaja vaatii toimittamaan eräälle vakituiselle asiakasyritykselleen valokuvani. Asiakasyritys ei kuitenkaan kerro, mihin tarkoitukseen valokuvani… |
922 |
|
|
|
Hei !
Jos kuulut ammattiliittoon niin jäsenetuna on usein lakimiesneuvonta. Toinen mahdollisuus on kysyä maksuttomasta asianajajapalvelusta.
http://www.asianajajaliitto.fi/asianajotoiminta/asianajajapaivystys
|
| Keräsin joulukoristeluita varten maahan pudonneita kuusenkäpyjä. Kävyissä oli kerätessä silmut kiinni, mutta ne alkoivat aueta, kun laitoin kävyt kuivumaan… |
2230 |
|
|
|
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa... |
| Kuka on maailman kaikista tunnetuin henkilö? |
4182 |
|
|
|
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,... |
| Voisitteko hieman selventää plagiointia. Jos haluan esimerkiksi kopioda yhden lauseen jonkun tekstistä, niin pitääkö jokaisen sana olla mun oma vai riittääkö,… |
4749 |
|
|
|
Kysyjän käyttämä termi "plagiointi" ei liity tällaiseen tilanteeseen, jossa on tarkoitus lainata toisen kirjoittamaa tekstiä. Sitä kutsutaan "lainaamiseksi" tai "sitaatiksi".
Tekijänoikeuslain 22§:n mukaan "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Jos toisen lausetta käytetään sitaattina, se saa olla ja sen itse asiassa täytyykin olla täsmälleen, kuten lähteessäkin on. Plagiaatiasta ei koskaan ole kysymys silloin, kun lainauksen lähde on mainittu.
Plagiaatti puolestaan on kokonaan tai lähes kokonaan toisen teoksen kopio, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole kerrottu alkuperäistä tekijää eikä lähdettä. Plagiaatti voi olla tahaton (ihminen voi muistaa näkemänsä tai... |
| Miten merkitään musiikkiesitykset oikeaoppisesti käsiohjelmaan? Esim. miten merkitään, jos Kalevi Kiviniemi soittaa uruilla Jean Sibeliuksen Surusoitto uruille… |
5025 |
|
|
|
Käsiohjelmien tekeminen on sinänsä vapaan luovuuden aluetta, mutta kun kyseessä on kuulijoille tarkoitettu informaatio, tavoitteena voidaan pitää ainakin kahta asiaa: (1) informaatiota on riittävästi ja olennaisista asioista ja (2) että informaatio on tutkittua tietoa, ei omasta päästä otettua. Tekijänoikeuslakikin edellyttää, että tekijät ja heidän teoksensa ilmaistaan asianmukaisella tavalla.
Tietojen esittämistapa on typografinen kysymys, kun puhutaan paperille painetusta käsiohjelmasta. Esimerkiksi seuraava malli on aika yleinen:
Sibelius, Jean [säveltäjän nimi]
Surusoitto, op. 111b (1931) [Sävellyksen mahdollisimman tarkka nimi ja mahdollinen lisätieto, tässä tapauksessa sävellysvuosi]
Kalevi Kiviniemi, urut [esittäjän nimi ja... |
| Etsin luontoaiheisia äänenluettavaksi sopivia runoja ja proosapätkiä rentoutumistuokioita varten. Tarkoituksena on herättää kuulijoissa miellyttäviä… |
1943 |
|
|
|
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
|
| Olisi kysymys tuosta 1-2 luokkalaisten lukudiplomista. Kun pitää lukea 10 kirjaa joista yksi on runokirja niin voiko lukea kaikki yhdeksän vaikkapa… |
952 |
|
|
|
Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
|
| Haluaisin tietää, onko lapsen ikävästä kirjoitettu suomalaisissa perhelehdissä viime aikoina (esim. Kaksplus, Meidän perhe)? Tai onko asiasta jotain kirjoja?… |
1357 |
|
|
|
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa... |
| Mitkä kivet ovat onnenkiviä näille horoskoopeille; oinas, leijona, neitsyt, skorpiooni? Ja onko muita kiviä, jotka merkitsevät jotain näille horoskoopeille? |
2596 |
|
|
|
Kysymykseen ei voi antaa tosiasioihin perustuvaa vastausta. Horoskooppimerkkeihin tai onnenkiviin uskovalle tarjotaan monenlaisia kaupallisia vastauksia, mutta ne eivät perustu tieteelliseen tietoon vaan siihen, ettei vastausta voi vääräksikään todistaa eli uskomiseen.
Esimerkiksi Energiakeskus-niminen yrittäjä kertoo nettisiuvillaan, että horoskooppimerkki oinaan onnenkiviä ovat "timantti, jaspis, karneoli, punainen graniitti, punainen kalsiitti, tuliopaali, punainen akaatti, verikivi (heliotrooppi), granaatti, rubiini". Kulkurin Hopeapuoti -niminen yrittäjä tarjoaa vähän lyhyempää luetteloa: "Timantti, Rubiini, Granaatti, Jaspis, Karneoli".
Näin iso pääasiassa punaisten mineraalien valikoima riittänee useimmille, koska siinä on sekä... |
| Onko Kotka-Hamina-Pyhtää alueella mahdollisuutta kaitafilmien digitointiin, joissakin kirjastoissa käsittääkseni on? |
1233 |
|
|
|
Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet... |
| Olisiko mahdollista hankkia kirjastoon: Paavo Kettunen: Leipää vai läsnäoloa? -kirja. Tarvitsisin kirjaa opiskeluissani, voisi hyvinkin kiinnostaa myös muita,… |
943 |
|
|
|
Kyseinen kirja on ilmestynyt jo vuonna 2001, mutta sen pitäisi olla vielä tilaamalla saatavana, eikä hintakaan nouse päälle kahden kympin. Suosittelen kuitenkin, että teet asiasta konkreettisen ehdotuksen siihen kirjastoon - ilmeisesti Hämeenlinnan -, johon toivot kirjan tulevan hankituksi. Hämeenlinnan hankintaosasto ei välttämättä seuraa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua sillä silmällä.
Henkilökohtaisen tarpeesi voit hoitaa nopeimmin pyytämällä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on muutamia kappaleita hyllyssä vapaanakin, Tampereen ainoa kappale oli juuri äsken lainassa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Miksi usein elokuvissa myrkky on yleensä pullossa jossa lukee xxx? |
778 |
|
|
|
Olisiko kuitenkin niin, että merkintä XXX pullon kyljessä viittaa väkevään alkoholiin eikä varsinaisiin myrkkyihin? Niissä lienevät pääkallo ja luut ristissä yleisempi symboli.
Ainakin englanninkielisen Wikipedian mukaan X-merkkiä on käytetty perinteisesti oluiden vahvuuden ilmaisemiseen ja XXX on siten tarkoittanut kaikkein vahvinta olutta. Historialliset faktat ovat tältä osin moniselitteisiä, mutta yhden tulkinnan mukaan X olisi tarkoittanut oluen alkoholipitoisuutta roomalaisella numerolla merkittynä ja XXX olisi siten ollut 30-prosenttisen juoman merkintä.
Pornoteollisuuden käyttämän XXX-koodin taustalla taas on Yhdysvaltain elokuvatarkastus, joka aikoinaan löi leiman X (X-rated) liian pornografisiksi katsomiensa elokuvien kylkeen.... |
| Miksi Caesar-kastikeessa on anjovista? |
1655 |
|
|
|
Suomenkielisessä Wikipediassa olevan lyhyen historiikin mukaan caesarsalaatin resepti on syntynyt sattumalta. Jälkipolville välittyneen tarinan mukaan salaatin keksinyt Caesar Cardini joutui kasaamaan kerran salaatin keittiöstä löytyneistä ylijäämäaineksista, joihin sattui kuulumaan myös anjovismurskaa. Englanninkielisessä Wikipedian-artikkelissa tosin todetaan, ettei anjovismurska kuulunut alkuperäiseenkään reseptiin, vaan siinä oli worcesterkastiketta, jonka valmistukseen myös käytetään anjovista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Caesarsalaatti
On vaikea tietää, onko tarina kaikilta osin tosi, mutta ainakin se kuulostaa uskottavalta ja mielenkiintoiselta. MOnet hyvät keksinnöthän ovat sattuman tulosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Kuinka arvokkaita voi olla pankin nippu jossa on sinitti ympärillä markan seteleitä,numerojärjestyksessä. nipussa 100 kpl |
2828 |
|
|
|
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen... |
Kysy kirjastonhoitajalta