Kirjastotietokantojen mukaan Sisu-kuorma-auton korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.alfamer.fi/index.php
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,...
Kysyjän käyttämä termi "plagiointi" ei liity tällaiseen tilanteeseen, jossa on tarkoitus lainata toisen kirjoittamaa tekstiä. Sitä kutsutaan "lainaamiseksi" tai "sitaatiksi".
Tekijänoikeuslain 22§:n mukaan "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Jos toisen lausetta käytetään sitaattina, se saa olla ja sen itse asiassa täytyykin olla täsmälleen, kuten lähteessäkin on. Plagiaatiasta ei koskaan ole kysymys silloin, kun lainauksen lähde on mainittu.
Plagiaatti puolestaan on kokonaan tai lähes kokonaan toisen teoksen kopio, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole kerrottu alkuperäistä tekijää eikä lähdettä. Plagiaatti voi olla tahaton (ihminen voi muistaa näkemänsä tai...
Käsiohjelmien tekeminen on sinänsä vapaan luovuuden aluetta, mutta kun kyseessä on kuulijoille tarkoitettu informaatio, tavoitteena voidaan pitää ainakin kahta asiaa: (1) informaatiota on riittävästi ja olennaisista asioista ja (2) että informaatio on tutkittua tietoa, ei omasta päästä otettua. Tekijänoikeuslakikin edellyttää, että tekijät ja heidän teoksensa ilmaistaan asianmukaisella tavalla.
Tietojen esittämistapa on typografinen kysymys, kun puhutaan paperille painetusta käsiohjelmasta. Esimerkiksi seuraava malli on aika yleinen:
Sibelius, Jean [säveltäjän nimi]
Surusoitto, op. 111b (1931) [Sävellyksen mahdollisimman tarkka nimi ja mahdollinen lisätieto, tässä tapauksessa sävellysvuosi]
Kalevi Kiviniemi, urut [esittäjän nimi ja...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on elokuvia, joissa puhutaan (joko alunperin tai dubbaamisen kautta) tiettyä kieltä, ja joissa myös testitys on samalla kielellä.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löydät näitä elokuvia näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita ensimmäiseen hakusanaruutuun "ääniraita espanja" tai "ääniraita venäjä" sen mukaan kummankielisiä elokuvia haet, kirjoita toiseen ruutuun sana elokuvat ja valitse kielivalikosta espanja tai venäjä. Paina hae-painiketta. Tuloksena on suuri joukko elokuvia (tällä hetkellä espanja-haulla 1140 ja venäjä-haulla 820).
Valitettavasti läheskään kaikki eivät ole toivomuksesi mukaisia elokuvia, vaan joukossa on runsaasti myös elokuvia, joissa ainoastaan puhutaan...
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneissa on Asko-käyttöjärjestelmä, jossa on käytettävissä vain valmiiksi asennettuja tietokoneohjelmia. Valitettavasti Skypeä ei ole asennettuna näihin tietokoneisiin ja yksittäiselle tietokoneelle ei voi asentaa uusia ohjelmia. Joillakin kirjastoilla on kuitenkin käytettävissä varattavia suljettuja tiloja, joissa voi käyttää rauhassa Skypeä omalla tietokoneella kirjaston langatonta verkkoa käyttäen. Pasilan kirjastosta löytyy esimerkiksi tällainen tila, jonka tilavaraus tapahtuu saman ajanvarauspalvelun kautta kuin asiakastietokoneiden tai soittamalla kirjastoon.
Lisätietoa asiakastietokoneista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Ilkka on suomalainen versio heprealaisperäisestä nimestä Iisak, jonka merkitys on "hän nauraa". Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Hei!
Arto artikkeliviitetietokannasta löytyy joitain vanhoja Kansan tahto –lehden artikkeleiden viitetietoja.
https://finna.fi
Kansan tahto -lehti on myös vielä olemassa ja toimitukselta voisi varmaan tiedustella onko heillä käytössään oma lehtiarkisto ja tietokanta.
http://www.kansantahto.fi/
Pohjolan työ –lehteä ei enää ole, mutta mikrofilmatut lehdet löytyvät mm. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-kokoelmasta.
Asiaa hankaloittaa se, että vaikuttaa siltä kuin näiden kyseisten lehtien numeroita ei olisi systemaattisesti asiasanoitettu tai viety mihinkään yleisesti käytettävään tietokantaan. Arto sisältää lähinnä keskeisimpien julkaisujen tiedot. Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta saattaisi kuitenkin tietää, mistä ongelmaa...
Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Semic julkaisi vuosina 1979-80 kuusi Johanna Spyrin Heidi-kirjoista tehtyyn TV-sarjaan perustuvaa 50-sivuista kuvitettua vihkosta:
1. Heidi tapaa isoisänsä
2. Talvi vuoristossa
3. Heidi saapuu Frankfurtiin
4. Frankfurtin päiviä
5. Paluu isoisän luo
6. Clara käy kylässä
Semicin Heidi-kirjasten mahdollisia tekijöitä ei käyttämissäni lähteissä mainittu - todennäköisesti siksi, ettei niitä ole julkaisuissa mainittu. Verkkoantikvariaateissa näitä näytään kaupattavan ilman tekijätietoja, joten tämän enempää vihjeitä en vihkosten jäljittämiseksi valitettavasti pysty antamaan.
Kysely kirjastoammattilaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tuottanut tulosta. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
