Nuottia lauluun ei löydy kirjastoista. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi mukaan sitä ei ole nuottina julkaistukaan. Kappale löytyy Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) esitettynä näiltä cd-levyiltä:
- Viisitoista kesää : 32 suosikkia / Kari Tapio
- Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä / Kari Tapio
- Juna kulkee / Kari Tapio
Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy...
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
1. Paitsi, että kirjastotyö on muuttumassa ja osin jo muuttunutkin, myös asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet. Aikuisten keskuudessa voi selvästi havaita suuria hämmennyksen tunteita kun he huomaavat, että eivät juurikaan tunne lasten ja nuorten median käyttötapoja tai eivät itse koe selviytyvänsä uusien medialaitteiden käytössä. Tiedonhaun- ja hallinnantaidot ovat kaikissa ikäryhmissä kovasti yksipuolistuneet ja myös kirjastoammattilaisten omissa taidoissa voisi olla parantamisen varaa. Esimerkiksi kirjastoammattilaisten käyttämät opetusmallit ovat tukeutuneet pitkälti kirjallisiin lähteisiin ja näkökulma tiedonhankintaan on ollut hyvin teknologispainotteinen. Sosiaalisen median myötä myös tiedonhankinnan kanavat ovat muuttuneet.
Tällä...
Hei !
Jos kuulut ammattiliittoon niin jäsenetuna on usein lakimiesneuvonta. Toinen mahdollisuus on kysyä maksuttomasta asianajajapalvelusta.
http://www.asianajajaliitto.fi/asianajotoiminta/asianajajapaivystys
Mitään varsinaista luetteloa käytetyistä iskulauseista ei valitettavasti löytynyt.
Aiheesta kirjoittavilta nettisivustoilta löytyi kuitenkin joitain eniten käytettyjä iskulauseita.
Ensimmäisellä sijalla on lause, joka englanniksi kuuluu ‘the people want to bring down the regime’. Se on mainittu useissa lähteissä.
Eräs toinen mielenilmauksissa käytetty iskulause on: ’the people want the division to end’.
Hakuja voi tehdä Googlesta hakukausekkeilla ‘A major slogan of the demonstrators in the Arab’ tai ’major slogans Arab spring’.
Hieman laajempi luettelo löytyy hakulausekkeella ’ Symbols and Slogans of the Arab Spring’. Sivusto käsittää viisitoista sivua. Sivulta toiselle pääsee nuolen avulla.
Lähteet:
http://en.qantara.de/content/symbols...
Rikhardinkadun kirjastossa on vuokrattavana kokoushuone, joka sopii hyvin myös pienryhmille. Hinta on 20 euroa tunti. Huone on suosittu, mutta toivottavasti aika järjestyy. Olkaa suoraan yhteydessä vahtimestariin, joka vastaa tilavarauksista. Häneltä saatte myös lisätietoa, puh. 09 3108 5709.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu....
Loton virallinen alkamisvuosi Suomessa on 1971, vaikka ensimmäisen lottokierroksen myynti alkoikin jo 11.12.1970.
Lottokuponkien tarkastus tapahtui alusta alkaen koneellisesti. Itse asiassa lottoa ei olisi voitu aloittaa ilman Veikkauksen siirtymistä manuaalisesta koneelliseen kuponkitarkastukseen 1960-luvulla. Loton myötä kasvavaa kuponkimäärää ei millään olisi ehditty tarkastaa viikoittain.
Automaattisen tietojenkäsittelyn aloitusvuodeksi voidaan nimetä vuosi 1963 siinä mielessä, että silloin otettiin käyttöön ICL-merkkiset reikäkorttikoneet. 1967 tulivat optiset lukijat voittojen etsintään ja vuonna 1969 Gamma 10-merkkinen tietokone.
1960-luvun lopulla yksi kupongintarkastuskone pystyi käsittelemään noin 36 000 veikkauskuponkia tunnissa...
Näin yksityiskohtaista tietoa amerikkalaisesta käytännöstä ei löytynyt. Vuonna 1903 sormenjäljet otettiin USA:ssa käyttöön henkilöllisyydentoteamiskeinona ja vuonna 1905 perustettiin Washingtoniin sormenjälkikorttien keskitetty kokoelma (Bureau of Criminal Identification). Yhä useammat lainvalvontaviranomaiset perustivat omia sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiä. Poliisiviranomaisten kasvava tarve saada valtakunnallinen sormenjälkien säilytyspaikka johti siihen, että vuonna 1924 Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:hin perustettiin sormenjälkien tunnistusosasto, joka toimi keskitetysti liittovaltion tasolla. Vuoteen 1946 mennessä sen kokoelmissa oli 100 miljoonaa sormenjälkikorttia käsin pidetyssä kortistossa ja vuoteen 1971 200 miljoonaa...
Linkki maailman runouteen -tietokannasta, johon on listattu käännösrunojen tietoja, ei löytynyt tätä kyseistä Nils Ferlinin runoa, vaikka monia muita hänen runojaan sieltä löytyikin: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Nils Ferliniltä on suomennettu seuraavat kokoelmat: 'Lauluja elämälle' (Tukholma : Finn-Kirja, 1980), Riemunkirjavin lyhdyin ; 'Keisarin papukaija ; Oravanpyörästäni' (Tornio: Leo Saukkoriipi, 1991) ja 'Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit' (Tornio: L. Saukkoriipi: 1990)
Teoksesta 'Lauluja elämälle' löytyy runo "Kevätriimit" joka voisi ehkä olla etsimäsi? Kannattaa varmasti ainakin tarkistaa kyseinen kirja ja runo! Teos löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista...
Vuosina 1941-1943 lyötiin kuparista 5- ja 10-pennisiä ja vuosina 1943-1945 raudasta 10-pennisiä, joissa oli reikä keskellä. On arveltu, että reikä on tehty rahaan metallin säästämiseksi, mutta ilmeisesti ensisijainen syy on ollut keino erottaa nämä rahat saman kokoisista 25- ja 50-pennisistä. Reiällisiä rahoja on käytetty 1900-luvun alkupuolella useissa Euroopan maissa. Jo muinoin, yli 2000 vuotta sitten, Kiinassa oli reiällisiä rahoja. Tällöin rei'ittäminen liittyi kuitenkin perinteeseen, joka liittyi rahojen kuljettamiseen nauhaan pujotettuna. (Lähde: Talvi, Suomen rahat, 1993, s. 90)
Lähteiden mukaan vuoden 1915 kolikoita ei kuitenkaan ole rei'itetty. Kuvia kolikoista vaikkapa tältä kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/markat/10p...
