Millä tavalla informaatio- ja medialukutaidot näkyvät kirjastonhoitajan työssä ja asiakaskohtaamisissa yleisissä kirjastoissa? Järjestetäänkö kävijöille tai…

Kysytty
15.11.2013

Millä tavalla informaatio- ja medialukutaidot näkyvät kirjastonhoitajan työssä ja asiakaskohtaamisissa yleisissä kirjastoissa?

Järjestetäänkö kävijöille tai muille ryhmille opastusta tai kursseja informaatio- ja medialukutaidoista? Jos järjestetään, niin mille ryhmille ja kuka kursseista vastaa (onko kirjastoissa esim. valittu vastuuhenkilöt asialle)?

Miten ja kenen toimesta kirjastojen informaatiolukutaito- ja mediakasvatuksen tehtävä on määritelty ja onko tehtävän toteutus tällä hetkellä linjassa määritelmän kanssa?

Vastaus

Vastattu
19.11.2013
Päivitetty
19.11.2013

1. Paitsi, että kirjastotyö on muuttumassa ja osin jo muuttunutkin, myös asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet. Aikuisten keskuudessa voi selvästi havaita suuria hämmennyksen tunteita kun he huomaavat, että eivät juurikaan tunne lasten ja nuorten median käyttötapoja tai eivät itse koe selviytyvänsä uusien medialaitteiden käytössä. Tiedonhaun- ja hallinnantaidot ovat kaikissa ikäryhmissä kovasti yksipuolistuneet ja myös kirjastoammattilaisten omissa taidoissa voisi olla parantamisen varaa. Esimerkiksi kirjastoammattilaisten käyttämät opetusmallit ovat tukeutuneet pitkälti kirjallisiin lähteisiin ja näkökulma tiedonhankintaan on ollut hyvin teknologispainotteinen. Sosiaalisen median myötä myös tiedonhankinnan kanavat ovat muuttuneet.
Tällä hetkellä e-aineistot tekevät tuloaan kirjastoihin ja siihen pitäisi keskittyä paitsi henkilökunnan osaamisen kehittämisellä myös asiakkaiden opastamisella. Se taas edellyttää uudenlaisten medialaitteiden hallintaa ja luonnollisesti itse laitteita. Vielä ei olla siinä tilanteessa, että jokaisesta kirjastosta löytyisi edes yhtä tablettilaitetta.
Kirjastojen pirtaan uudet lukutaidot uusine vaatimuksineen sopivat erittäin hyvin ja osin monenlaisia uusia lähestymistapoja medialukutaitoon on kehiteltykin. Kirjastot ovat aina olleet tarinoiden paikkoja ja niiden kautta voidaan lähestyä niin pelilukutaitoa kuin kuvanlukutaitoakin.

Kirjastojen mediakasvatuksessa tulee ottaa huomioon, että lukemisen ja kirjoittamisen tavat ovat viime vuosien aikana muuttuneet ja tulevat muuttumaan, kun uudenlaisia teknologioita on otettu käyttöön. Kirjastojen on kansalaisyhteiskuntaa tukevana toimijana seurattava muutoksia ja omattava valmiudet ennakoida niihin liittyvien käytänteiden vaatimia tietoja ja taitoja. Näin toimiessaan kirjasto toteuttaa sille lakisääteisesti säädettyä tehtävää tarjoamalla asiakkailleen kansalaistaitoja ja mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen.

Mediakasvatuksessa on kyse myös siitä, että kirjasto yhtenä muiden joukossa omalta osaltaan huolehtii, että kansalaisilla on taitoja, jotka mahdollistavat osallisuuden, itsensä kehittämisen ja omaehtoisen toimimisen tässä yhteiskunnassa.

2. Yleisillä kirjastoilla on jo pitkät perinteet tiedonhankinnan opastuksen järjestämisestä. Kohderyhmänä ovat olleet pääsääntöisesti ala- ja yläkoululaiset mutta on opastettu myös lukiolaisia ja erilaisia aikuisryhmiä. Mediakasvatushankkeiden aikana on koulutettu paitsi henkilökuntaa myös eri-ikäisiä asiakkaita media- ja informaatiolukutaitoon. Opastusten järjestämisessä on hyvin erilaisia käytänteitä. Jos kyseessä on kirjasto, jossa osastot ovat erillään, niin pääsääntöisesti lastenkirjastotyöntekijät vastaavat lasten ja nuorten opastuksista ja aikuistenosaston asiakasopastuksista vastaavat siellä työstentelevät informaatikot ja kirjastonhoitajat. Joissakin kirjastoissa on pedagoginen informaatikko, jonka toimenkuvaan nämä tehtävät on kirjattu. Jos ajatellaan medialukutaitoa ja informaatiolukutaitoa täysin kahtena eri asiana, niin aika usein kirjastoissa käy niin, että medialukutaitoon liittyvä opastus mielletään vain lapsiin ja nuoriin kohdistuvaksi. Aikuisten medialukutaidosta ei vastaa oikeastaan kukaan. Kuitenkin kirjastoissakin pitäisi tiedostaa, että medialukutaito kehittyy läpi elämän ja aikuisilla siinä voi olla suuriakin puutteita.
Oma kokemukseni on, että varsinkaan mediakasvatusta ei ole juurikaan kirjattu kirjastojen toimintasuunnitelmiin ja sitä kautta ei myöskään määritelty henkilöä, jonka työtehtäviin se kuuluisi.

3. Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Kirjastolaki ja siellähän ei mainita kenen tehtävä on tarjota mediakasvatusta tai tiedonhankinnan opastusta. Tarjonta vaihtelee kirjastoittain ja ehkä maakuntakirjastoilla on enemmän resursseja tarjota koulusta ja asiakasopastuksia kuin aivan pienillä kirjastoilla. Kirjastoissa toki ollaan kuulolla mitä maailmassa tapahtuu ja millaista osaamista kansalaiset tarvitsevat selvitäkseen tietoyhteiskunnassa. Kirjastot voivat hyvin pitkälle itse määritellä millä tavalla toteuttavat mediakasvatusta tai tiedonhankinnan opastuksia. Se miten nämä asiat on toteutettu ja toteutuneet, voi lukea tuosta OKM:n selvityksestä mediakasvatuksen tilasta.

Kirjasto tukeutuu mm. seuraavanlaisiin julkaisuihin :

Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…

“Kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin nousee lähivuosina kirjastojen ydintehtäväksi. Yksilöitä, ryhmiä ja kaiken ikäisiä oppijoita ohjataan menestyksekkäästi käyttämään erilaisia tiedon ja kulttuurin lähteitä. Hyvä kirjastotyöntekijä liikkuu joustavasti sekä painettujen että digitaalisten sisältöjen parissa. Sisältöjen tuntemisella ja kokonaisvaltaisella tiedonhallinnalla on ratkaiseva merkitys erilaisten aineistojen, myös kaunokirjallisuuden löytämiselle.”

OKM Hyvän medialukutaidon suuntaviivat 2013-2016
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/O…

“Kulttuuripolitiikassa mediakasvatusta tuetaan myös osana kirjastopolitiikkaa. Viimeisimmässä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopolitiikassa (2015) tavoitteeksi on asetettu, että yleiset kirjastot tukevat toiminnallaan lasten tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittymistä. Yleisissä kirjastoissa toteutettavaa mediakasvatusta on kehitetty usean vuoden ajan muun muassa hankkeilla, koulutuksilla ja verkostoja luomalla. Valtakunnallisissa kirjastojen mediakasvatushankkeissa on arviointien mukaan luotu keskeisiä puitteita kirjastojen mediakasvatukselle ja edistetty mediakasvatuksen juurruttamista kirjastolaitokseen. Mediakasvatus on löytänyt paikkansa yhä useammin myös koulujen ja kirjastojen yhteistyössä.”

Kirjastot ja media 2012. Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa (OKM)
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/O…

UNESCO on antanut lausumansa media- ja informaatiolukutaidosta (2013) . Määritelmän mukaan media- ja informaatiolukutaito on kansalaisia voimaannuttava taitokokonaisuus, joka liittyy elämiseen median, tiedon, tieto- ja viestintätekniikan ja moninaisten lukutaitotarpeiden keskellä.

OPS 2016 - Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on meneillään ja sitä ja sen sisältöjä kirjastot seuraavat tarkasti erityisesti siellä mainitun monilukutaidon ja tiedonhaun osalta.

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.