Helsinki

Viimeisimmät vastaukset

22719 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin Claes Anderssonin yhtä runoa / runoteosta. 12 30.11.2022 Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta. Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Syntyikö yskänlääkkeet kieltolain seurauksena? 36 30.11.2022 Kysyjä viitta ilmeisesti heroiinin, alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttöön yskänlääkkeissä. Yskänlääkkeitä on vuosisatojen ajan käytetty yskänärsytyksen helpottamiseen ja limanirrotukseen. Vaikuttavina aineina käytettiin erilaisia yrttejä. Esimerkiksi 1800-luvulla yleistyi edelleenkin käytössä olevan efedriinin käyttö yskänlääkkeissä. Heroiinin käyttö yskänlääkkeissä omaksuttiin Saksassa 1880-luvulla..Käytäntö levisi Suomeenkin vuosikymmenien aikana. Yskänlääkkeitä on siis käytetty eri puolilla maailmaa jo ennen kieltolakia. Koska lääkkeissä on vaikuttavina aineina käytetty erilaisia huumaavia aineita, lääkkeitä on käytetty myös muihin tarkoituksiin. Asiasta kannattaa lukea Mikko Ylikankaan kirja, joka on liitetty lähteisiin...
Aili Somersalon, nimimerkillä Aune Sarkanen, julkaistusta romaanista Pieni sairaanhoitajatar (1929) on tehty sopimus Suomi-Filmin silloisen johtajan, Erkki… 22 30.11.2022 Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut  Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta  "Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut  Suomi filmiä mihinkään. Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Miksi vuonna 1993 uudenvuodenpuheen piti pääministeri eikä presidentti? 45 30.11.2022 Presidentin asemesta uudenvuoden puheen piti tuolloin pääministeri Esko Aho. Presidentti Mauno Koivisto perusteli muutosta sillä, että hän oli halunnut siirtää tehtäviä pääministerille. Sanomalehdistö oli myös arvostellut hänen uudenvuodenpuheitaan rutiininomaisiksi ja mitäänsanomattomiksi.  Helsingin Sanomat 29.12.1992 Seuraavana vuonna palattiin jälleen normaaliin käytäntöön ja Koivisto piti uudenvuodenpuheen.
Kuka juonsi 1993-1994 Missä mennään tv visailua? 36 29.11.2022 Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti: "Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995." http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…    
Millä hinnalla kirjasto hankkii kirjan (ilmeisesti Kirjavälitykseltä)? Onko hinnoissa eroa genren, ajankohdan (esim. juuri palkittu teos, jota tullaan… 42 29.11.2022 Kirjasto  kilpailuttaa  eri aineistolajien hankinnat. avoimella tarjouskilpailulla. Aineistotoimittajat siis voivat vaihtua kilpailuttamisen seurauksena. Tällä hetkellä suomenkielinen kirjallisuus hankitaan mainitsemastasi Kirjavälityksestä. Erikielisistä aineistoista tehdään eri sopimukset. Samoin mainitsemistasi elokuvista ja musiikkiaineistoista. Sopimukset ovat yleensä voimassa vähintään kaksi vuotta kerrallaan.  Jos hankintasummat ylittävät EU-kynnysarvon, tarjouskilpailuista täytyy ilmoittaa Euroopan Unionin lehdessä (useimmat ylittävät). Helsingin kaupunginkirjaston aineistomäärärahat ovat noin 3,5 miljoonaa € vuodessa. Kansallisesti niistä ilmoitetaan ainakin Hilma.fi-palvelussa, jolla julkaistaan kaikki julkisen sektorin...
Kirja: ulkomaalainen käännetty kirja, jossa mies asuu peltitalossa keskellä aavikkoa. Ei ole selvää onko kyseessä post-apokalyptinen maailma. Aavikolla tuulee… 41 28.11.2022 Kyseinen romaani voisi hyvinkin olla Magnus Millsin Taivaanrannan kulkijat (WSOY, 2001). Kirjasammossa julkaistun sisältökuvailun voit lukea täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1545
Nuorena tuli luettua kirja joka on aina välillä käynyt mielessä ja miettinyt, että tahtoisi lukea sen uudestaan. Vaan kun ei muista nimeä, mielikuva joka voi… 35 28.11.2022 Ilmeisesti muistat kirjan nimen aivan oikein. William Goldmanin romaani Taikuri vaikuttaisi nimittäin sopivan näihin tuntomerkkeihin. Teos julkaistiin Otavan kustantamana vuonna 1977. Helmet-kirjastoista löytyy vielä pari lainattavaa kappaletta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1333898e-f914-4320-8e4b-a…  
Syksyn tullen sisätiloihin on alkanut ilmestymään kuvassa näkyviä toukkia / matoja, jotka ovat pääasiassa löytyneet työhuoneen lattialta. Ne ovat pituudeltaan… 37 28.11.2022 Voisit verrata hyönteistäsi Luontoportin hyönteiskuviin. Muistuttaisiko joku niistä sinun toukkaasi?  https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset&pg=14 Voit tehdä tunnistusta myös Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivuston avulla.  Sivulla on myös ohjeet tuholaisten hävittämiseksi.  Voit lähettää kysymyksen myös Ylen luontoiltaan https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Kuka muu on suomentanut J. L. Runebergin runon Linnunpesä maantien varrella" kuin Kaarlo Forsman (mm. Lyyrisiä runoelmia 1 - teoksessa? Mistä tämä suomennos… 13 28.11.2022 Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874. https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36 Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia). https://finna.fi/Record/vaski.8198 http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38 http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html  
Onko Kultalampi-elokuva lainattavissa kirjastossa? Tai mistähän sen voisi saada katseltavaksi? 32 28.11.2022 Elokuvaa ei ole lainattavana Helmet-kirjastoissa, mutta joissakin muissa Suomen kirjastoissa sitä näyttää Finna-tietokannan mukaan olevan jäljellä. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta. Finna.fi Kaukopalvelun yhteystiedot https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu  
Onko oppilaitoksen mahdollista varata useampi kappale tiettyä kirjaa kerralla? Miten varaus silloin tehdään ja pitääkö kyseessä olla silloin koulun oma… 22 28.11.2022 Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan.  Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan. 
Mistä tulee suomen kielen nimitys "hullu vuosi" vuoden 1848 tapahtumille? Muissa kielissä terminä tuntuu olevan "kansojen kevät" tai "vuoden 1848… 30 28.11.2022 En valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko "hullu vuosi" -ilmaisu jonkin yksittäisen historiantutkijan keksintöä. Kyseistä ilmaisua (das tolle Jahr) käytettiin kuitenkin lähinnä saksankielisessä historiankirjoituksessa. Todennäköisesti Ranskasta lähtöisin olevaa "kansojen kevät" -ilmaisua (printemps des peuples) tavattiin myös saksalaisessa kirjallisuudessa (Volkerfruhling). "Hullu vuosi" ja "kansojen kevät" ovat molemmat tietysti hieman värittyneitä ilmaisuja ja saattavat kuvat yksittäisen kirjoittajan asennetta vuoden 1848 tapahtumiin.
Mikä on takasilta autoissa? 26 28.11.2022 Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'takasilta' tarkoittaa auton taka-akselin suojuskoteloa:https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/takasilta?searchMode=all
Mikä on alkuperäinen julkaisuvuosi Tšehovin novelli Paha poika. Suom. Juhani Konkka 17 28.11.2022 Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883. Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945. Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä  Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.  http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7 https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au512598d5-1469-4e25-...
Etsin Max Frischin sitaattia teoksesta Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä. 20 28.11.2022 Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin: "[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko." Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)  
Tehtiinkö kastraattilaulajia muissakin maissa kuin Italiassa? 28 28.11.2022 Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa. Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä. Lähde: Vanherle, F. P.:...
Mikä on sanan "ränsiä" etymologia? Sanaa käytetään Tornion seudulla. Voi olla, että sana on uudemman sukupolven murretta. Esim. voi kysyä "Ränsiskö? Ei ränsi… 5 28.11.2022 Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i… Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä. 
Eräässä kotimaisessa elokuvassa käytettiin testamentistä nimeä kolostamentti tai sinne päin. Onkohan murre tai vanha sanonta. 44 28.11.2022 Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa? Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Kaupparekisteri käyttää sanaa "rauetettu" tarkoittaen (syystä tai toisesta) "rauennutta" asiaa. Onko tällainen uudissana mielestänne oikeaa suomenkieltä? Jos… 37 28.11.2022 Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta.