Helsinki

Viimeisimmät vastaukset

17213 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Jean Cocteaun näytelmä Antigone suomennettu? 12 12.10.2019 Jeanc Cocteaun näytelmän Antigone suomennos on lainattavissa näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Näytelmän suomensi Vilho Kallioinen suonna 1959. https://www.finna.fi/Record/arsca.73557 Teatterikorkeakoulun yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.  https://lib.uniarts.fi/
Aloitin kansakoulun 1956 ja jossain sen ajan lukukirjassa oli runo, joka meni suurin piirtein näin: ”Sunnuntaisen suvi-illan unelmissa autuaissa onkii poika… 23 12.10.2019 Runon nimi on Suvi-ilta ja sen on kirjoittanut Väinö Mäkelä. Runo löytyy ainakin teoksesta "Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa" (WSOY, 1949). Kirjaa on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1065558 . Tekijänoikeussyistä runoa ei voi julkaista tässä vastauksessa. 
Onko seitsemästä veljeksestä saatavissa lyhentämätöntä, sensuroimatonta laitosta. 16 12.10.2019   Aleksis Kiven teoksesta Seitsemän Veljestä  on tehty selkokielinen (lyhennetty versio), jossa kaikki päätapahtumat ovat mukana. Mukautetun version ovat kirjoittaneet  Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen. Anita Takala on  laatinut piirrokset.   Lähde: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2043188__Sseitsem%C3%A4n%20veljest%C3%A4__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C5__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Missä uimahalleissa uudellamaalla on ns. naisten vuoro, milloin musliminaiset saavat käydä uimassa omissa uimapuvuissaan omien tapojensa mukaan? 10 12.10.2019 Helsingin urheiluhallien liikuntapaikoissa ei ole erillisiä  uimavuoroja  muslimitaustaiselle naisväestölle. Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä miehillä ja naisilla on omat erilliset uintivuoronsa. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001.    Lähde: https://www.google.com/search?rls=com.microsoft:fi-FI&q=helsingin+uimahallit&npsic=0&rflfq=1&rlha=0&rllag=60179059,24929562,1542&tbm=lcl&ved=2ahUKEwiGmvuIlpblAhWIxMQBHf1DA_oQjGp6BAgKEDw&tbs=lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2&rldoc=1#rlfi=hd:;si:107549101948292786;mv:[[60.281656899999994,25.158165399999998],[60.1511272,24.8457044]];tbs:lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2
Onko Tuusulan/Keravan kirjastossa peruskoulun 8. luokan ja lukion HI3 -kurssin oppikirjoja? Haluaisin tutustua oppimateriaaliin, jossa kerrotaan… 18 11.10.2019 Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan: https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Onkohan Aleksandr Puškinin lukunäytelmää Пир во время чумы kokoelmasta Маленькие трагедии mahdettu suomentaa, ja jos on, voisiko sen saada käsiinsä kirjaston… 10 11.10.2019 Aleksandr Puškinin näytelmää Pir vo vremâ čumy (Пир во время чумы) ei ole suomennettu. https://finna.fi/ https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic https://www.dramacorner.fi/fi
Kuka oli Suomessa 1930-40-luvuilla vaikuttanut taiteilija Raudsepp, etunimi mahdollisesti Einar? Sukunimi viittaa Viroon. Minkä arvoisia hänen maalauksensa… 23 11.10.2019 Artclipper-myyntikokoelmassa näyttäisi olevan myynnissä muutamia Einar Raudseppin nimellä olevia maalauksia, joiden hintapyynnöt liikkuvat 500 - 1000 € välillä. Hagelstam & co huutokaupan sivulla kahden eri taiteilijan maalausten yhteinen vasarahinta on ollut 50 €, toisesta tekijästä mainitaan vain sukunimi Raudsepp. Sukunimi tosiaan viittaa Viroon. Einar Raudseppistä itsestään on hyvin niukasti tietoja saatavilla. Suomen kuvataiteilijaluetteloista ei löytynyt kyseistä henkilöä. Teoksessa Viron taiteen historia mainitaan Juhan Raudsepp (1896-1984), mutta ei Einar Raudseppiä. Taideteosten arvioinnissa ja tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen (esim. taidehuutokaupat Bukowskis sekä Hagelstam & co). ...
MyHeritage DNA sukututkimuksen tietoja näkyy osin ilmaiseksi ja kirjautumatta netissä. Sattumoisin huomasin, että elossa olevan 95-vuotiaan isäni ensimmäiseksi… 39 11.10.2019 Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin: https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/  
Silakkamarkkinoita alettiin järjestää vuonna 1743. Vuonna 1820 niiden paikaksi vakiintui Eteläsatama. Missä ne pidettiin ennen sitä? 22 11.10.2019 Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla. Lähde: Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)  
Löytyykö mistään Suomen kirjastosta Homeward Bound- yhtyeen cd-albumia nimeltään "Leave it there"? 42 10.10.2019 Homeward Bound -yhtyeen äänite Leave it there (2015) kuuluu Kokkolan kirjaston kokoelmiin.  https://www.finna.fi/Record/anders.1602628  
Etsisin Ylen tekemää lastenohjelmaa, jossa päähenkilönä seikkaili vihreisiin tamineisiin ja hattuun/hiippalakkiin pukeutunut punapartainen mieshahmo, "tonttu… 54 09.10.2019 Olisikohan kyseessä Pikku kakkosen Sauhu-Santtu? Hän asui Kotolaisten omakotitalon puuhellassa. Ohjelmassa mukana oli myös meiju Hammaskeiju.  Radio- ja televisioarkiston tietojen mukaan tätä lasten sarjanäytelmää esitettiin vuosina 1997-2001 ja uudelleen vuonna 2008. Googlen kuvahaulla "sauhu-santtu" saa myös yhden tuloksen, jossa hahmo esiintyy vihreine hiippalakkeineen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauhu-Santtu https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=sauhu-santtu  
Löytyisiköhän Hesperian sairaalan historiasta kertovaa suhteellisen tuoretta kirjaa, jossa olisi kerrottu koko sairaalan historia alkaen 1950-luvulta päättyen… 23 09.10.2019 HYKS Psykiatriakeskus (entinen Hesperian sairaala) muodostettiin 1950-luvun lopulla Kivelän sairaalan  mielenterveysyksiköstä. Sairaala on saanut nimensä  antiikista, sillä  Hesperia tarkoittaa lännen maata (kr. hesperos-sana  tarkoittaa länttä / iltaa). Sairaalarakennus valmistui helmikuussa 1962 Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi.  Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä. Hesperian Sairaala remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa, ja nykyisin sen päärakennus toimii HYKS Psykiatriakeskuksena. Pohjoisen Hesperiankadun puolella olevissa sivurakennuksissa on lisäksi HYKSin Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa.   Lähde: https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/10/BET0603_s30-35.pdf
Onko Puotilan Leikkimäen sisällä työkone niin kuin Sami Parkkisen kirjassa kerrotaan? 30 09.10.2019 Oletan Parkkisen tarkoittavan, että  Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista. Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?     
Moikka! Mistä saisin luettavaksi Erkki Hautamäen Suomi Myrskyn Silmässä -kirjan? 15 09.10.2019 Erkki Hautamäen kirjoittaman teoksen ensimmäistä osaa Suomi myrskyn silmässä : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin kansion S-32 salaiset asiakirjat vuosilta 1932-1949. Osa 1 : 1932-1940  (kustantaja Erkki Hautamäki, 2005) on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voitte tehdä teoksesta kaukopalvelupyynnön omaan kirjastoonne. Toisen osan pitäisi ilmestyä syksyllä 2019. Kun teos on ilmestynyt, voitte tilata sen kaukolainana, mikäli sitä ei hankita oman alueenne kirjastoihin. https://www.finna.fi/
Miksi naisen iän kysymistä pidetään epäkohteliaampana kuin miehen iän? Vai onko nykyään molempia alettu pitää yhtä epäkohteliaina? 10 09.10.2019 Hyvän käytöksen kirjassa vuodelta 1978 sanotaan näin: Ikä on niitä asioita, joista ei yleensä keskustella julkisesti, koska sen on uskottu loukkaavan varsinkin seurueesn iäkkäämpiä naisia, joiden oletettiin haluavan näyttää nuorilta ja haluavan salata oikean ikänsä. Voisi ajatella, että naisen ikä ja ikääntyminen on ollut olennainen seikka ainakin sellaisessa yhteisössä, jossa naisen pääasiallinen tehtävä on ollut jälkeläisten synnyttäminen. Vanheneminen on ollut siirtymistä roolista toiseen eri tavalla kuin miehillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on sekä naisilla että miehillä nykyään enemmän tehtäviä ja rooleja sekä myös vapautta valita elämäntapansa. Näin ollen voisi luulla, että hyvän käytöksen "säännötkin" muuttuisivat. Toisaalta...
Puhutaanko ihan kaikkialla Suomessa veistelemisestä, jos tarkoitetaan vitsailua, vai onko se erityisesti jollain tietyllä alueella? 31 09.10.2019 Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitä tarkoittaa/mistä mahdollisesti voisi juontua sukunimet: Kullanen ja Kurvi? 18 09.10.2019 Kullanen on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kullanen on tai on ollut sukunimenä vain 20 henkilöllä. Kurvi on hiukan yleisempi: 437 henkilöllä on tai on ollut se sukunimenään: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ Sukunimeä Kullanen ei löytynyt kirjaston nimioppaista tai muista lähteistä. Nimi Kulla keskittyy Kokkolan, Vaasan ja Pietarsaaren ympäristöön. Sana kulla tarkoittaa kukkulaa ja kumpua.  Kurvi on alunperin karjalainen nimi. Paikannimissä Kurvi selitetään yleensä mutkaksi tai kaarteeksi, mutta henkilönnimenä sen katsotaan tarkoittavaa kuore eli norssi -nimistä kalaa, jota Etelä-Karjalassa nimitetään kurviksi. Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000  
Mikä olisi hyvä teos, joka käsittelisi runouden kääntämistä teoreettisesti? Tarkoitan kirjaa (tai netti sivustoa), jossa käsiteltäisiin kysymyksiä, kuten… 25 09.10.2019 Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta: - Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl - Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett  - Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii
Onko Tupun, Hupun ja Lupun epäilty olevan Roope ja Iines Ankan lapsia? 59 09.10.2019 Tällaisista epäilyistä ei löytynyt tietoa. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Della Ankka, Akun kaksosdisko, ja isä on tuntematon. Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa: https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Onko mitään yhteyttä sanoilla ennättää ja ennätys? 34 09.10.2019 Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta. Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).   Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.