En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
HelMet-ohjeissa kerrotaan varausten lukitsemisesta seuraavasti:
"Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä"."
Todennäköinen syy siihen, että yhtä varauksistasi ei ole voinut lukita, on se, että varaus on jo ollut matkalla noutokirjastoon tai ehkä jo odottamassa noutoa.
Meillä kirjastolaisilla ei valitettavasti ole riittävää pätevyyttä antaa lakiasioihin liittyviä neuvoja. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii maanantaisin klo 17-19.30 asianajajapäivystys:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) on paljon ohjeita ja myös perukirjan malli. Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Makupalat.fi:ssä on perukirjamalleja ja...
Syynä sähköpostimuistutuksen puuttumiseen näyttää olevan se, että tietokantamme mukaan nimelläsi olevalla kirjastokortilla on postivalintana sähköpostin sijaan kirjeposti. Olisitko epähuomiossa vaihtanut sen?
Voit saada eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat muistutukset takaisin Helmetin Kirjaudu-linkin kautta kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Halutessasi minäkin voin sen tehdä. Siinä tapauksessa ilmoitatko kirjastokorttisi numeron?
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Helmet-kirjastoissa on tosiaan sarja vain blu ray -levynä. Näillä näkymin DVD-levyä ei ole tulossa kirjastoihin, mutta lähetän toiveesi sen hankkimisesta eteenpäin.
The Tudors-sarjaa ei ole hankintajärjestelmämme mukaan ainakaan toistaiseksi tarjottu tilattavaksi. Kirjastot eivät voi suoraan ostaa elokuvia ja tv-sarjoja lainattavaksi vaan ostettavissa elokuvissa tulee aina olla levittäjän neuvottelema lainausoikeus. Ainakaan toistaiseksi tällaista lainausoikeuden sisältävää versiota ei ole kirjastoille tarjottu.
Hei !
Vastaus tarkoittaa vain, että kirja on lainattavissa e-kirjana Ellibs-verkkokirjastosta. Sinne pääset osoitteesta www.helmet.fi esim. klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa kuvaa, jossa lukee Ellibs. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Jos teillä ei ole jälkimmäistä, sen saa lähimmästä kirjastosta, henkilöllisyystodistus mukaan.
Kotkan kaupunginkirjasto ostaa elokuvat suurimmaksi osaksi BTJ Finland oy:ltä, Kaleva Telemarketingilta, Kielipalvelu J. Suomalainen oy:ltä ja Mistar oy:ltä, joiden kanssa Kymenlaakson kirjastot ovat tehneet hankintasopimukset. Näin ollen saamme näiltä toimittajilta alennuksia ostoihimme. Tietenkin voimme ostaa myös muilta toimittajilta, kuten Oy Future Film Ab:ltä, jos ainoastaan heillä on kyseistä tuotetta myynnissä. Kaikki toimittajat ovat neuvotelleet etukäteen kirjastoille ostettaviin elokuviin lainausoikeudet (ja joissain tapauksissa myös esitysoikeudet).
Kaunokirjallisuutta on asiasanoitettu kymmenisen vuotta. Kirjaston tietokannasta voi hakea asiasanalla arkeologit ja rajata haun kaunokirjallisuuteen. Näin löytyi seuraavat kirjat:
• Viinikainen, Antero : Pentti Saarikosken toinen tuleminen, 2012
• Liksom, Rosa : Hytti nro 6, 2011
• Kangasharju, Kari : Virtojen valtiaat, 2011
• Haakana, Veikko : Seita lähtee liikkeelle, 2000
• Ylimaula, Anna-Maija : Viiriäinen sarkofagilla, 1998
• Koivusalo, Timo : Pekko ja outolintu, 1997
• Kiiskinen, Jyrki : Kaamos, 1997
Myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta www.kirjasampo.fi voi hakea sanalla arkeologit.
Venäläisen talonpojan Feodor Vassilyevin (1707 – n. 1782) ensimmäistä vaimoa pidetään maailman eniten lapsia synnyttäneenä naisena. Joissakin yhteyksissä vaimon nimeksi sanotaan Valentina, mutta esim. ennätyksen sivuilleen listannut Guinness World Records ei mainitse etunimeä lainkaan.
Rouva Vassilyeva synnytti yhteensä 69 lasta. Kaikki raskaudet olivat monisikiöisiä: 16 kaksoset, 7 kolmoset ja 4 neloset. Synnytyksiä kertyi näin ollen 27. Aikalaislähteiden mukaan lapset syntyivät vuosina 1725–65, ja vain kaksi heistä kuoli lapsuusiässä. Feodor Vassilyev meni myöhemmin uudelleen naimisiin, ja tästä avioliitosta syntyi vielä kuudet kaksoset ja kahdet kolmoset eli yhteensä 18 lasta.
Tapaus tuli laajemmin tunnetuksi, kun Nikolskin luostari...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kirjaa ei vielä löydy meiltä, mutta laitan hankintatoiveen eteenpäin. Joihinkin Suomen kirjastoihin kirja on jo tilattu, mutta koska se on ilmestynyt vasta äskettäin, ei se vielä ole lainattavissa. Kaukolainanakaan kirjaa ei siis kovin nopeasti saa käsiinsä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa.
Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet
http://library.ellibs.com/help?language=fi
HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Nimen Jare merkitystä ei löydy nimikirjoista. Kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mainitaan samankaltaisesta nimestä Jaro, että nimen tarkasta syntyhistoriasta ei ole tietoa. Nimi Jaro saattaa olla lyhennys Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, näissä nimisssä 'jaro' tarkoittaa kevättä. Nimi Jare mainitaan myös Jarin, Jarmon ja Jarkon lempinimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa ensimmäiset seitsemän Jarea saivat nimensä vuosina 1960-1979. Kaiken kaikkiaan nimen Jare on saanut 136 poikaa.
Nimipaivat.fi -sivustolta löytyvät Jare ja myös Jaro, mutta näillä nimillä ei kerrota olevan virallista, eikä epävirallistakaan nimipäivää.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Jos olet Helmet-kirjastojen asiakas pääset uusimaan lainasi www.helmet.fi-sivun yläreunassa olevan Kirjaudu-ruudun kautta. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodin voi pyytää mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Aineistoja voi uusia Internetin kautta korkeintaan kolme kertaa. Mikäli aineistoista on varauksia, uusiminen ei onnistu yhtäkään kertaan.
Äänitetietokannan Fono.fi mukaan kyseinen kappale on suomeksi nimeltään 'Katseet' ja sen on äänittänyt Rexi vuonna 1980. Kappaleen on säveltänyt Mike Batt ja suomalaiset sanat on tehnyt Raul Reiman.
