Kotkan kaupunginkirjasto ostaa elokuvat suurimmaksi osaksi BTJ Finland oy:ltä, Kaleva Telemarketingilta, Kielipalvelu J. Suomalainen oy:ltä ja Mistar oy:ltä, joiden kanssa Kymenlaakson kirjastot ovat tehneet hankintasopimukset. Näin ollen saamme näiltä toimittajilta alennuksia ostoihimme. Tietenkin voimme ostaa myös muilta toimittajilta, kuten Oy Future Film Ab:ltä, jos ainoastaan heillä on kyseistä tuotetta myynnissä. Kaikki toimittajat ovat neuvotelleet etukäteen kirjastoille ostettaviin elokuviin lainausoikeudet (ja joissain tapauksissa myös esitysoikeudet).
Kaunokirjallisuutta on asiasanoitettu kymmenisen vuotta. Kirjaston tietokannasta voi hakea asiasanalla arkeologit ja rajata haun kaunokirjallisuuteen. Näin löytyi seuraavat kirjat:
• Viinikainen, Antero : Pentti Saarikosken toinen tuleminen, 2012
• Liksom, Rosa : Hytti nro 6, 2011
• Kangasharju, Kari : Virtojen valtiaat, 2011
• Haakana, Veikko : Seita lähtee liikkeelle, 2000
• Ylimaula, Anna-Maija : Viiriäinen sarkofagilla, 1998
• Koivusalo, Timo : Pekko ja outolintu, 1997
• Kiiskinen, Jyrki : Kaamos, 1997
Myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta www.kirjasampo.fi voi hakea sanalla arkeologit.
Venäläisen talonpojan Feodor Vassilyevin (1707 – n. 1782) ensimmäistä vaimoa pidetään maailman eniten lapsia synnyttäneenä naisena. Joissakin yhteyksissä vaimon nimeksi sanotaan Valentina, mutta esim. ennätyksen sivuilleen listannut Guinness World Records ei mainitse etunimeä lainkaan.
Rouva Vassilyeva synnytti yhteensä 69 lasta. Kaikki raskaudet olivat monisikiöisiä: 16 kaksoset, 7 kolmoset ja 4 neloset. Synnytyksiä kertyi näin ollen 27. Aikalaislähteiden mukaan lapset syntyivät vuosina 1725–65, ja vain kaksi heistä kuoli lapsuusiässä. Feodor Vassilyev meni myöhemmin uudelleen naimisiin, ja tästä avioliitosta syntyi vielä kuudet kaksoset ja kahdet kolmoset eli yhteensä 18 lasta.
Tapaus tuli laajemmin tunnetuksi, kun Nikolskin luostari...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kirjaa ei vielä löydy meiltä, mutta laitan hankintatoiveen eteenpäin. Joihinkin Suomen kirjastoihin kirja on jo tilattu, mutta koska se on ilmestynyt vasta äskettäin, ei se vielä ole lainattavissa. Kaukolainanakaan kirjaa ei siis kovin nopeasti saa käsiinsä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
Asensin omalle työkoneelleni Adoben Digital Editionin ja sain lainattua/luettua Ellibsistä kirjan, ilman adoben id-tunnusta. Minulla kyllä on id-tunnuskin olemassa.
Ellibsin sivuilla on varsin hyvät ohjeet
http://library.ellibs.com/help?language=fi
HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Nimen Jare merkitystä ei löydy nimikirjoista. Kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mainitaan samankaltaisesta nimestä Jaro, että nimen tarkasta syntyhistoriasta ei ole tietoa. Nimi Jaro saattaa olla lyhennys Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, näissä nimisssä 'jaro' tarkoittaa kevättä. Nimi Jare mainitaan myös Jarin, Jarmon ja Jarkon lempinimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa ensimmäiset seitsemän Jarea saivat nimensä vuosina 1960-1979. Kaiken kaikkiaan nimen Jare on saanut 136 poikaa.
Nimipaivat.fi -sivustolta löytyvät Jare ja myös Jaro, mutta näillä nimillä ei kerrota olevan virallista, eikä epävirallistakaan nimipäivää.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Jos olet Helmet-kirjastojen asiakas pääset uusimaan lainasi www.helmet.fi-sivun yläreunassa olevan Kirjaudu-ruudun kautta. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodin voi pyytää mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Aineistoja voi uusia Internetin kautta korkeintaan kolme kertaa. Mikäli aineistoista on varauksia, uusiminen ei onnistu yhtäkään kertaan.
Äänitetietokannan Fono.fi mukaan kyseinen kappale on suomeksi nimeltään 'Katseet' ja sen on äänittänyt Rexi vuonna 1980. Kappaleen on säveltänyt Mike Batt ja suomalaiset sanat on tehnyt Raul Reiman.
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Tapani Marjasen kirja Syyt ja sorvaukset on jo ilmestynyt, mutta sitä ei ole vielä HelMet-kirjastoissa. Voit tehdä hankintaehdotuksen oheisella kaavakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Digitointistudio sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa.Studion voi varata käyttöönsä korkeintaan neljäksi tunniksi kerrallaan kirjaston toisen kerroksen palvelutiskiltä tai puhelimitse numeroista 044 701 5822 tai 044 701 5832.
Lisätietoja: http://www.pori.fi/kirjasto/digitointistudio.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme....
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,...
Olli Valkonen on yhdessä Hans Eklundin kanssa kirjoittanut 1993 Otavan julkaiseman 112-sivuisen kirjan nimeltä Tuomas von Boehm. Kirjassa kuvataan hänen elämänsä ja taiteensa vaiheita. Kirjassa on myös kuvia hänen töistään.
