Nuorin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja on Rudyard Kipling. Hän sai palkinnon vuonna 1907 ollessaan 42-vuotias.
http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/lists/laureates_ages/literature_…
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Matrikkelia Viipurin sairaanhoitajattarista ei valitettavasti löydy. Kirja ”Matrikkeli Sairaanhoitajista ja Kätilöistä” (1971) löytyy Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta mikä tarkoittaa että sitä ei lainata. Ei ole varmuutta että kyseistä kirjasta löytyy niin vanha tietoa kuin 1889 syntyneitä ja kirjassa ei ole erillistä hakemistoa syntymäpaikkakunnista tai syntymävuosista. Valokuvia löytyy kirjasta mutta ei kaikista mainituista henkilöistä.
Viipurissa sairaanhoitajattaren koulutuksesta oli vastuussa Viipurin Diakonissalaitos joka oli toiminnassa vuodesta 1869–1940, milloin kyseinen laitos muutti Lahteen Viipurin menetyksen takia. Laitoksen historiasta voi lukea Kari Vappulan ”Rientäkää, älkää pysähtykö : laitosdiakonia 70 vuotta...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden varattavissa olevia Asko-asiakastietokoneita, joissa vanhemmissa koneissa saattaa olla vielä käytettävissä diskettiasema. Näistä koneista ei kuitenkaan ole listaa Asta-varausjärjestelmessänne https://varaus.lib.hel.fi/. Ennen kuin varaat tietokoneen varmista kirjastosta, missä koneessa on diskettiasema. Esim. Itäkeskuksen kirjastossa koneissa 8-15 on diskettiasema. Diskettiasemia ei kuitenkaan huolleta, eikä niitä vaihdeta uusiin, jos ne ovat rikkoutuneet. Kirjasto ei voi siis taata, että koneessa on toimiva diskettiasema. Jos diskettiasema toimii, pitäisi myös onnistua tiedostojen siirto USB-tikulle.
Peter on Petrus-nimen muoto esimerkiksi englannin, ruotsin ja saksan kielissä. "Petrus" on latinaa ja tarkoitaa kiveä tai kalliota, samoin kuin kreikan kielen sana "petros".
Nimen voidaan katsoa olevan peräisin Jeesuksen opetuslapselta Simonilta, jota kutsuttiin arameaksi nimellä Kefas l. kallio. Nimen kreikankielinen muoto oli siis Petros. Suomenkielisessä Raamatussa nimi on muodossa Pietari.
Lähteet:
Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja
Wallensteen - Brusewitz: Våra namn
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
Tässä on luettelo pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvistä pianonsoitonoppaista venäjäksi. Kun klikkaa teosta, löytyy tarkemmat tiedot sekä kirjasto, mistä teoksen saan. Soitonoppaan voi myös varata omaan lähikirjastoon. Varauksen voi tehdä itse tai sitten voi pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen.
Klikkaa tätä niin löydät luettelon pianonsoitonoppaista venäjäksi:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=soitonoppaat+and+piano&se…
Kaikilla aineistolajeilla on samat noutoajat, jotka määräytyvät postin mukaan.
Aineiston yleinen laina-aika Helmet-kirjastoissa on 28 vuorokautta.
Päätöksen mukaan yleisestä laina-ajasta poikkeavat laina-ajat on seuraavilla kokoelmilla:
- Bestseller-aineisto seitsemän (7) vuorokautta
- DVD-levyt, BD-levyt ja konsolipelit seitsemän (7) vuorokautta
- Kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän (7) vuorokautta.
Bestseller-kokoelmaan valitaan osa uutuuskirjoista. Kokoelmaan valittuja teoksia ei voi varata internetissä.
Helmet-kirjastoille voit antaa suoraan palautetta Helmet-sivustolla osoitteessa www.helmet.fi . (Palautelinkki sivun oikeassa ylälaidassa.)
Lauri Pohjanpäältä löytyy runo nimeltä
"Päivännousu kuultaa kirkkomaan"
sekä
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot"
Alla molempien teksti, ne löytyvät esim. Lauri Pohjanpään Valitut runot kirjasta. Päivännousu -runo on myös suosittu lauluna, säveltänyt Oskar Merikanto.
Päivännousu kuultaa kirkkomaan,
linnut havahtuvat unestaan,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Päivän hymyyn ummut aukeaa,
niinkuin vasta olis luotu maa,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
niinkuin kuolo olis uni vaan,
elämä ei pääty milloinkaan.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Riemulla käy kohti kuolemaas,
kuolemasta nousee elo taas.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
******************
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyn alta välkkyy...
WebOrigo on ATP:n (nykyisin Axiell) kehittämä ohjelma 2000-luvun alussa. Lappeenrannassa WebOrigo otettiin käyttöön vuonna 2004, mutta sitä ennen ohjelma oli jo käytössä monissa pienissä kirjastoissa. Vuonna 2004 ohjelma oli jo hyvin toimiva, ja moni muukin kirjasto siirtyi siihen samaan aikaan.
Lisätietoja ohjelman kehitysvaiheista voi kysellä entisiltä ATP:n työntekijöiltä (esim. Jari Koskelainen, Martti Wuolijoki ja Esa Peltonen), jotka toimivat nykyisin Axiellissa.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta voi tarkennetulla haulla hakea teoksia asettaen hakurajoittimeksi kustantajan. Näin hakien Fennicasta löytyy 44 Odessa-kustantamon julkaisemaa teosta.
https://finna.fi
Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
Muistamasi murhaballadit esittivät Heikki Laitinen (laulu) ja Kimmo Pohjonen (harmonikka). Nämä balladit on tänä vuonna levytettykin (Murhaballadeja = Murder ballads). Mm. tällä Ylen sivulla on tietoa:
http://yle.fi/radio1/musiikki/kansanmusiikin_ilta/murhaballadeja_histor…
Alkujaan balladit ovat levinneet suullisena perinteenä, mutta jo 1600-luvulla Suomessakin myös ylöskirjattuina. Sibelius-Akatemian Etno.fi.sivuilla on tietoa suomalaisista balladeista ja myös laulunäytteitä:
http://etno.net/sivu/balladi
Muita levytettyjä balladeja mm. näillä levyillä:
- Vienan kansan laulajia / Santra Remsujeva
- Den medeltida balladen = The medieval ballad
- Skillingtryck och mordballader
- Tak hardt uti hand : medievalballads and folksongs / Kim...
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja...
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Ruotsinkielisestä alkuteoksesta otettiin 1500 kappaleen painos vuonna 1862. Seuraavana vuonna, 1863, ilmestyi suomennos, josta otettiin peräti 4500 kappaleen painos.
Kirjan kustansi Suomen Talousseura, joka ehdotti, että kussakin kansankirjastossa olisi kirjaa kaksi kappaletta. Talousseura jakoi 1500 suomenkielistä kirjaa ilmaiseksi (kirjastoille?).
Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistettiin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Näköispainosta saa lainaksi helmet-kirjastoista, Espoossa Omenan ja Sellon kirjastoista.
Lähde: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero2-01/sieni.html
Hei !
Kyseinen kirja on tulossa kirjastoihin, kannattaa ensin katsoa www.helmet.fi onko jo siellä. Suurehkojen kustantajien suomenkielinen kirjallisuus hankitaan melko kattavasti. Hankintatoiveita voi tehdä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus (Helmet-etusivun oikeassa alareunasa linkki), tai lähikirjastossa puhelimitse tai paikan päällä.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
