Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
Joitakin 2000-luvulla julkaistuja löytyi. Ne ovat pääasiassa opinnäytetöitä. Voit kysyä niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
- Onko se tärkeää, kun se oon mie : omakuvatyöpaja kehitysvammaisen mielenterveyskuntoutujan identiteetin rakentajana ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääjänä / Merja Järvelin ja Piia Pöntinen (Pro gradu -työ: Lapin yliopisto, 2010)
- "Hyvä kuntoutuspolku" : kehitysvammaisten seutukunnalliset mielenterveyspalvelut / Ulla-Maija Järvinen (AMK-opinnäytetyö : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 2006)
- Lievästi kehitysvammaisiksi diagnosoitujen henkilöiden adaptiivinen käyttäytyminen ja psykoottiset oireet / Markus Sundin (2004)
- Psykiatrisen oireiston vaikutus lievästi kehitysvammaisten aikuisten...
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim.
Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972)
Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903)
Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001)
Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996)
Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun...
Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa...
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten...
Kainet verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella salasanalla eli pin-koodilla, jonka saa kirjastosta.
Kirjastokortin numero on tuo viivakoodin alla oleva pitkä sarja, Kajaanissa se alkaa 205A...
Pin-koodin saa kirjastossa asioidessa, varaa henkilöllisyystodistus mukaan. Sähköpostilla tai puhelimella emme sitä voi antaa.
Kajaaanin pääkirjaston yläkerran näyttelytila on vapaa seuraavan kerran lokakuussa 2014 .
Alakerran vitriinit ovat varattavissa näyttelyä varten henäkuussa 2013 ja seuraaavan kerran tammikuussa 2014.
Kannattaa silti ottaa yhteyttä Kajaanin kaupunginkirjaston toimistoon, 08 6155 2422
Mahdollisesti peruuntuneen näyttelyn tilalle näyttelyn voi saada aikaisemminkin esiin.
Oulun kirjastossa on 12 antologiaa joista Lea Turusen tekstejä löytyy. Minnoon syntyny niminen teksti, ei ole runo, löytyy antologiassa Sanat silloiksi sidomme, ajatukset aivinaksi : Oulun työväenopiston kirjoittajapiirin antologia 1984-85 (ISBN 951-99637-0-7). Runoa Lehtein varistessa ei valitettavasti Oulun kirjaston kirjoista löytynyt. Kirkkonummen kirjastossa näitä kirjoja ei löydy, haluatko että kaukolainaamme mainitsemani kirjan?
Ideoita ja vinkkejä lasten naamiaisjuhliin löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Bull, Jane, Pidetään naamiaiset! WSOY, 2007
Kilby, Janice Eaton, Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon. Karisto, 2003
Parhaat naamiaisasut. Sanoma, 2011
Voisit kysyä esimerkiksi päiväkodeista tai seurakunnan päiväkerhoista, olisiko heillä käyttöä kirjoille. Ainakin hyväkuntoisille kuva- ja satukirjoille luulisi löytyvän tarvetta. Jos ne eivät kuitenkaan näihin paikkoihin kelpaa etkä halua tarjota niitä antikvariaatteihin, useimmissa kirjastoissa on kierrätyskärry, jota kautta kirja ehkä löytää uuden kodin.
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) myös Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936).
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Ohjeita perunkirjoitukseen löytyy monestakin paikasta.
Esimerkiksi:
Suomen lakioppaan malli (rtf)
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Makupalat.fi perunkirjoitustietoa ja perukirjamalleja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, kuten Pertti Purosen Näin teet perukirjan itse (2008) ja Tuomo Lindholmin Perintöverokirja (2012). Molempia voi lainata Kymenlaakson kirjastoista.
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
