Myöskään tämän laulun laajempia sanoja ei tunnu laajemmallakaan etsinnällä löytyvän, vaikka itse ilmaisu tuntuu olevan tuttu joillekin keskustelupalstojen asiakkaille. Jälleen täytyy toivoa, että joku tämän vastauksen lukija tunnistaa laulun ja antaa lisätietoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseessä on Aale Tynnin runo "Keinulaulu". Runo alkaa siis näin:
Pesän sydämellesi teen
ilmaan siniseen,
panen unipuuhun kiikkumaan, sen latvan tummuuteen.
Runo sisältyy mm. Aale Tynnin "Koottuihin runoihin" sekä Hannu Mäkelän 1992 toimittamaan runoantologiaan "Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja".
Saat runon kokonaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Runoista rakkaimmat . valikoima suomalaisi runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
Yhdysvaltain nuorisosta löytyy kirjaston tietokannasta hakutermeillä nuorisokulttuuri TAI nuorisotutkimus JA yhdysvallat (rajaukset: kirja, tietokirjallisuus) seuraavia teoksia:
UNDERGROUND : antologia / toim. ja suom. Jarkko Laine
Wallbangin' : graffiti and gangs in L. A. / Susan A. Phillips
Hyvinvointikakarat / koonnut Lilli Riihiranta
Liskokuninkaan mytologia : rituaali ja rocksankarin kuolema : Jim Morrison -kultin etnografinen tulkinta / Stig Söderholm
WOODSTOCK : the oral history / [edited] by Joel Makower
The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip-hop / S. H. Fernando Jr.
Can't stop, won't stop : hiphopsukupolven historia / Jeff Chang
The hip : hipsters, jazz and the beat generation / by Roy Carr, Brian Case,...
Franziska Stichin kirjassa Kiitos, kiltti lumiukko! (Lasten keskus, 2000) lumiukko antaa hattunsa varpuselle pesäksi myrskyssä hajonneen tilalle, nenänsä ateriaksi nälkäiselle jänikselle, heinätukkohiuksensa hiirelle pesäntekotarpeiksi ja varsiluutansa siilille talvipesäksi. Lopuksi lumiukko sulaa ja siihen missä se oli seissyt kasvaa lumikello.
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraava.
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa.
Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro.
Lähteitä:
http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli...
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Tässä "Canadan korvet" laulun sanat. Yksi sivu on kadonnu mutta näilä
mennään. Laulussa mainittu Ahola lienee paikallinen "poorttitalo", jossa siirtolaiset saivat kortteerin. Ne löytyivät omista arkistoistani (kysyjä).
Canadassa korvet:
1.
Vettä vihmoo, taivas itkee
syksyn synkkyys ennättäy
Aholas ompi koti meillä
murhe loppuvan ei näy.
2.
Jylhä metsä ympärillä
laulun kuulee orjien.
Luonnon tuuli puita puistaa
kylmä ompi vihur sen.
3.
Toverjoukko, valju joukko
istuu hiljaa miettien.
Surullinen aatos lentää, verta itkee sydänkin.
4.
Kelt`on jäänyt kodin sulo
lapset, hellä puoliso. Keltä lemmitynsä armas...
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta...
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
Kysymäsi teoksen voit saada kaukolainaksi asuinpaikkasi kirjaston kautta tekemällä kirjasta kaukolainapyynnön.
Teos: Heiskari, Jaakko: Kaaranneksen masuuni ja kalkkitie: Lapin vuoritoiminnan historiaa vv. 1640-1820.
Esimerkiksi Rovaniemen kaupunginkirjastossa, (Lapin maakuntakirjasto),
on tätä kirjaa 3 kappaletta hyllyssä. Lähettäjäkirjasto toimittaa kirjan siihen kirjastoon, johon olet tehnyt kaukolainapyynnön.
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-elämäkerran (Gummerus, 1996, 9519743103, s. 45-6.) mukaan Badding-puhuttelunimen keksi Raulin koulukaveri Rauli "Rafe" Tanskanen keskikoulun viidennellä luokalla. Englanninkieliset nimet olivat tuollin "in". Badding ei tarkoittanut mitään erityistä, se vain kuulosti hyvältä.
Hakuteoksessa Iskelmän tähtitaivas (WSOY, 2004) on esitetty, että Somerjoki muokkasi taiteiljanimensä Michael Bondin lastenkirjojen Karhuherra Paddington -hahmosta, koska hän samastui karhuherran haurauteen ja herkkyyteen. Vaikka ensimmäinen Paddinton-kirja ilmestyi Englannissa jo 1958, suomennokset ilmestyivät vasta vuoden 1973 jälkeen. Somerjoen levykannessa nimi Badding oli jo v. 1970.
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
Pääkirjaston toisen kerroksen lukusalin yhteydessä on it-tila. Siellä on käytössä mm. kaksi digitointilaitetta, joilla voi maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle.
Ajan digitointihuoneeseen voi varata lehtilukusalista. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteen käytössä, tämän jälkeen voi työskennellä itsenäisesti.
Ajanvaraus ja lisätiedot lehtilukusalista:
puh. 03 - 8125 550
lehtilukusali.kirjasto@lahti.fi
Lisätietoja It-tilasta:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
