Vanhoja lastenkirjoja on todella vaikea jäljittää pelkästään kirjastojen luetteloita selaamalla, koska niiden sisältöä ei juurikaan ole kuvailtu. HelMet-kirjastojen luettelosta löytyy julkaisuvuoden ja kirjan nimen perusteella kaksi mahdollista teosta.
Shaw, Elizabeth: Karhulan talossa (1975)
Ruck-Pauquet, Gina: Murrikarhu (1979).
Internetistä löytyy tavallisella Google-haulla (www.google.fi) hakusanalla ”Karjalan rakuunarykmentti” jonkin verran tietoa aiheesta Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys ry:n ylläpitämällä internet-sivustolla (http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/index.htm ). Näin spesifin kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, yhteystiedot sivulla http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ , palvelee siviiliasiakkaita osoitteessa Maurinkatu 1, 00171 Helsinki, puh. 09-181 26351. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyy teos Vuorinen, Aimo: Sotilaiden Lappeenranta: vanhan varuskunnan vaiheita, Lappeenrannan kilta, 1998. Teoksessa mainitaan ainakin Suomen rakuunarykmentti....
Erityistä lintujen anatomian opasta taiteilijoille ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta. Sen sijaan useissa lintukirjoissa on oma lukunsa lintujen anatomiasta ja muutama hyvä ja havainnollinen lintua eri asennoissa esittävä kuvakin löytyi. Tässä muutama teos: Berg, Arnoud B. van den: Lintumaailma, Gummerus 1999; Lintukirja, Valitut palat 1986; Flegg, Jim: Eurooppalainen lintukirja, Karisto 1992. Muistakin lintukirjoista voi löytyä tietoa lintujen anatomiasta. Mainittujen teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on sivulla http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx myös arkisto, josta voi hakea vastauksia jo aiemmin esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy tietoa myös Merja ja Marvi Jalosta, kun kirjoittaa nimen hakukenttään muodossa Jalo, Merja; Jalo, Marvi.
Yleisesti ottaen esimerkiksi Makupalat-sivustolta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508… saa linkkejä kirjallisuusaiheisiin internetsivuihin. Myös tavallisella Google-haulla saa usein kelvollisia hakutuloksia puhumattakaan siitä, että kirjastossa paikan päällä on käytettävissä kirjallisuuden hakuteoksia.
Kyseessä on Marjatta Pokelan säveltämä ja sanoittama ja Eveliina Pokelan esittämä lastenlaulu Lörpötys. Sanat löytyivät netistä osoitteesta http://apareena.arvopaperi.fi/forum/search/msg/id=sf/msg=4220519/. Samassa paikassa oli muitakin lastenlaulujen sanoja.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Viljamaa, Janne: Sohvaperunasta ikiliikkujaksi : liikkujan motivaatio-opas. Edita,2001.
Tee edes tämä! : huolettoman huoltokirja. WSOY, 2002.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyvät mm. seuraavat teokset:
Miettinen, Mari: Lisää liikkujia! : ideoita menestyvistä KKI-hankkeista. Jyväskylä, 2003
Kobler, Kati: Työikäisten miesten terveyskäyttäytymisen muutosta tukeva kehittämisohjelma. Helsinki, 1993.
Julin, Marko: Liikunnan iloa liikkeellä - mistä se tulee, minne se menee? Helsingin yliopisto, 2000.
Aiheeseesi sopivia artikkeliviitteitä voi etsiä kirjaston koneella ALEKSI:sta ja ARTO:sta, joista mm. löytyivät...
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on kaikki Tiede&Edistys-lehden numerot vuodelta 1977 alkaen.
Lehtiä ei voi lainata, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita.
Veijo Meren kotimaassa ja ulkomailla tunnetuin kirja on hänen esikoisteoksensa Manillaköysi (Otava, 1957). Myös "Peiliin piirretty nainen" (Otava, 1963)ja "Sujut" (Otava, 1961) ovat tunnettuja, jos kriteerinä on kotimaassa tunnettavuuden rinnalla käännösten määrä. Meren laajasta tuotannosta ovat romaanit ehkä ylipäänsä tunnetuimpia, mutta myös julkaistut novellikokoelmat, näytelmät ja runot ovat aina merkkitapauksia ilmestyessään.
Lisää tietoa Veijo Merestä saa mm. kirjasta Sihvo, Hannes/Turunen, Heikki: Veijo Meri: täynnä liikettä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998 ja osoitteista:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/meri_veijo/fi_FI/meri_veijo/ ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=121&lang=FI
Apua!Orkesterin muodostivat seuraavat muusikot:
Alanko, Ismo
Akimof, Liisa
Amberla, Tuula
Hakulinen, Jussi
Heinäsirkka
Holm, Kari
Järvenpää, Sakke
Koskela, Kisu
Kuosmanen, Saku
Laaksonen, Pepe
Leskinen, Juice
Loueranta, Ila
Lähteenmäki, Toni
Maijanen, Pave
Muhonen, Sallamaari
Mustajärvi, Pate
Mäki-Laurila, Side
Neumann
Nevalainen, Mikko
Oliver, Twiggy
Pelle Miljoona
Pellonpää, Matti
Popp, Outi
Ruusukallio, Sami
Salmirinne, Kepa
Siivonen, Harri
Soisalo, Saara
Sumén, Jimi
Syrjä, Aku
Syrjä, Martti
Syrjä, Pantse
Sytelä, Vesa
Tiikeri, Tiina
Tikanmäki, Anssi
Torvinen, Juha
Valtonen, Mato
Valtonen, Puntti
Varonen, Tumppi
Kirjaamisen käsitteen liittäminen uusiin hoitotyön etiikkaa käsitteleviin teoksiin osoittautui ongelmalliseksi, mutta olisiko etsitty teos kuitenkin jokin seuraavista?
1.
Lindqvist, Martti:
Auttajan varjo : pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma
ihmistyön etiikassa (ilmestyi syyskuussa 2006)
2.
Haho, Annu:
Hoitamisen olemus : hoitotyön historiasta, teoriasta ja
tulkinnasta hoitamista kuvaviin teoreettisiin
väittämiin
(Acta Universitatis Ouluensis. Series D, Medica, ISSN
0355-3221 ; 898)
3.
Antila, Anja:
Hoitotyön johtamisen eettiset ohjeet ja niiden
toteutuminen johtamistoiminnassa ylihoitajien
näkökulmasta
Opinnäyte : Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos
Enid Blytonin (1897-1968) Sos-sarjan 4.osa ”Sos ja junaryöstäjät” (alkuperäinen nimi :Secret seven on the trail) ilmestyi suomeksi vuonna 1973. Kirjan on suomentanut Inkeri Pitkänen. Blyton kirjoitti kirjan vuonna 1952.
Blytonista ja hänen kirjoistaan löydät lisää tietoa hakemalla esim. Piki-verkkokirjastosta asiasanalla: Blyton. Myös netistä löytyy runsaasti tietoa (esim. Wikipediasta).
Kysy kirjastonhoitaja -palstalla on vastattu moneen Blyton-kysymykseen ja annetut vastaukset löytyvät arkistosta.
Annie Daltonilta on julkaistu suomeksi neljä kirjaa, jotka kuuluvat Enkeliakatemia-sarjaan: Siivet selkään (2003), Vehkeilyä (2003), Korkealentoa (2004) ja Vallankahvassa (2004). Listan kaikista Daltonin kirjoittamista kirjoista löydät esim. osoitteesta http://www.isfdb.org/cgi-bin/ea.cgi?Annie_Dalton.
Annie Dalton on syntynyt Englannissa ja asuu siellä edelleen.
Kasvin suomenkielinen nimi on pirunkoura. Sitä käytetään tulehduksellisten reumasairauksien hoitoon. Sen avulla voidaan vähentää muiden lääkkeiden määrää.
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu1102/3.htm
Lisää tietoa rohdosvalmisteista löydät Lääkelaitoksen sivuilta http://www.nam.fi/laaketeollisuus/rohdosvalmiste/index.html
Voit myös hakea tietoa hakukoneella esim. Googlella http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakuruutuun sanan harpagophytum tai pirunkoura.
HelMet-kirjastojen asiakas voi saada varauksensa noutoilmoituksen
(1) postitse (oletus)
(2) sähköpostitse
(3) tekstiviestinä
Sähköposti-ilmoituksen käyttöönotto:
Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun Omat tietoni kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Tekstiviesti-ilmoituksen käyttöönotto:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma...
Hyvä teos aiheesta on esim. Deborah Swallowin v.2001 ilmestynyt Culture Shock! Finland; a guide to customs and etiquette. Kirja sisältää perustietoa Suomesta ja suomalaisista ja on kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä.
Mahdollista huumoria on löydettävissä myös Roman Schatzin menestyskirjasta Suomesta rakkaudella=From Finland with love (2005). Kirjassa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa:
- Peru: Andien maan kolme vuosituhatta / päätoimittajat Leena Silfverhuth ja Anneli Ilmonen
- Andien ihminen: ihminen ja ympäristö Keski-Andeilla : kirjoituksia Perun ja Bolivian kulttuureista esihistoriasta tasavaltalaisaikaan / Martti Pärssinen
- Perun luonto ja kulttuuri : seminaariartikkelikokoelma / toimittaneet Risto Kalliola, Sakari Tuhkanen
Näistä lehtiartikkeleista voisi olla apua. Suluissa lehden nimi, vuosi, nro ja sivut.
- Ceviche, Perun suurlähettiläs, Wokit & muusi (Kumppani, 2006, nro 4, s. 44)
- Marsun monta roolia: maukas jyrsijä on osa Etelä -Amerikan ruoka- ja kulttuuriperintöä (Helsingin Sanomat, 27.12.1997)
- Maistuisiko marsu ja pisco?: makumatka Peruun (Matkaopas 2006, nro...
Violetta on mm. italian- ja venäjän kielissä käytetty muoto englantilaisesta Violet-nimestä, joka on lähtöisin ranskan kielestä ja tuli suosituksi 1800-luvun loppupuolella. Englanniksi Violet sananmukaisesti tarkoittaa orvokkia. Alunperin sana tulee latinan Viola-sanasta (orvokki, orvokinvärinen, violetti). Ranskassa käytetään myös muotoa Violette. Suomessa yleisin muoto Violetista lienee Viola.
Lähteet: Vilkuna: Etunimet (Otava, 4. uud. laitos, 2005)
http://www.behindthename.com/
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Avieron ja avioerolainsäädännön kehityksestä Suomessa löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista: ///Sami Mahkonen: Johdatus perheoikeuden historiaan. - 1978/// ja ///Sami Mahkonen: Avioero, tutkimus avioliittolain erosäännösten taustasta ja tarkoituksesta. - 1980///. Mainitut teokset eivät tietenkään sisällä lainsäädännön viimeisiä uudistuksia. Vuoden 1734:n lain avioliitto- ja avioerosäädöksiä käsitellään myös teoksessa ///Ragnar Hemmer: Suomen oikeushistorian oppikirja 2. - Useita p.///. Oikeushistoriallisessa kirjallisuudessa usein mainittujen
vuoden 1686 kirkkolain ja vuoden 1734 yleisen lain suomennoksista on julkaistu näköispainokset: ///Kircko-lagi ja ordningi 1686. - 1986/// ja ///Ruotzin waldacunnan laki. - 1984///....
