| Haluaisin tietää onko jostain mahdollista saada kirjaa : Johtajuus ja organisaatiodynamiikka (toim Hyyppä, Miettinen) referoituna kopiona? |
1115 |
|
31.1.2007 |
|
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
|
| Kuinka Helmetissä voi rajata hakua niin, että saa vain DVD-elokuvat ilman VIDEOITA? |
791 |
|
31.1.2007 |
|
Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakutermiksi ** (kaksi tähteä). Valitse Aineisto-pudotusvalikosta aineistotyypiksi DVD. Voit lisäksi rajata esim. Kirjasto-pudotusvalikosta oman lähikirjastosi - näin saat selville lähikirjastosi koko DVD-kokoelman.
Etsiessäsi esim. jotain tiettyä elokuvaa voit sanahaussa kirjoittaa ensimmäiselle riville hakemasi elokuvan nimen ja rajata aineistotyypin DVD-levyiksi, niin näet löytyykö kyseistä elokuvaa DVD:nä.
|
| Olen keramiikka-alan opiskelija ja teen ammattialan historian tehtävää. Valitsin aiheeksi muinaisen Egyptin keramiikan valmistusmenetelmien, koristelun,… |
2724 |
|
31.1.2007 |
|
Tiettävästi suomeksi ei ole saatavissa esitystä Egyptin keramiikan valmistusmenetelmistä.
Egyptin keramiikasta on lyhyt kuvaus esim teoksessa:
Holthoer, Rostislav
Muinaisen Egyptin kulttuuri
Helsingissä : Otava, 1994
sivuilla 21-23.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa on 20 suomenkielistä keramiikan
materiaaleja ja tekniikoita käsittelevää teosta.
Asteljoki, Jussi
Epämetalliset materiaalit : keramiikka
Otaniemi : Otakustantamo, 1974
Bühler, Waldemar
Keramiikkatöitä
Porvoo : WSOY, 1970
Eriksson, Martina
Lentotuhkan ja jätevesilietteen käyttö keraamisessa
tuotannossa
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, 1995
(Keramiikka- ja lasitaiteen laitoksen tutkimusjulkaisuja,
ISSN 1236-9276 ; no. 5, 1995)
Hortling, Airi
Esitutkimus lyijyn... |
| Ketkä ja kuinka paljon voivat hakea kirjastoapurahaa, miten, mistä ja milloin? Mitä papereita tarvitaan, millainen hakemus ja mitä liitteeksi keneltäkin? |
3338 |
|
31.1.2007 |
|
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
|
| Olisin kysynyt tietoa/aineistoa kirjailia Viivi Hyvösestä. Olen tekemässä peruskoulun viimeisen luokan lopputyötä ja päätin tehdä sen juuri mainitsemastani… |
594 |
|
30.1.2007 |
|
Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa oli kaikki olennainen tieto, mitä Viivi Hyvösestä on saatavissa. Siinä mainitussa teoksessa: Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita ( osa 3 ) oli kolmen sivun artikkeli kirjailijasta. Tämä kirjan artikkeli samoin kuin Kirjastolehden numerossa 7-8/1999 oleva kirjailijan haastattelu ovat saatavissa Porvoon pääkirjastosta. Löytyi myös yksi linkki, jossa on hieman lisätietoja kirjailijasta.
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/hu_h/hyvonen_viivi/
|
| Kuinka suuri on tänä vuonna kirjailijalle maksettava uusi kirjastokorvaus/lainaus vai eikö sitä tiedä kuin vasta vuoden lopussa kun tietää lainausten kok… |
914 |
|
30.1.2007 |
|
Tekijänoikeuslakiin on tosiaankin tullut muutos (muutos astunut voimaan 1.1.2007), jonka mukaan teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teostensa kappaleiden lainaamisesta. Korvaus maksetaan tekijöitä edustavien järjestön välityksellä. Lain uuden pykälän löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
|
| Haluaisin tietoa Heljä Liukko-Sundströmin työmenetelmistä. |
723 |
|
30.1.2007 |
|
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.
|
| Mitä nimi Auguria tarkoittaa? |
261 |
|
30.1.2007 |
|
Auguri eli auguuri oli ennustaja ja merkkienselittäjä muinaisessa Roomassa. Auguurija oli yleensä vain muutama kerrallaan. He muodostivat pappiskollegion , jonka tehtävänä oli tarkkailla erityisesti lintujen lentoa ja tulkita enteitä, jotta saataisiin selville jumalten tahto. Huonojen enteiden vuoksi saatettiin keskeyttää kansankokous ja ennen sotaan lähtöä yritettiin
tulkita olisivatko ennusmerkit suosiollisia. Auguri! taas tarkoittaa italian kielessä ”Onneksi olkoon!”.
Lähteet : Uusi tietosanakirja, osa 2: Arc-Bem. Helsinki, 1961, Facta 2001, osa 2: Asb-Buk. Helsinki, 3.p. 1988
|
| Nyt taitaa tulla aika paha kysymys. Mutta kuka järjesti Mannerheimin sodan päätyttyä Sveitsiin turvaan? Oliko toimella YK:n hyväksyntä vai miksi … |
1189 |
|
30.1.2007 |
|
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin... |
| Mistä kirjasta tai lehdestä löytäisin hevosen loimen kaavat? |
1108 |
|
30.1.2007 |
|
Hevosurheilu-lehden numerosta 80/2005 löytyy artikkeli "Sopiva koko ratkaisevin tekijä loimen käytännöllisyydessä", jossa annetaan neuvoja loimen ompelemiseen.
|
| Missä Sweet Valley High-kirjoissa päähenkilöt esiintyvät minkäkin ikäisinä? |
1327 |
|
30.1.2007 |
|
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
|
| Viidesluokkalainen koululainen tekee esitelmää Helmut Lottista. Tietolähteistä on vähän pulaa - löytyykö apua? |
543 |
|
30.1.2007 |
|
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
|
| Käpykakun ravintoainepitoisuus, lähinnä kalorimäärä /100g, pitäisi saada tietää? |
841 |
|
30.1.2007 |
|
Fazerin Leipomoiden kuluttajapalvelu (puh. 0800 0 5000) vastasi näin: 1653 kj = 400 kcal
Käpykakun muun ravintokoostumuksen löydät osoitteesta http://www.fazeramica.fi/templates/Fazer_ProductInfo.aspx?id=495&epslan…
|
| Mistähän Grimmin satukirjasta mahtaisi löytyä satu Siili-Jussi, mielellään Gustav Jänicken/Oili Suomisen käännöksenä. Radio 1:n Epookissa oli aiheesta aivan… |
1195 |
|
30.1.2007 |
|
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
|
| Haluaisin tietää mahdollisimman paljon nimestä Sari-Anne. |
1922 |
|
30.1.2007 |
|
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”.... |
| Haluaisin saada kännykkääni taustakuvaksi/logoksi moottoripyörä Moto Guzzin virallisen logon; soikealla punaisella pohjalla keltainen teksit "Moto Guzzi"… |
817 |
|
30.1.2007 |
|
Yritin myös googlettaa ynnä muuta, mutta valitettavasti en löytänyt tuota taustakuvaa palveluiden tarjoajien valikoimista. Sen sijaan löysin kyllä Gruppo Motoguzzi Finlandia keskustelufoorumin, http://www.gruppoguzzi.com/popular.html , jossa erittäinkin keskustelu Miltä näyttää guzzistin kännykkä? varmastikin kiinnostaa sinua, http://www.gruppoguzzi.com/forum7/587.html. Siellä on useammankin kännykän logona kysymäsi kuva. Keskustelufoorumissa voi lähettää viestejä kirjottajille, joten sinun kannattaa mennä sinne ja kysyä, mistä kyseiset guzzistit ovat löytäneet logon.
|
| Mistä löytyisi tietoa liittyen itsemurhaan? |
1068 |
|
30.1.2007 |
|
HelMet-kirjaston (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) kokoelmista löytyy aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi sanahaussa lausekkeella itsemurha** and not kaunokirja** and not elokuva** lukuisia teoksia, esim. seuraavat:
1 Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen / toimittanut Kaarina Määttä KIRJA 2007
2 Lähde. 2006 : Kuolema : historiatieteellinen aikakauskirja / julkaisija Labyrintti ry - Joensuun yli KIRJA 2006
3 Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat / [toimittanut] Mari Teinilä KIRJA 2006
4 Ibsen Suomessa / Hanna Korsberg (toim.) KIRJA 2006
5 Miten päästä yli mahdottoman? : narratiivinen tutkimus itsemurhamenetyksistä / Tuula Uusitalo KIRJA 2006
6 Surman jälkeen itsemurha :... |
| Minkä hintainen on aika priimakunnossa oleva Ruotsalainen 5 ören kolikko vuodelta 1899. |
116 |
|
29.1.2007 |
|
Vanhat kolikot jaetaan neljään luokkaan niiden kunnon mukaan: F (fine), VF (very fine), XF (extra fine) ja UNC (uncirculated). Viimeksi mainittu merkitsee siis sitä, että kolikko ei ole ollut lainkaan käytössä.
Amerikkalaisen Standard catalog of world coins -julkaisusarjan mukaan 5 ören kolikko vuodelta 1899 olisi arvoltaan $1.00, jos se kuuluu luokkaan F, $6.00, jos se on VF, $20.00, jos se on XF ja $60.00, jos se olisi UNC.
World Coin Gallery, http://worldcoingallery.com/ , joka on enemmän ajantasalla arvostaa sen vastaavasti F $1.00, VF $5.00, XF $13,50 ja UNC $55.00. Jos Us Dollarin vaihtokurssi euroon on 0,8938, niin VF kuntoisena sen arvo voisi olla 15.00-18.00 euroa.
Standard catalog of world coins painottaa kuitenkin, että nämä... |
| Mistä nimi Toini on peräisin? |
2955 |
|
29.1.2007 |
|
Toini on lyhennys ruotsalaisesta kalenterista löytyvistä Antoinette tai Antonia -nimistä. Ne puolestaan ovat Anton-nimen sisarnimiä. Anton tarkoittaa kukoistavaa tai korvaamattoman arvokasta asiaa.
Zacharias Topelius, joka harrasti suomalaissointisia nimiä, on synnyttänyt nimen merkityksestä toisenlaisia arvailuja. Ensimmäinen tytär oli saanut nimen Aina, ”toinen” tytär sai nimekseen Toini jo vuonna 1854.
Nimi yleistyi 1910-1930-luvuilla ja on edelleen käytössä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
|
| Mistä nimi Tuulikki on peräisin? |
3849 |
|
29.1.2007 |
|
Nimi on suomalainen ja peräisin Kalevalasta, jossa Tuulikki on Tapion tytär. Nimeä on esiintynyt jo 1840-luvulla, mutta etunimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun vaihteessa ja sai myöhemmin rinnalleen Tuulian Ja Tuulin. Tuulikki on yleisimpiä naistennimiämme, ja sen suosio oli suurin 1930-1960-luvuilla. Nykyisin sitä annetaan enimmäkseen toiseksi etunimeksi. Jälkimmäisten etunimien listassa se oli vuonna 2003 sijalla 38. Voit etsiä nimien yleisyyttä koskevaa tietoa Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelusta, joka on osoitteessa
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
|
