Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen...
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
Sweet Valley High:
1. Internetistä (esim. http://www.svunlimited.net/index.html) löytyvien juonitiivistelmien perusteella en löytänyt mainintaa Ericin paluusta. Kannattanee kuitenkin kääntyä vielä muiden asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Irc-galleriasta löytyy Sweet Valley High -harrastajia, http://irc-galleria.net/community/743743-sweet-valley-high.
2. Tv-sarjaa tehtiin vuosina 1994-1997 yhteensä neljä tuotantokautta ja 88 jaksoa. Uusia jaksoja ei siis enää tule. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu dvd:llä ainoastaan USA:ssa, Suomeksi sitä ei ole saatavilla. Tällä hetkellä Sweet Valley High'sta on kuitenkin suunnitteilla uusi elokuva. Suunnitelma lienee melko alkuvaiheessa, koska projektista ei ole kovinkaan paljon tietoa...
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Kelluva kokoelma tarkoittaa käytännössä sitä, että kirja jää hyllyyn sille osastolle, jonne se palautetaan. Kirjoilla ei siis ole varsinaisia kotiosastoja, vaan kunkin osaston/toimipisteen paikalla oleva kokoelma ikään kuin muotoutuu käytön mukaan. (Omassa kirjastossamme eivät kellu kirjat, joiden hankinnasta on alle 2 vuotta, eikä lasten- ja nuortenosastojen kirjat, mutta muitakin tapoja toteuttaa kelluvaa kokoelmaa varmasti on.)
Hei!
Näin valitettavasti tosiaan on, ettei mikään pääkaupunkiseudun kirjasto ole tilannut kyseistä uutislehteä. Netissä osoitteessa www.theweek.co.uk pystyy jonkin verran lukemaan lehden artikkeleita.
Gregoriaaninen eli nykyinen. Suomessa siihen siirryttiin jo 1.3.1753. Jostain kummasta syystä kuitenkin pääsiäisen ajankohta määriteltiin poikkeavalla tavalla, tässä siirryttiin normaalikäytäntöön vasta vuoden 1869 alusta. Näin suuriruhtinaanmaassa Suomessa oli eri kalenteri kuin Venäjällä, jossa oli 1890-luvulla vielä voimassa juliaaninen kalenteri. Myös ortodoksinen kirkko noudatti sitä ja mahdollista on, että Suomen ortodoksisten seurakuntien tuonaikaisissa kirkonkirjoissa on sen mukaisia merkintöjä.
Oja, Heikki
Aikakirja. - Otava, 1999.
Vanhat kalenterit löytyvät esimerkiksi almanakkatoimistosta, https://almanakka.helsinki.fi/ Ne ovat olleet verkossa, mutta poistuneet, joten kannattaa kysyä heiltä lisätietoa.
Varsinaista elämäkertaa ei löytynyt, mutta ainakin seuraavissa teoksissa on käsitelty George W. Bushia:
Chomsky, Noam: Savijalkainen jättiläinen: vallan väärinkäyttö ja hyökkäys demokratiaa vastaan (alkuteos: Failed state : the abuse of power and the assault on democracy). - Turku : Sammakko, 2008.
Moore, Michael: Mikä maa, mikä planeetta? : pöyristyttäviä paljastuksia maailman rikkaimmasta maasta (alkuteos: Dude, where's my country?). - Helsinki : WSOY, 2004.
Moore, Michael: Tyhmät valkoiset miehet:...ja muita huonoja tekosyitä Yhdysvaltain tilaan! (alkuteos: Stupud white men:...and other sorry excuses for the state of the nation). - Helsinki : WSOY, 2003.
Lähiaikoina, mutta ei kuitenkaan vielä tällä viikolla. Kallion kirjastosta kerrottiin, että remontti on vielä hiukan kesken, eikä tarkkaa päivämäärää voida ilmoittaa. Asiasta kuitenkin kerrotaan heti, kun se varmistuu:
http://www.lib.hel.fi/
Kuluttaja- ja ostokäyttäytymisestä on tutkittu ja siitä kirjoitettu paljon. Tässä joitakin uusimpia kirjoja:
- Spent : sex, evolution, and the secrets of consumerism / Geoffrey Miller (2009)
- Buyology : ostamisen anatomia / Martin Lindstrom (2009)
- Big babies, eli, miksi emme kasva aikuisiksi / Michael Bywater (2008)
- Kulutuksen pitkä kaari : niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin / toimittaneet Kirsti Ahlqvist ... [et al.](2008)
Lehtiartikkeleja aiheesta esim. nämä:
- Luolamies opetti shoppailun : evoluutio saattaa selittää ostoshimoa, sillä kivikauden geenit suosivat kerskakulutusta (Helsingin sanomat
2009-03-04)
- Miksi shoppailemme? (Mielenterveys, 2009, nro 4, s. 30-31)
- Kulutuksen pitkä kaari (Eviran kaari, 2008, nro 2, s. 23...
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,...
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Valitettavasti tämännimistä novellia ei ole löytynyt. Lähinnä sitä muistuttava on ehkä Hannu Luhtialan novelli Kun sauna menee haaleaksi, joka on ilmestynyt novellikokoelmassa Miehen rakkaus (toimittaneet Armas Alvari ja Jarkko Tontti 2008).
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
Työterveyslaitoksen sivuilla kerrotaan, että paineilmasuihku ja sen voimasta sinkoutuvat sirut ja kappaleet voivat aiheuttaa vaurioita silmille ja iholle. Siellä myös kielletään paineilman käyttö vaatteiden ja ihon puhdistamisessa. Paineilmaa voi esim. haavan kautta päästä verenkiertoon. Tästä voi aiheutua vakavia vaurioita, jopa kuolema.
http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_eh…
Eli kuulemasi vaara on aivan todellinen.
