Minja-nimeä koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8bf56778-6a1…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3128c592-8ac…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4a009ea0-15c…
Pelkkää Mire-etunimeä ei kirjastomme etunimikirjoista löytynyt, mutta esim. Mirella-nimen yhteydessä mainitaan Mire sen lempinimijohdoksena.
Mm. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön kerrotaan Mirella-nimen olevan italialainen muunnos Mireille-nimestä, jona pohjautuuu latinan mirari-verbiin, jokanka merkitys on ihailla.
Muita samankaltaisia nimiä ovat Mira, Miranda, Mirja.
Kyllä voit lähettää toisen hakemaan kirjan puolestasi. Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten hänen täytyy lainata kirja sinulle omalla kortillaan. Senjälkeen kirjan varaustiedot poistetaan sinun tiedoistasi.
Valitettavasti meillä ei ole tietoa kyseisestä henkilöstä. Ehkäpä Suomen Matkailijayhdistys SMY, joka on entisen Suomen Matkailijayhdistyksen seuraaja, osaisi auttaa. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.matkailijayhdistys.com/ ja sieltä löytyy myös yhteystietoja.
Heikki Hyytiäisen kirjassa Pientalon tulisijat (Rakennustieto 2000)kerrotaan erilaisista tulisijatyypeistä ja myös puuliedestä.
www.helmet.fi
Eldan Tulisijaoppaassa on myös tietoa puuliedestä ja savupellin käytöstä.
http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm
Pahoittelen varauksesi prosessoinnissa syntynyttä teknistä virhettä. Olit sattumalta tehnyt varauksen täsmälleen samalla kellonlyömällä, jolla toinen lainaaja oli lainannut yhden niteen kyseistä nimekettä, ja tästä syystä varaus oli tarttunut tähän samaan niteeseen, kun tämän prosessointi toisella koneella oli kesken. Kuten edellinen vastaaja mainitsikin, joskus näin tapahtuu, mutta se on kyllä erittäin harvinaista. Tällainen varauksen ja lainauksen ristikkäisyys on aina purettava manuaalisesti. Muutoin varaaja saattaa joutua odottamaan varaustaan kohtuuttoman kauan, koska varaus jonottaa juuri kyseistä nidettä; siis yhtä tiettyä kappaletta sen sijaan että kohdistuisi kaikkiin niteisiin.
Olen nyt siirtänyt varauksesi nimeketason jonoon...
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä
kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat.
Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Gummeruksen julkaisemassa vuosittain ilmestyneessä Parhaat koululaisvitsit kirjassa on julistettu Suomen parhaat koululaisvitsit-kilpailu. Vuoden 2009 vitsit piti lähettää 31.1.2009 mennessä joko postitse tai sähköpostitse. (Tämä selviää kirjasta Parhaat koululaisvitsit 2008, Talenteimmat töräykset.) Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. Suomen hauskin koululaisvitsi ja 2. Suomen hauskin luokka. Sarjan uusin vuoden 2009 kirja ilmestyy piakkoin nimellä Parhaat koululaisvitsit 2009 - Salatut eläimet. Ilmeisesti kirjassa julistetaan uusi vuoden 2010 kilpailu.
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Varausmaksu peritään tilatusta aikuisten aineistosta. Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä varausmaksua. Tämä on pääsääntö.
Tehdessäsi varausta HelMetin kautta, katso, onko kirja aikuisten vai lasten aineistoa. Sen näkee siitä, miltä osastolta kirja tulee. Kirjan osaston kohdassa lukee joko las (lastenaineistoa) tai aik (aikuisten aineistoa). Entresse teukka ja Sello pointti ovat nuorten osastoja, ja niiden aineisto on maksutonta.
Love hina -kirjojen kohdalla tilanne on vaihteleva. Se on eri kirjastoissa sijoitettu joko lasten, nuorten tai aikuisten kokoelmiin. Jos saat Love hina -kirjan, joka tulee toisen kirjaston lasten tai nuorten kokoelmasta, tilanne on selvä, siitä ei oteta maksua. Mikäli varaamasi kirja on sijoitettu eri...
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Almanakka-arkiston sivuilta ( http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html ) voi etsiä pääsiäistä vuonna 1918: kiirastorstai oli 28.3. ja toinen pääsiäispäivä 1.4. - Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta 1860 - 2008 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.ht… ), löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markka- tai eurosumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Tiedot perustuvat viralliseen elinkustannusindeksiin. Kertoimella voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2007 eurot vuoden 2008 euroiksi. Vuoden 1918 kerroin on 0,3332, joka on sivujen mukaan epävirallinen tieto. 2009 kerrointa ei vielä löytynyt, elinkustannusindeksit kylläkin toukokuuhun asti. Myöskään Suomen pankin rahamuseon Arvo -...
Ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeet englanniksi - suositus käännöksiksi -monisteesta (45/1997) löytyy vain merkonomin nimike. Monisteen sarakkeista uudessa rakenteessa toisen asteen kohdalla liiketalouden perustutkinto, merkonomi on Vocational Qualification in Business and Administration (merkonomi) ja opistoasteen kohdalla liiketalouden opistotutkinto, merkonomi on Diploma in Business and Administration (merkonomi). Väistyvässä rakenteessa on erilaisia merkonomeja kuten (opistoasteen) merkonomi, matkailulinja - Diploma in Business and Administration, Tourism (merkonomi); uudessa rakenteessa on matkailualan tutkinto - Diploma in Tourist Industry. Tietoa saa myös Opetushallituksen sivuilta Ammatillisten tutkintojen nimikkeet...
Tatjana Poljakovan kirjaa Neopoznannyi hodjatsi objekt ei valitettavasti tällä hetkellä löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen, jolloin se mahdollisesti tilataan kirjastoon. Tämä on kuitenkin usein melko hidas menetelmä. Hankintaehdotuksen voi tehdä tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Saat kirjan nopeammin, jos teet siitä kaukolainatilauksen. Kirja löytyy Lahden pääkirjastosta, ja se tilataan asiakkaalle kaukolainana kirjaston toimesta. Kaukolainan hinta on 4 euroa. Kaukolainan voi tilata tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Turun yliopiston historian laitoksella on laadittu opas, jossa neuvotaan lähdeluettelon laadinnassa. Siinä on äänitteiden kohdalla käytetty esimerkkeinä musiikkiäänitettä ja puhe-esitystä. C-kaseteilla olevat haastattelut kannattaisikin ehkä merkitä lähdeluetteloon haastattelujen tapaan. Seikkaperäinen ohje ja muutakin hyödyllistä tietoa lähdeluettelon laatimisesta löytyy täältä:
http://vanha.hum.utu.fi/historia/prose/lahde.html
Tätä ohjetta kannattaa noudattaa soveltuvin osin, mutta yksinkertaisempikin merkintätapa käy. Ohjeet tähän löytyvät esim. tältä Turun yliopiston sivulta: http://media.utu.fi/lahde.html
Emme ole valitettavasti löytäneet vastausta kysymykseesi. Selailin läpi mietelausekokoelmia Sanoista kauneimmat (WSOY 2003) ja Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta (Gummerus 2004) sekä runokokoelmaa Häävene vesiä käypi: runoja ja riimejä hääparille (Karisto 1999). Tunnetusta morsiamen ja sulhasen vuoropuhelusta Raamatun Korkeasta Veisusta (=Laulujen laulusta) tämä pätkä näytä olevan, en löytänyt sitä Sapfon runoista enkä William Shakespearen Romeosta ja Juliasta. Toivottavasti saamme apua arkiston vastausten lukijoilta, jotka usein tunnistavat pätkiä, jotka meiltä jäävät löytymättä!
Alla linkki tekijänoikeuslain muutokseen, joka koskee kirjastojen
lainauskorvauksia.
Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 1228/2006
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Lakitekstin lopussa on linkki lain hallituksen esitykseen 126/2006.
Ohessa IPR University Centerin tekemä uutinen asiasta
http://www.iprinfo.com/uutiset?action=details&id=551&offset=140
Tarkempia tietoja voi kysyä opetusministeriöstä
puhelin (09) 16004.
