| Kuinka monta osaa on tietosanakirjasarjassa, jossa on yhteensä 100 000 artikkelia? Onko Suomessa julkaistu koskaan näin suurta kirjasarjaa? |
995 |
|
22.1.2007 |
|
Suomen suurin tietosanakirjasarja on vuosina 1960-1966 ilmestynyt Uusi tietosanakirja, jossa oli 24 osaa, 12 590 sivua, 130 500 hakusanaa ja noin 125 000 hakemistohakusanaa. Kirjaan ilmestyi v. 1972 kaksi täydennysosaa. Hyllytilaa sarja vaatii n. 107 cm (täydennysosat eivät ole tässä mukana). LÄHDE: Suomalainen tietosanakirja 8, s. 93.
|
| Mitä tiedät kirjailija 'Juha Seppälän' elämästä? |
729 |
|
22.1.2007 |
|
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
|
| Missä runossa Lassi Sinkkonen kuvailee kauniita varpaitaan? |
1195 |
|
22.1.2007 |
|
Kyseisellä runolla ei ole nimeä, mutta se löytyy ainakin Lassi Sinkkosen kokoelmasta Meitä kohti ja kokoomateoksesta Uuden runon kauneimmat 2.
|
| Minua kiinnostaa sukunimen Wimbari tai Wimbaris, muutettu sukunimeksi Vimperi 30-luvulla alkuperä. |
1228 |
|
22.1.2007 |
|
Oulujoen käräjillä mainitaan Sotkajärveltä Lars ja Oluff Wimbar, Wimbaren 1643 ja Bengt Wimbar 1649. Sotkajärvellä asui jo 1548 Olli Vilpunpoika Pelkonen eli Vimpari. Vimpari voi olla talonnimi. Satakunnassa ja Hämeessä vimpa, vimma tunnetaan mm. kalan nimenä. Peräpohjolassa vimpapää tarkoittaa ’raisua, villiä, itsepäistä’ ja vimma ’kiukkua, kiihkoa’. Heikki Klemetti on yhdistänyt Vimparin muinaisnorjalaiseen miehennimeen Vimpar. Lisää nimen alkuperästä ja esiintymisestä kirjoissa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988).
|
| Missä Vuosaaren kirjaston nettisivuilla kerrotaan mitä lehtiä sinne tilataan? Mitä niistä voi lukea verkossa? Linkkikirjaston kautta kysyttäessä pitää tietää… |
1019 |
|
22.1.2007 |
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet - aineistohaulla (http://www.helmet.fi/) on mahdollista saada viitelista tiettyyn kirjastoon tulevista lehdistä.
Hakutavaksi kannattaa valita opastetusta hausta "sanahaku", jolloin hakua voidaan rajata mm. materiaalin (aineisto -> lehdet), kielen ja kirjaston perusteella. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanoja esim. talouselämä, yritykset tai liiketalous, jos haluaa ko.aihealueisiin liittyviä lehtiä. Jos haluaa nähdä johonkin tiettyyn kirjastoon tulevat kaikki lehdet, niin rajauksiksi riittävät aineistorajaus (lehdet) ja kyseinen kirjasto. Hakusanaksi riittää kaksi tähteä (hakusanojen katkaisumerkki).
Lehtien julkaisutietojen alapuolella on linkki verkkojulkaisuihin (Napsauta linkkiä:).... |
| Miten hilkka kirjoitetaan latinaksi? |
894 |
|
22.1.2007 |
|
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
|
| Mistä suomalaisesta tunnetusta nuorten kirjailijasta olisi helpoin löytää tietoa? |
1067 |
|
22.1.2007 |
|
Helposti löydät tietoa esim. Jukka Parkkisesta, Tuija Lehtisestä ja Timo Parvelasta.
Kaikista kolmesta löytyy jotakin mm. Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista,osoitteesta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ (sieltä löydät myös listan monista muista nuortenkirjailijoista, jotka nettimatrikkelissa esitellään),
ja Sanojen aika- tietokannasta jonka osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (etusivulla on pudotusvalikko, josta voit valita kirjailijan. Kirjailijan valittuasi saat ensin esiin tekstinäytteen kirjailijan tuotannosta, ja pudotusvalikosta pääset kirjailijan henkilötietoihin). Jukka Parkkisen kotisivu on osoitteessa
http://www.parkkinen.org/ , ja Timo Parvelan osoitteessa http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Kirjoja, joista... |
| Milloin manga sarjakuva oli ensimmäisen kerran lainattavissa kirjastossa ja missä kirjastossa? |
1423 |
|
22.1.2007 |
|
Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
|
| Mistä löytäisin Merja Jalon kuvan 26.1 07 mennessä. kiittti sille joka sen löytää |
1069 |
|
22.1.2007 |
|
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
|
| Laitoin Helmetin varaukseen Varaus voimassa päivämäärän. Nyt haluaisin sen pois. Onko se mahdollista saada poistettua? |
1068 |
|
22.1.2007 |
|
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
|
| Tarvitsisin lasten peloista kertovaa kirjallisuutta. Tietoa myös peloista yleensäkin ottaen. |
4279 |
|
22.1.2007 |
|
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981.
SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja... |
| Mistä sana "haaksirikko" on peräisin? |
3819 |
|
22.1.2007 |
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
|
| Mistä löydän tietoa jännityskirjallisuuden yleisimmistä aiheista? |
1391 |
|
22.1.2007 |
|
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden... |
| Etsin tietoa sähköisen asioinnin kehityksestä Suomessa, jonkinlaista tutkimustietoa vuosittaisesta kehityksestä. ja miten kuluttajakäyttäytyminen on asiaa… |
787 |
|
22.1.2007 |
|
Ehkä seuraavista teoksista on hyötyä.
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarkistaa HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi ,lähikirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön, mikäli teosta ei ole pääkaupunkiseudulla.
[1] Laatutyökalun uudet vaateet selvitys julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristön kehitystarpeista Hupponen, Paula Helsinki Taideteollinen korkeakoulu 2006
Kirjasto: ARSCA - Taidekorkeakoulujen kirjastot
[ 2 ] Tunnistaminen julkishallinnon verkkopalveluissa Tunnistaminen ja käyttövaltuudet -työryhmä [Helsinki] Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto 2006
Kirjasto: SELMA - Eduskunnan kirjasto
[ 3 ] Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen julkishallinnossa... |
| Kirjallisuutta seikkailupedagogiikasta |
2521 |
|
22.1.2007 |
|
Seikkailupedagogiikasta on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Kokljuschkin, Mikael: Seikkailuun! : varhaiskasvatuksen seikkailukirja. Kirjayhtymä 1999.
Seikkailun mahdollisuus, toim. Sini Cavén. Kansalaiskasvatuksen keskus 1992.
Elämän seikkailu - näkökulmia elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen kysymyksiin. Atena 1998.
Degerman, Patrick: Sinustako seikkailija? : Seikkailun lajiopas. Edita 2002.
Leirikoulun opas. Kuronen, Juha. Lastensuojelun keskusliitto 1997.
Hiltunen, Pentti: Pikkuväen liikuntakirja: liikuntaa, leikkejä, seikkailuja 4-6-vuotiaille. Lasten keskus 1994.
Soronen, Sirkka: Kieputellen : liikuntatuokioita varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen. Kirjayhtymä 1999.
Mäkelä, Marja-Leena:... |
| Mitä tarkoittavat nimet Jatta, Karoliina, Viola, ja Lilia? |
5572 |
|
20.1.2007 |
|
Jatta on lyhenne Marjatta –nimestä, yleistynyt etunimenä 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Marjatta on Kalevalassa esiintyvä nimi. Se on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Kansanrunossa Luojan virsi Marjatta esiintyy Neitsyt Marian asemasta. Karoliina tulee latinalaisesta nimestä Carolina, joka merkitsee ’Carolukselle (Karlille) kuuluva’. Viola on latinaa ja tarkoittaa ’orvokki’. Lilia on Lilja –nimen kutsumamuoto. Lilja on luontoaiheinen nimi, joka on on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929. Se on tullut etunimeksi saksalais-englantilaisesta nimiryhmästä Lilian, Lillian, Lily, jotka ovat Elisabetin hellittelymuotoja. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
|
| Löytyykö kirjailija Sofi Oksasesta tietoa mistään tietokirjasta? En löydä ainakaan Suomalaisia nykykirjailijoita -kirjasarjan osista 1-4 enkä Helmet-palvelun… |
689 |
|
20.1.2007 |
|
Ainakin Sanojen aika-tietokannasta löytyy:Osoite:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI.
|
| Onko Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoihin tulossa uusia suomenkielisiä osia? |
656 |
|
20.1.2007 |
|
Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
|
| Mistä kokoelmasta löytyy: Anja Vammelvuon runo "Lumi"? "Lumi, sada sieluuni..." |
1389 |
|
20.1.2007 |
|
Runo löytyy ainakin Anja Vammelvuon kokoelmasta: Valitut runot. Otava.
|
| Mistä löytyy Ezra Poundin runo "Tänä syksynä lehdet putoavat varhain, tuulee..." ? |
1748 |
|
20.1.2007 |
|
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
|
