Kaipaisin tietoa jalometallien, erityisesti kullan ja valkokullan kiderakenteesta ja niiden karkaistavuudesta. Osaisittekohan auttaa minua löytämään asiaa…

Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.

Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden takia.

Yksinkertaistaen voi todeta, että kultalejeeringin tekee kovemmaksi siinä olevat muut metallit ja eritoten kupari. Tämä johtuu siitä, että tietyllä seossuhteella kulta muodostaa erityisen tiukkaan asettuneita alueita hilaansa, tavallaan superhiloja. Tästä syystä 14 ja 18 karaatin kulta on käytössä kovinta eli kestävintä. Aivan puhdas kulta on hyvin herkästi naarmuuntuvaa kuten myös hyvin epäpuhdas kulta.

Valkokultaan lisätään kultaan esimerkiksi hopeaa, kuparia ja palladiumia. Nikkeliä ei nykyisin enää käytetä. Kupari aikaansaa pääasiallisesti valkokullan kovuuden. Tosin valkokulta lähes aina päällystetään rodiumilla eli rodinoidaan, jolloin pinta on suhteellisen kestävää korukäytössä mekaanista kulutusta vastaan.

Kultalejeerinkien rakenteesta ja siihen kytkeytyvästä kestävyydestä on monia seikkaperäisiä tutkimuksia hammaslääketieteen alalta. Kultapaikkojen kestävyyshän on erityisen tärkeää isoissa paikkauksissa, joihin muovipaikat eivät kunnolla sovellu. Yksi näistä tutkimuksista on myös julkisesti netistä luettavissa:

http://www.goldbulletin.org/assets/file/goldbulletin/downloads/Yasuda_4…

Toivottavasti näistä tiedoista ja tulkinnoista on apua.