Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto

Aihealue

Geologia, kallioperä, maaperä, malminetsintä, mineralogia, pohjavesigeologia, ympäristögeologia.

Viimeisimmät vastaukset

25 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Gotlannissa ja Öölannissa öljyä ja kivihiiltä maaperässä, tai kaasua? 31 6.2.2020 Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia. Lähteitä: Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752 Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts. http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
Mitä tarkoitetaan termillä maametalli? Onkon olemassa muita metalleja kuin maasta louhittuja? Ja mistä tulee termi maametalli? 32 15.1.2020 Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. --  Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac). ”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme olivat ilma...
Onko Suomesta löydetty yhtään vanhaa tulivuorta tai kraatteria. 60 10.1.2020 törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista.  Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12. Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018… Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www.kirjastot.fi...
Millaista ääntä tulivuoren purkauksissa pyrokplastinen tuhkapilvi pitää sen vyöryessä alas tulivuoren rinnettä ja sen alla tasamaalla? Ja liittyykö siihen… 47 2.12.2019 Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound. Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite: Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic...
Mistä löytyy kuvat/piirustukset/selostukset siitä, miten Baltian laatta (Suomi) on seikkaillut ympäriinsä maapalloa vuosimiljoonien kuluessa? 93 30.11.2018 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm. Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31 Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007. Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys. Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta… Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
Onko mahdollisesti olemassa sellainen seinämä jossakin valtameressä jossa suola- ja makea vesi kohtaavat ja että ne pysyvät seikottumatta suolapitotason… 367 26.9.2018 Tällaisesta mahdollisesta seinämästä emme tietoa löytäneet. Valtameret ovat suolaisia, mutta niiden suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoilla vesialueille  suolapitoisuus vaihtelee saman meren eri alueilla ja esimerkiksi Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä. Nasan Aquarius-satelliitti on tehnyt maailmanlaajuisen kartoituksensa valtamerten pintaveden suolaisuudesta.https://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA14786https://www.nasa.gov/mission_pages/aquarius/multimedia/gallery/pia14786… Kartasta näkyy esimerkiksi, miten Amazon-joen suun lähistöllä valtameren vesi on vähemmän suolaista kuin muualla lähialueella. Joillakin alueilla, kuten itäisellä Välimerellä suolapitoisuus on kohonnut...
Miten saan käyttööni verkkojulkaisun http://tupa.gtk.fi/turve/ttr_454.pdf? Lataaminen teidän sivuilta ei onnistu eikä kirjautuminen omalla Helmetin kortilla… 94 15.5.2018 Hei, turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf  
Onkohan Suomessa, esim. GTK:lla seuraavia julkaisuja? Törnebohm, A.E., 1976: Om Sveriges viktigaste diabas och gabbroarter. Kongliga Svenska Vetenskaps… 103 2.3.2018 Hei, molemmat löytyvät GTK:n kirjastosta käsikirjastokappaleina ts. ne ovat luettavissa käsikirjastossamme Espoon Otaniemessä  
Löytyykö teiltä seuraavat julkaisut (tulen ens viikolla käymään espoossa): Kurkinen, I., Ristaniemi, O. & Pitkäranta, R. 1994. Kauhajoen kunnan sora- ja… 156 15.8.2017 Kyseiset julkaisut löytyvät kokoelmastamme ja olemme hakeneet ne sinulle valmiiksi. Tervetuloa lainaamaan ensi viikolla.
Kuinka paljon sedimenttejä eli kerrostumia (kalkki-, hiekka- ja savikiviä) on Riian leveydellä peruskallion päällä? 202 22.3.2017 suoraa vastausta kysymykseesi emme ikävä kyllä löytäneet. Latvian geologinen kartta kokoelmistamme löytyy, mutta ei pienemmältä alueelta. Geologisen kartan selitys (Latviaksi) löytyy linkistä http://www.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/vpp/mali_latv…. Muutama maaperän läpileikkauskuva Riian kaupungin alueelta löytyy linkistä http://kekava.lv/uploads/filedir/Rail%20Baltica/11pielikumsrigasposmaal… sivuilla 11-12. Riian lähialueelta Märupesta löytyy tietoja sen sedimenteistä http://marupe.lv.test.s1.23.pro-9.com/wp-content/uploads/2013/08/Marupe… sivulta 18 lähtien (Latviaksi). Sinua saattaa myös kiinnostaa englanninkielinen excursiopas Latviasta linkissä http://www.geovip.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/geovip...
Voinko saada kopiot seuraavista GTK:n arkistoraporteista: Aurola, Erkki, 1946. Hämeenkylän kalkkikivitutkimukset Schmidtin vaa'alla. 7 s., 2 l. M17/Hp-46/1/84… 261 21.2.2017 olemme lähettäneet kopiot pyytämistäsi arkistoraporteista sähköpostiisi
Vanhat kallioperäkartoituksen kenttäpäiväkirjat: Löytyykö arkistosta W.W. Wilkmanin päiväkirjoja tai muuta aineistoa vuodelta 1915 ja 1932 ? 137 16.1.2017 Hei, GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi. Aineistoa tiedustellessa...
Voinko etsiä julkaisuja, raportteja ym. paikkatiedon perusteella esimerkiksi GTK:n Hakku -palvelussa? Löysin mahdollisuuden vain karttalehden mukaiseen hakuun… 288 18.7.2016 Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta). http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia): http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Löytyykö (GTK:n) aineistoista materiaalia, jonka perusteella voisi päätellä jotakin porakaivon ruosteriskistä tietyssä paikassa Utsjoella? Utsjoella useammassa… 800 4.8.2014 Hei! GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia. Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
Geologi.fi sivustolla on kuva Sabellidites -nivelmadon (Annelida) fosiilista Kilpisjärveltä. Tietona: Kuva GTK:n arkisto. Kuka löytänyt, onko julkaisuja, muita… 816 25.4.2013 Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite: Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22. Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä: Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p. Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19. Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in...
Mitkä rapautumisen muodot ovat todennäköisimpiä Japanissa? Miksi? 2491 24.1.2013 Mekaaninen rapautuminen (disintegration) rikkoo kivilajeja ja maaperän mineraaleja, nopeuttaa kemiallista rapautumista. Kemiallinen rapautuminen (decomposition): ioniset liukenemisreaktion, hydrolyyttiset liukenemisreaktio ja hapetus-pelkistysreaktiot. Biologinen rapautuminen: juurien aiheuttamaa mekaanista rapautumista ja orgaanisten happojen kemiallista rapautumista. En tunne Japania erityisesti, mutta kaikki rapautumisen muodot ovat tärkeitä. Korkeiden vuoristojen takia mekaaninen rapautuminen lienee keskeistä. Ehkä kysymys koskeekin eroosiota eli kallion ja maanpinnan kulumista rapautumisen ja virtaavan veden, tuulen, liikkuvan jään ja painovoiman vaikutuksesta. Professori Kadomuran artikkelin perusteella erityisen paljon rapautumista...
Ketkä ovat ollet GTKn ylijohtajat Kalevi Kauranteen jälkeen? 636 18.1.2013 Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajina ovat toimineet vuosina 1991-1996 Veikko Lappalainen, vuosina 1997-2003 Raimo Matikainen ja vuodesta 2004 lähtien Elias Ekdahl pääjohtajan nimikkeellä. Lähde: Kauranne, L. K. [et al.] 2010. Ikuisesti nuori : Geologian tutkimuskeskuksen 125-vuotishistoriikki. Summary: Geological Survey of Finland - a brief history 1886-2011. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 185 p.
Olen mielestäni joskus lukenut äärettömän suuresta kalliolaatasta/-lohkareesta joka "keikkuu" jonkun meren rannalla (tai sitten meren pinnan alla). Perusajatus… 649 20.3.2012 Hei Tällaisesta tapauksesta emme ole kuulleet, mutta voisiko se liittyä merenpohjalla tapahtuviin merellisten laattojen liikumisiin. Merenpohjan laatat liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden laattojen reunoja pitkin,joihin syntyy jännityksiä. Jännitykset purkautuvat maanjäristyksinä. Laattojen reunat voivat jännityksen purkautuessa liikkua yhtäkkiä voimallisesti esim. ylöspäin mikä saa valtameren vesimassat vellomaan aiheuttaen tsunamiaaltoja, jotka vyöryvät rannikoille tuhoa aiheuttaen. Lisää tietoja geologista löytyy nettisivulta http://www.geologia.fi/ esim.Perusgeologiaa -kohdan valikoista. Kanariansaarten Teneriffalla voi Tieteen kuvalehden (16/2000 ja 4/2008) mukaan tapahtua maanvyörymiä, jotka vyöryessään mereen aiheuttaisivat...
Onko Venäjän maaperässä alueita, jossa esiintyy radonia?Missä? 512 23.8.2011 Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma. Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Jos löytäisin dinosauruksen luun. Kenelle asiasta pitäisi ilmoittaa ? Ja maksaisiko joku minulle siitä? 2059 28.6.2011 Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä. Muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomen maaperästä, koska happamena se säilöö luita huonosti, ja toisaalta koska toistuvat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja poiskuljettaneet maa-ainesta ja sen mukana luita. Muutamia mammutin luita on kuitenkin Suomesta löytynyt. Dinosaurusten luiden ja Suomesta löydettyjen muinaisten eläinten luiden välillä on myös se tärkeä ero, että dinosaurusten luut ovat kivettyneitä, ja niitä sanotaan fossiileiksi, kun taas Suomesta löydetyt...