Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto

Geologia, kallioperä, maaperä, malminetsintä, mineralogia, pohjavesigeologia, ympäristögeologia.

Viimeisimmät vastaukset

32 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voidaanko puhua kaupallisen turvesuon ennallistamisesta jos suon pinta on kuorittu merkittävästi alemmalle tasolle kuin ennen ojituksia ja pumppausta… 85 11.1.2021 Geologimme kanta kysymykseen on että ennallistamisesta voidaan tässä tapauksessa puhua. Soiden ennallistamisesta voidaan puhua kaikissa tapauksissa riippumatta siitä, mikä on ollut ihmisen suolle suuntaama maankäyttömuoto, kuten esim. kasvu- tai energiaturvetuotanto, suopelto, tekoallas tai metsätalous. Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suo mahdollisimman luonnontilaiseksi ja hiiltä (turvetta) sitovaksi ekosysteemiksi. Ennallistamisella ei välttämättä päästä 100%:sti takaisin juuri siihen tilaan, mikä oli vallitsevana ennen ojitusta, mutta suon vesitalouden parantaminen esim. ojia tukkimalla tai patoamalla nopeuttaa suon elpymistä kohti luonnontilaa. Ennallistamisella saadaan aikaan myös muitakin hyötyjä, puhutaan...
Mikä on se tummansininen kivilaji, jonka laattamaisista paloista on muurattu portaita, reunamuureja ja rakennettu pihapolkuja? Ainakin 1960–70-luvuilla… 159 19.11.2020 Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä. Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001). Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan sanotaan liuskeista mm. seuraavaa: Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Onko olemassa karttakirjaa joka kertoisi Suomen pinnanmuodoista? Usein karttakirjoissa näkyy vain yksittäisiä topografisia kohtia, mutta etsin lähdettä mikä… 78 9.10.2020 Teos  Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus. ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta
Monessa paikkaa lukee, että Suomessa on kolme kanjonijärveä, joista Hossan Julma-Ölkky on suurin. Mitä nuo kaksi muuta mahtavat olla? 459 20.8.2020 Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.  esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."  Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…...
Merien pohjaan kertyi aikoinaan isoja määriä ruostetta, joka sittemmin on leipoutunut muun sedimentin mukana poimuvuoristojen ainesosaksi. Missä määrin tämä… 106 23.7.2020 Emme ikävä kyllä osaa suoraan vastata kysymykseen, mutta toivottavasti näistä alla olevista viitteistä olisi apua. Sanna Kujansuu (2014). Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä. https://core.ac.uk/download/pdf/33725065.pdf I. Halevy, M. Alesker, E. M. Schuster, R. Popovitz-Biro, Y. Feldman (2017). A key role for green rust in the Precambrian oceans and the genesis of iron formations. Nature Geoscience, 2017; DOI: 10.1038/ngeo2878 Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas. Frontiers in Marine Science, 6. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541 Slomp, C. P.; Malschaert, J. F. P.,...
Hämeenlinnan Loimalahdessa Viialantiellä oleva rivitalomme takapihalla nousee mäki joka kuuluu 3.jääkauden muodostumiseen. Mäen rinteessä on pirunpelto… 110 7.7.2020 Ikävä kyllä kirjastossamme ei löydy tarkempaa tietoa näin pieneltä alueelta, mutta alla joitakin viitteitä jääkausiin, muinaisrantakivikoihin eli pirunpeltoihin, muinaisrantoihin, karttapalveluihin sekä siirtolohkareisiin liittyen. Maankamara-karttapalvelusta löytyy tietoja Suomen maa- ja kallioperästä. Linkki palveluun https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ Palvelussa yhdistyvät mm. maa- ja kallioperäkartat, tarkka korkeusmalliaineisto sekä ilmakuvat. Nähtävissäsi on lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet, geologiset luontokohteet, kiviainesvarannot, geoenergiapotentiaali, Suomen ympäristökeskuksen aineistoja (mm. pohjavesialueet ja luonnonsuojelukohteet) sekä Maanmittauslaitosen pohjakartat....
Onko teillä teoksia joko fyysisenä tai digitaalisena, joista voisin lukea Suomen kansallismaiseman eli Kolin historiasta? Kiinnostaisi teos jossa mentäisiin… 92 5.5.2020 kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista. Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraporttihttp://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota ei...
Onko Gotlannissa ja Öölannissa öljyä ja kivihiiltä maaperässä, tai kaasua? 119 6.2.2020 Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia. Lähteitä: Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752 Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts. http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
Mitä tarkoitetaan termillä maametalli? Onkon olemassa muita metalleja kuin maasta louhittuja? Ja mistä tulee termi maametalli? 492 15.1.2020 Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. --  Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac). ”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme olivat ilma...
Onko Suomesta löydetty yhtään vanhaa tulivuorta tai kraatteria. 706 10.1.2020 törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista.  Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12. Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018… Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www.kirjastot.fi...
Millaista ääntä tulivuoren purkauksissa pyrokplastinen tuhkapilvi pitää sen vyöryessä alas tulivuoren rinnettä ja sen alla tasamaalla? Ja liittyykö siihen… 133 2.12.2019 Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound. Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite: Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic...
Mistä löytyy kuvat/piirustukset/selostukset siitä, miten Baltian laatta (Suomi) on seikkaillut ympäriinsä maapalloa vuosimiljoonien kuluessa? 178 30.11.2018 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm. Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31 Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007. Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys. Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta… Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
Onko mahdollisesti olemassa sellainen seinämä jossakin valtameressä jossa suola- ja makea vesi kohtaavat ja että ne pysyvät seikottumatta suolapitotason… 1044 26.9.2018 Tällaisesta mahdollisesta seinämästä emme tietoa löytäneet. Valtameret ovat suolaisia, mutta niiden suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoilla vesialueille  suolapitoisuus vaihtelee saman meren eri alueilla ja esimerkiksi Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä. Nasan Aquarius-satelliitti on tehnyt maailmanlaajuisen kartoituksensa valtamerten pintaveden suolaisuudesta.https://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA14786https://www.nasa.gov/mission_pages/aquarius/multimedia/gallery/pia14786… Kartasta näkyy esimerkiksi, miten Amazon-joen suun lähistöllä valtameren vesi on vähemmän suolaista kuin muualla lähialueella. Joillakin alueilla, kuten itäisellä Välimerellä suolapitoisuus on kohonnut...
Miten saan käyttööni verkkojulkaisun http://tupa.gtk.fi/turve/ttr_454.pdf? Lataaminen teidän sivuilta ei onnistu eikä kirjautuminen omalla Helmetin kortilla… 173 15.5.2018 Hei, turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf  
Onkohan Suomessa, esim. GTK:lla seuraavia julkaisuja? Törnebohm, A.E., 1976: Om Sveriges viktigaste diabas och gabbroarter. Kongliga Svenska Vetenskaps… 168 2.3.2018 Hei, molemmat löytyvät GTK:n kirjastosta käsikirjastokappaleina ts. ne ovat luettavissa käsikirjastossamme Espoon Otaniemessä  
Löytyykö teiltä seuraavat julkaisut (tulen ens viikolla käymään espoossa): Kurkinen, I., Ristaniemi, O. & Pitkäranta, R. 1994. Kauhajoen kunnan sora- ja… 226 15.8.2017 Kyseiset julkaisut löytyvät kokoelmastamme ja olemme hakeneet ne sinulle valmiiksi. Tervetuloa lainaamaan ensi viikolla.
Kuinka paljon sedimenttejä eli kerrostumia (kalkki-, hiekka- ja savikiviä) on Riian leveydellä peruskallion päällä? 305 22.3.2017 suoraa vastausta kysymykseesi emme ikävä kyllä löytäneet. Latvian geologinen kartta kokoelmistamme löytyy, mutta ei pienemmältä alueelta. Geologisen kartan selitys (Latviaksi) löytyy linkistä http://www.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/vpp/mali_latv…. Muutama maaperän läpileikkauskuva Riian kaupungin alueelta löytyy linkistä http://kekava.lv/uploads/filedir/Rail%20Baltica/11pielikumsrigasposmaal… sivuilla 11-12. Riian lähialueelta Märupesta löytyy tietoja sen sedimenteistä http://marupe.lv.test.s1.23.pro-9.com/wp-content/uploads/2013/08/Marupe… sivulta 18 lähtien (Latviaksi). Sinua saattaa myös kiinnostaa englanninkielinen excursiopas Latviasta linkissä http://www.geovip.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/geovip...
Voinko saada kopiot seuraavista GTK:n arkistoraporteista: Aurola, Erkki, 1946. Hämeenkylän kalkkikivitutkimukset Schmidtin vaa'alla. 7 s., 2 l. M17/Hp-46/1/84… 338 21.2.2017 olemme lähettäneet kopiot pyytämistäsi arkistoraporteista sähköpostiisi
Vanhat kallioperäkartoituksen kenttäpäiväkirjat: Löytyykö arkistosta W.W. Wilkmanin päiväkirjoja tai muuta aineistoa vuodelta 1915 ja 1932 ? 204 16.1.2017 Hei, GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi. Aineistoa tiedustellessa...
Voinko etsiä julkaisuja, raportteja ym. paikkatiedon perusteella esimerkiksi GTK:n Hakku -palvelussa? Löysin mahdollisuuden vain karttalehden mukaiseen hakuun… 362 18.7.2016 Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta). http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia): http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...