Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto

Aihealue

Geologia, kallioperä, maaperä, malminetsintä, mineralogia, pohjavesigeologia, ympäristögeologia.

Viimeisimmät vastaukset

29 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Monessa paikkaa lukee, että Suomessa on kolme kanjonijärveä, joista Hossan Julma-Ölkky on suurin. Mitä nuo kaksi muuta mahtavat olla? 80 20.8.2020 Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.  esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."  Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…...
Merien pohjaan kertyi aikoinaan isoja määriä ruostetta, joka sittemmin on leipoutunut muun sedimentin mukana poimuvuoristojen ainesosaksi. Missä määrin tämä… 33 23.7.2020 Emme ikävä kyllä osaa suoraan vastata kysymykseen, mutta toivottavasti näistä alla olevista viitteistä olisi apua. Sanna Kujansuu (2014). Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä. https://core.ac.uk/download/pdf/33725065.pdf I. Halevy, M. Alesker, E. M. Schuster, R. Popovitz-Biro, Y. Feldman (2017). A key role for green rust in the Precambrian oceans and the genesis of iron formations. Nature Geoscience, 2017; DOI: 10.1038/ngeo2878 Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas. Frontiers in Marine Science, 6. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541 Slomp, C. P.; Malschaert, J. F. P.,...
Hämeenlinnan Loimalahdessa Viialantiellä oleva rivitalomme takapihalla nousee mäki joka kuuluu 3.jääkauden muodostumiseen. Mäen rinteessä on pirunpelto… 44 7.7.2020 Ikävä kyllä kirjastossamme ei löydy tarkempaa tietoa näin pieneltä alueelta, mutta alla joitakin viitteitä jääkausiin, muinaisrantakivikoihin eli pirunpeltoihin, muinaisrantoihin, karttapalveluihin sekä siirtolohkareisiin liittyen. Maankamara-karttapalvelusta löytyy tietoja Suomen maa- ja kallioperästä. Linkki palveluun https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ Palvelussa yhdistyvät mm. maa- ja kallioperäkartat, tarkka korkeusmalliaineisto sekä ilmakuvat. Nähtävissäsi on lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet, geologiset luontokohteet, kiviainesvarannot, geoenergiapotentiaali, Suomen ympäristökeskuksen aineistoja (mm. pohjavesialueet ja luonnonsuojelukohteet) sekä Maanmittauslaitosen pohjakartat....
Onko teillä teoksia joko fyysisenä tai digitaalisena, joista voisin lukea Suomen kansallismaiseman eli Kolin historiasta? Kiinnostaisi teos jossa mentäisiin… 28 5.5.2020 kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista. Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraporttihttp://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota ei...
Onko Gotlannissa ja Öölannissa öljyä ja kivihiiltä maaperässä, tai kaasua? 56 6.2.2020 Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia. Lähteitä: Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752 Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts. http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-...
Mitä tarkoitetaan termillä maametalli? Onkon olemassa muita metalleja kuin maasta louhittuja? Ja mistä tulee termi maametalli? 88 15.1.2020 Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. --  Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac). ”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme olivat ilma...
Onko Suomesta löydetty yhtään vanhaa tulivuorta tai kraatteria. 206 10.1.2020 törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista.  Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12. Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018… Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www.kirjastot.fi...
Millaista ääntä tulivuoren purkauksissa pyrokplastinen tuhkapilvi pitää sen vyöryessä alas tulivuoren rinnettä ja sen alla tasamaalla? Ja liittyykö siihen… 61 2.12.2019 Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound. Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite: Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic...
Mistä löytyy kuvat/piirustukset/selostukset siitä, miten Baltian laatta (Suomi) on seikkaillut ympäriinsä maapalloa vuosimiljoonien kuluessa? 119 30.11.2018 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm. Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31 Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007. Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys. Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta… Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
Onko mahdollisesti olemassa sellainen seinämä jossakin valtameressä jossa suola- ja makea vesi kohtaavat ja että ne pysyvät seikottumatta suolapitotason… 494 26.9.2018 Tällaisesta mahdollisesta seinämästä emme tietoa löytäneet. Valtameret ovat suolaisia, mutta niiden suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoilla vesialueille  suolapitoisuus vaihtelee saman meren eri alueilla ja esimerkiksi Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä. Nasan Aquarius-satelliitti on tehnyt maailmanlaajuisen kartoituksensa valtamerten pintaveden suolaisuudesta.https://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA14786https://www.nasa.gov/mission_pages/aquarius/multimedia/gallery/pia14786… Kartasta näkyy esimerkiksi, miten Amazon-joen suun lähistöllä valtameren vesi on vähemmän suolaista kuin muualla lähialueella. Joillakin alueilla, kuten itäisellä Välimerellä suolapitoisuus on kohonnut...
Miten saan käyttööni verkkojulkaisun http://tupa.gtk.fi/turve/ttr_454.pdf? Lataaminen teidän sivuilta ei onnistu eikä kirjautuminen omalla Helmetin kortilla… 113 15.5.2018 Hei, turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf  
Onkohan Suomessa, esim. GTK:lla seuraavia julkaisuja? Törnebohm, A.E., 1976: Om Sveriges viktigaste diabas och gabbroarter. Kongliga Svenska Vetenskaps… 115 2.3.2018 Hei, molemmat löytyvät GTK:n kirjastosta käsikirjastokappaleina ts. ne ovat luettavissa käsikirjastossamme Espoon Otaniemessä  
Löytyykö teiltä seuraavat julkaisut (tulen ens viikolla käymään espoossa): Kurkinen, I., Ristaniemi, O. & Pitkäranta, R. 1994. Kauhajoen kunnan sora- ja… 173 15.8.2017 Kyseiset julkaisut löytyvät kokoelmastamme ja olemme hakeneet ne sinulle valmiiksi. Tervetuloa lainaamaan ensi viikolla.
Kuinka paljon sedimenttejä eli kerrostumia (kalkki-, hiekka- ja savikiviä) on Riian leveydellä peruskallion päällä? 227 22.3.2017 suoraa vastausta kysymykseesi emme ikävä kyllä löytäneet. Latvian geologinen kartta kokoelmistamme löytyy, mutta ei pienemmältä alueelta. Geologisen kartan selitys (Latviaksi) löytyy linkistä http://www.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/vpp/mali_latv…. Muutama maaperän läpileikkauskuva Riian kaupungin alueelta löytyy linkistä http://kekava.lv/uploads/filedir/Rail%20Baltica/11pielikumsrigasposmaal… sivuilla 11-12. Riian lähialueelta Märupesta löytyy tietoja sen sedimenteistä http://marupe.lv.test.s1.23.pro-9.com/wp-content/uploads/2013/08/Marupe… sivulta 18 lähtien (Latviaksi). Sinua saattaa myös kiinnostaa englanninkielinen excursiopas Latviasta linkissä http://www.geovip.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/geovip...
Voinko saada kopiot seuraavista GTK:n arkistoraporteista: Aurola, Erkki, 1946. Hämeenkylän kalkkikivitutkimukset Schmidtin vaa'alla. 7 s., 2 l. M17/Hp-46/1/84… 286 21.2.2017 olemme lähettäneet kopiot pyytämistäsi arkistoraporteista sähköpostiisi
Vanhat kallioperäkartoituksen kenttäpäiväkirjat: Löytyykö arkistosta W.W. Wilkmanin päiväkirjoja tai muuta aineistoa vuodelta 1915 ja 1932 ? 149 16.1.2017 Hei, GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi. Aineistoa tiedustellessa...
Voinko etsiä julkaisuja, raportteja ym. paikkatiedon perusteella esimerkiksi GTK:n Hakku -palvelussa? Löysin mahdollisuuden vain karttalehden mukaiseen hakuun… 301 18.7.2016 Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta). http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia): http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Löytyykö (GTK:n) aineistoista materiaalia, jonka perusteella voisi päätellä jotakin porakaivon ruosteriskistä tietyssä paikassa Utsjoella? Utsjoella useammassa… 848 4.8.2014 Hei! GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia. Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
Geologi.fi sivustolla on kuva Sabellidites -nivelmadon (Annelida) fosiilista Kilpisjärveltä. Tietona: Kuva GTK:n arkisto. Kuka löytänyt, onko julkaisuja, muita… 840 25.4.2013 Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite: Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22. Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä: Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p. Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19. Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in...
Mitkä rapautumisen muodot ovat todennäköisimpiä Japanissa? Miksi? 2656 24.1.2013 Mekaaninen rapautuminen (disintegration) rikkoo kivilajeja ja maaperän mineraaleja, nopeuttaa kemiallista rapautumista. Kemiallinen rapautuminen (decomposition): ioniset liukenemisreaktion, hydrolyyttiset liukenemisreaktio ja hapetus-pelkistysreaktiot. Biologinen rapautuminen: juurien aiheuttamaa mekaanista rapautumista ja orgaanisten happojen kemiallista rapautumista. En tunne Japania erityisesti, mutta kaikki rapautumisen muodot ovat tärkeitä. Korkeiden vuoristojen takia mekaaninen rapautuminen lienee keskeistä. Ehkä kysymys koskeekin eroosiota eli kallion ja maanpinnan kulumista rapautumisen ja virtaavan veden, tuulen, liikkuvan jään ja painovoiman vaikutuksesta. Professori Kadomuran artikkelin perusteella erityisen paljon rapautumista...