Kyseisiä kuunnelmia ei ole ilmestynyt YLEn julkaisemina tallenteina. Kaikki olemassa olevat 31 Knalli ja sateenvarjo -CD-äänilevyä löytyvät Turun kaupunginkirjastosta. Kukin näistä pitää sisällään kaksi kuunnelmaa. Levyt ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastossa:
http://www.turku.fi/vaski
Tarjolla olevaa valikoimaa voit tutkia myös YLE shopissa:
http://www.yle.fi/yleshop/
Näytelmävinkkejä esseeanalyysiin:
Jessika - vapaana syntynyt / Leea Klemola.
Kolauksia / Marita Hauhia.
Kuokkavieraat / Emilia Pöyhönen.
Kylmät kylkiluut / Kari Vaijärvi.
Missä aalto jatkuu : neljä uutta näytelmää /(toimittanut Salla Taskinen.
Perillä / Otso Huopaniemi.
Sexton / Heini Junkkaala.
Viilletty elämä / Marita Hauhia.
Ohessa pari ehdotusta Jukka-Pekka Pajuselta, joka on ansiokkaasti suomentanut saksankielistä kirjallisuutta:
Jokapäiväinen leipä / Gesine Danckwart.
Pianonsoittaja / Elfriede Jelinek.
Suosittelen näitäkin käännöksiä:
Kreisi / Benjamin Lebert.
Lukija / Bernhard Schlink.
Nuorta valoa / Ralf Rothmann.
Tapaus Kalteis / Andrea Maria Schenkel.
Tiikeri olkapäällä / Günter Ohnemus.
Kaikkien edellä mainittujen teosten...
Kyllä se näin on. Näin esitetään Linda-tietokantaa:
"LINDA on yliopistokirjastojen yhteistietokanta. Se sisältää Suomen kansallisbibliografian sekä viitetiedot yliopistokirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Tilastokirjaston tietokantoihin sisältyvistä kirjoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, kartoista, visuaalisesta aineistosta, arkistoista ja elektronisesta aineistosta."
Onko se jompikumpi näistä: Mäkipää, Jari, Etsiväkerho Hurrikaani ja tähtikolmion vartijat taikka Soila Ojanen, Petos paketissa. Jos ei, voisit kysyä opettajalta, hän voi ehkä kysyä kirjalistan siltä kumuki kirjavinkkaajalta.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Turun Sanomien artikkeli 17.12. 2007 kertoo kustantamo ntamon toiminnasta
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-12-17,104:5:50…:
Juri Nummelinin kirjoittamasta artikkelista selviää mm., että
ntamon kirjoja valmistetaan yksi tai useampia kappaleita sen mukaisesti kuin kirjaa Internetin kautta tilataan. Amerikkalainen digipaino Lulu.com painaa kirjan tilauksesta ja lähettää lukijalle. Edes tekijä ei saa ilmaiskappaleita. Kustantaja ei myöskään kierrä messuilla esittelemässä ja myymässä kirjoja eikä lähetä niistä mainoksia. Kyse on kulujen leikkaamisesta, ntamon verkkosivutkin on tehty ilmaisella blogipohjalla.
Monet autojen korimallit ovat tosiaan periytyneet tietyn tyyppisistä hevosvaunuista.
Kabrioletti (cabriolet) tarkoittaa, paitsi auton korimallia, jossa on taittuva tai kokoonvetäytyvä katto, myös kevyttä kahdenistuttavaa kaksipyöräistä hevosvaunua, jossa on alas laskettava kuomu. Cabriolet on diminutiivi ranskan kielen sanasta cabriole (suom. pukinhyppy). Sanalla viitataan liikkeen keveyteen. http://www.thefreedictionary.com/cabriolet
Coupe on matalakattoinen kaksiovinen auton korimalli, alkuaan nelipyöräiset, kaksipaikkaiset umpinaiset hevosvaunut. Kuljettaja istui omassa suojassaan matkustustilan ulkopuolella. Jos kuljettajalla ei ollut kattoa suojanaan käytettiin nimitystä coupe de-ville. Nimitys juontaa juurensa ranskan kielen...
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta käsittelevät tai sivuavat teokset:
Nissinen, Elina: Mereen haudattu unelma, Podunk 2009.
Laine-Puhakainen, Teresa: Liian lyhyt elämä: kirja surusta ja hiljaisuudesta, Atena 2007.
Keskenmeno: yli 40 tositarinaa / koonnut Kerttu Lähteenmäki, Tositarinat 2005.
Järvi, Ulla: Syntymätön: tietoa ja kokemuksia keskenmenosta, Kirjapaja 2007.
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi mm. teologisessa tiedekunnassa tehty tutkielma, joka käsittelee perinataalikuolemaa:
Siljander, Anna Maria: Kuin pyhään huoneeseen astuisi: haastattelututkimus sairaalasielunhoitajien käsityksistä ja kokemuksista perinataalikuolemasta, Helsingin yliopisto 2005.
Myös seuraava englanninkielinen...
Kirjailjoiden kirjastokorvaussysteemi on hiljakkain muuttunut .
Tietoa asiasta löytyy sivulta
http://www.sanasto.fi/kirjailijoille_kaantajille.asp
"Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella. Kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvauksen tilittää Sanasto ry.
Tekijänoikeusjärjestöt avaavat pian yhteisen verkkosivuston lainauskorvaus.fi, josta löytyy tietoa lainauskorvauksesta ja sen hakemisesta. Sieltä pääsee siirtymään Sanasto ry:n lainauskorvausjärjestelmään. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen sivusto lainauskorvaus.fi avataan kaikkien järjestöjen lainauskorvausjärjestelmien valmistuttua. Kirjailijat ja kääntäjät pääsevät...
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tällaista palvelua, ikävä kyllä. Kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalta, neuvottiin kysymään HattuMediasta http://www.hattu.net/ olisiko heillä digitaalista nauhuria lainattavana.
Esimerkiksi googlaamalla www.google.com "digitaalinen nauhuri" tai diginauhuri tai digitaalinauhuri ja yhdistämällä hakusanaan sanan vuokra löytyy joitain linkkejä, joiden kautta voi kysellä diginauhuria vuokralle. Tällainen palvelu on esim. http://www.irent.fi/
Sieltä hakemalla sanalla nauhuri löytyy jotain.
Omalta ainejärjestöltäsi kannattaa ehkä kysyä. Esimerkiksi Oulun yliopiston kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, Motiva on hankkinut opiskelijoiden käytettäväksi digitaalisen nauhurin.
http://motiva.wordpress.com/...
Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Näyttää tosiaankin siltä, että ylipäätään keskenmenoa on tutkittu enemmän. Kohtukuolemaa käsitellään jonkin verran raskautta, keskenmenoa ja lapsen kuolemaa koskevissa teoksissa, lähinnä lääketieteelliseltä kannalta. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy teos Nissinen; Mereen haudattu unelma, jossa käsitellään sikiökuolemaa ja äidin surutyötä.
Varsinaisia tutkimuksia aiheesta löysin kaksi. Toinen on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa otsikolla "Lapsemme on nyt enkeli". Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/32988/jamk_1198130377_3.pdf?…
Toinen tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa vuonna 1982 ja se on Hulkko, Seppo: Sikiön kohdunsisäinen kuolema : kuolleena syntymisen syyt ja...
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
Cajanderin suomennos löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Kysymäsi kohta kuuluu tuossa Cajanderin suomennoksessa näin:
Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää
Tään mailman kaikki toimi minust’ on!
Hyi! hyi! Se ruokoton on kasvitarha,
Mi siementyyppi; runsaat rikkaruohot
Sen höystäin peittää. Niiksikö on tullut!
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008) kertoo, että sanalla ”koukkari” on useita lähellä toisiaan olevia merkityksiä. Se voi viitata siementen sekoittamiseen käytettyyn kolmikyntiseen auraan tai ihmiskäyttöiseen yksikyntiseen auraan, jota käytetään perunoiden multaamisessa. ”Koukkari” voi olla myös kaksipiikkinen puutadikko, jota käytetään perunan nostamisessa.
”Koukkari” voi merkitä hiilikoukkua tai tulen kohentamiseen käytettyä keppiä. Sillä voidaan viitata myös vain yleisemmin koukkuun tai koukkupäisiin työvälineisiin, kuten kauhaan, köydenpunonnassa käytettävään keppiin, jonka ympärille köyden säie kierretään, tai pärekaton teossa käytettävään kannatinpuuhun....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Nieminen, Esko: Upseeri Euroopassa (WSOY, 1987). Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Lammin kirjastossa.
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen.
Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta.
Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen.
Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä.
Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin...
Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
