Laatokan lapsi -laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittaja on Pentti Kaartinen. Laulu (myös sanat) sisältyy nuottikokoelmaan Kotimaista vanhaan malliin. 5. S.l. : Erik Lindström, c1981. http://www.helmet.fi/record=b1054851~S9*fin
Minä rannoilla Laatokan lapsuutein vietin,
sain ihailla myrskyjä sen.
Yhä nuoruuttain kaipaan, haaveissain mietin,
miksi Laatokkaa näe mä en.
Olin viisitoista, kun sen viimeksi näin
ja minut vietiin sen rannoilta pois.
On kalliot jyrkät nuo mielessäin,
niitä vielä jos koskettaa vois!
Olen lapsi mä Laatokan.
Sota-ajan tuon ankaran,
sen mä muistan ain'
kodin jättää kun sain.
Tyynet kuin myrskyt,
nuo Laatokan tyrskyt
ne kaipuuna korvissain soi,
niitä koskaan en unhoittaa voi.
Siellä valkeilla rannoilla...
Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Juha Koposen ”Kuolinpesän osakkaan opas” (6. uudistettu painos; Verotieto Oy, 2003) toteaa, että testamentilla määräämistä rajoittaa lakiosa, jonka vainajan rintaperilliset testamentista riippumatta. Lakiosan suuruus on puolet perinnöstä. Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja niin edelleen suoraan alenevassa polvessa. Luonnollisesti lapset voivat olla aikaisemmista avioliitoista tai avioliiton ulkopuolella syntyneitä. rintaperillinen on mahdollista tehdä perinnöttömäksi, mutta se vaatii hyvin painavat perustelut.
Jos puolisolla ei ole...
Laila Hietamiehen kirja Vierailla poluilla, oudoilla ovilla ilmestyi vuonna 1983 ja tuon ajan lehdet ovat luettavissa Helsingin pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/. Kirjallisuuspalvelu BTJ julkaisi vuosina 1974-2002 Kirjallisuusarvosteluja lehtistä, ja numeroissa 11/83 ja 12/83 löytyy Helsingin Sanomien ja Suomenmaan arvostelut kyseisestä kirjasta. Nämä numerot ovat luettavissa mm. pääkirjastossa Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa, Töölön ja Kallion kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjaston toimittamassa Sanojen aika- suomalaisia nykykirjailijoita sivustolla on tietoa Laila Hietamiehestä ja arvosteluja hänen teoksistaan. Sivustolta löytyi maininta kolmesta opinnäytetyöstä koskien Laila Hietamiehen tuotantoa:...
Suomalaista uutta jännityskirjallisuutta on käännetty venäjäksi valitettavan vähän. HelMet-kirjastosta löysin alkuhätään kaksi kappaletta:
- Leena Lehtolainen / Mednoje serdtse: detektiv (2006)
- Hannu Luntiala / Poslednije soobtsenija (2008)
Alla linkit näiden teosten sijaintietoihin sekä linkki kaikkiin HelMetin venäjänkielisten dekkareiden hakutulokseen:
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/alehtolainen/alehtolainen/1%2C1%2C9…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/aluntiala/aluntiala/1%2C1%2C9%2CB/e…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=&...
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy sukunimi-kirjoja asiasanalla sukunimet.
Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) sanotaan näin: "Juutinen ks. Juutilainen
Juutilainen
1800-luvun lopulla Juutilainen oli O. A. Kallion laskelmissa "toisen luokan" savolaisia suursukuja (edustajia 200-500). Savossa vanhin muoto Juutinen esiintyy nykyisin Iisalmella. Vanhoja merkintöjä Savosta: Joroisissa 1561 Joan Jutin - Juttin, Juvalla 1563 Ollij Jwtin - Jutinen, Rantasalmella 1564 Per Juttin - Jutinen. Savoon nimi lienee kulkeutunut Karjalasta. Esim. Viipurin linnassa on oleskellut juutteja 'juutinmaalaisia'. 1500-luvun lähteissä on useita merkintöjä lisänimestä Juuti. Saatuaan sukunimen tehtävän nimi on Karjalassakin vaihdellut muodoissa Juutinen...
Da co. Do la truyen ve Kim-Van-Kieu do Nguyen Du (1765-1820) viet ra.
Truyen ay gom 3254 cau va duoc xem la su thi cua Viet Nam.
Nguon tin: Otavan suuri ensyklopedia, osa 10 (1981) s.7842
Voit saada myöhästymisilmoitukset halutessasi myös sähköpostiisi. Jos ilmoitat kirjastoon sähköpostiosoitteesi, saat kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä muistutuksen, että ne ovat pian erääntymässä, mahdolliset varausilmoitukset sekä ensimmäisen myöhästymisilmoituksen kahden viikon kuluttua eräpäivästä. Toinen myöhästymisilmoitus tulee aina postitse neljän viikon kuluttua eräpäivästä. Ennakkotiedotteet erääntyvistä lainoista sekä varausilmoitukset on mahdollista saada myös tilaamalla maksullisen tekstiviestin.
Tässä joitakin HelMet-verkkokirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyneitä oppaita kotisivujen tekemiseen ja HTML-kieleen.
Castro, Elizabeth : Kotisivut kuntoon : HTML, XHTML ja CSS. Readme.fi, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1804447~S9*fin
Oliver, Dick : Kotisivut. IT Press, 2004. http://www.helmet.fi/record=b1663435~S9*fin
Millhollon, Mary : Easy web design. Microsoft Press, 2006. http://www.helmet.fi/record=b1768813~S9*fin
Laine, Niklas : WWW-sivuja HTML-kielellä. Helsinki Media, 2001. http://www.helmet.fi/record=b1359767~S9*fin
Wooldridge, Mike : Creating web pages simplified. Wiley, cop. 2009. http://www.helmet.fi/record=b1914799~S9*fin
Steffensen, Jan B. : HTML –itseopiskeluopas. Egmont Richter, 2000. http://www....
Aivan täsmälleen kuvailemasi kaltaista teosta emme löytäneet taidekirjoistamme. Kuitenkin meillä on 2 ehdotusta, edellyttäen että taiteilija on suomalainen:
Beda Stjernschantzin Fantasia tai Hugo Simbergin Elämän virralla.
Molemmissa tauluissa on hahmo, jolla on vaalea tai valkoinen kaapu yllään. Teoksessa Fantasia hahmo on selvästi nuori nainen, jonka vartalo ei erotu. Siinä ei kuitenkaan ole jokea vaan perhosmaisia puunlatvoja. Teoksessa Elämän virralla on valkeakaapuinen hahmo, jonka vartalo ei näy ja jonka sukupuolikaan ei käy selville, mutta tämä hahmo seisoo veneessä joella. Vene on täynnä kirjoja, joista kokassa olevan kirjan sivut on levitetty auki.
Kuvat löytyvät teoksista: Sarjas-Korte, Salme: Uuden taiteen lähteillä: Suomalaisia...
Tuntematta henkilöä on aika vaikeaa antaa suoranaista suosituslistaa. Siksi tässä vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa toimia, kun itse tunnet poikasi ja hänen kypsyystasonsa ja kiinnostuksenkohteensa.
Voit hakea sopivaa kirjallisuutta HelMet-verkkokirjastosta useilla tavoilla. On vain syytä muistaa, että jos etsit ruotsinkielisiä kirjoja, on käytettävä ruotsinkielisiä hakusanoja.
Jos haluat rajata haun ruotsinkielisiin nuortenkirjoihin, jotka ovat jännäreitä, käytä sanoja thriller ja ungdomslitteratur:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thriller+ungdomslitteratur&sea…
Voit myös kokeilla pudotusvalikosta löytyvää rajainta "Lasten kokoelma", joka tarkoittaa kaikkea lasten- ja nuortenosastoille sijoitettua aineistoa. Kirjoita...
On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa on 470 japaninkielistä teosta. Tähän lukuun sisältyvät lehdet, musiikki ja kaikki av-materiaali, myös elokuvat. Saat itse kokonaisluvun hakemalla Vaskista http://www.turku.fi/vaski valitsemalla kieleksi japani ja kohdistamalla haun Turkuun ja Turun kirjastoautoihin.
Turussa olevien yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen tietoja täytyy kysyä asianomaisista kirjastoista.
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
Kaikki kolme runoa löytyvät teoksesta Haahti, Hilja: Valittuja runoja (2.laaj.p. Otava 1926). (Häilyvä pisara on nimeltään Päilyvä pisara.)
Mikäli et omista lähikirjastoistasi tätä teosta löydä, voit pyytää kirjastoasi tilaamaan sen kaukolainana, esim. täältä Hämeenlinnasta.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös...
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
