Yleisradion Fono -tietokannasta löytyy seuraava tieto:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=rakkaus+on+lumivalkoinen&ID=…
Esittäjä: Kääriäinen, Jamppa (laulu, yhtye). (Jamppa Kääriäinen ja Taastaorkesteri).
Kappaleet: - Satasen laina
- Rakkaus on lumivalkoinen
Kokonaiskesto: 6 min 0 sec
Musiikkilaji: POP JA ROCK, VIIHDEMUSIIKKI
Äänitetyyppi: Äänitetiedosto
Julkaisija: AXR (Edel)
Julkaisuvuosi: 2010
Kaupallinen tunnus: AXR (Edel) EDELPR 520
Tätä Jamppa Kääriäisen äänitettä ei löydy kirjastosta.
Kappaleen ovat nauhoittaneet myös Aikamiehet ja toinen kuoro Canto Finlandia, ne löytyvät CD-levynä myös Kajaanista.
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt näiden tuntomerkkien perusteella. Arkistostamme löytyi kysymys romaaneista, joiden tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, siihen on annettu tällainen vastaus:
New Yorkiin sijoittuvia romaaneja löytyy varsin paljon, joten tässä joitakin vinkkejä uudemmista kirjoista. Auster, Paul: Oraakkeliyö Cunningham, Michael: Säkenöivät päivät Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän Krauss, Nicole: Rakkauden historia McLaughlin, Emma: Nanny - lastenhoitajan päiväkirja Tuuri, Antti: Taivaanraapijat Westerfeld, Scott: Niin eilistä Lisää kirjoja voit etsiä esim. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) laittamalla aiheeksi "New York".
Seuraavat teokset ovat jännityskirjallisuutta ja niiden asiasanana on...
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan runo on suomennettu ja se löytyy teoksesta: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja. Kääntäjä on Yrjö Kaijärvi ja runon suomenkielinen nimi on "Tietäjien matka" Sen alkusäkeet kuuluvat "Kylmä retki se oli, vuoden kaikkein pahin aika ajatella matkaa..." Runotietokantaan "Linkki maailman runouteen" voi tutustua osoitteessa
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Pikalainoilla tarkoitettaneen tällä hetkellä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen Bestseller-kokoelmaa, johon on valittu uutta ja suurimenekkistä aikuisten kirjallisuutta. Bestseller-tunnuksella merkittyjen kirjojen laina-aika on 7 vuorokautta, eikä niitä voi varata eikä uusia. Bestseller-kokoelman luominen käynnistyi kokeiluna joissakin kirjastossa v. 2006 ja laajennettiin sekä vakinaistettiin kaikkiin HelMet-kirjastoihin toukokuusta 2007 alkaen. Tätä aikaisemminkin Helsingin kirjastoilla oli mahdollisuus valintansa mukaan merkitä haluttuja kirjoja pikalainoiksi jo 1990-luvun alusta lähtien, jolloin laina-aika oli pääsääntöisesti 2 viikkoa.
Suosittujen musiikkiäänitteiden 7 vuorokauden laina-ajan merkitseminen keskitetysti käynnistyi v....
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tällainen voisi olla Kirsti Koivulan teos "Läsnäolon lämmössä : erityisryhmien ohjaajan virikekirja", asiasanoina mm. virikkeet ja kehitysvammaiset
Kehitysvammaliiton sivuilta haulla virike löytyy muun muassa
Oivalluksia-virikemateriaalipaketti, tosin paketti on maksullinen.
http://kehitysvammaliitto.fi
Artikkeliviitetietokanta Aleksi antaa seuraavat viitteet haulla kehitysvammaisuus virikkeet:
Kehitysvammaiset tarvitsevat räätälöityjä palveluja senioreille / Laakkonen Heidi, lehti SuPer 2008:9, sivut 28-31
Palokari, Sirpa Vanhusten ja muistisairaiden taideterapiaohjelma sopii kehitysvammaisillekin : teematerapiasta iloa ja virkeyttä
julkaisussa: Ketju 2008: 4, sivut 12-15
Kirjastot.fi sivustolla on kattavasti OPM:n keräämää tilastotietoa kirjastotoiminnasta. Tilastoja pääset tarkastelemaan osoitteessa
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Voit rajata ja hakea tilastotietoja useilla eri valintaperiaatteilla (vuosi, maakunta, kirjastotyyppi jne).
Teos on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin tammikuussa. Helsingissä se ei vielä ole tullut kirjakaupasta kirjaston hankintaosastolle käsiteltäväksi. Sen sijaan Vantaan hankintaosastolle se näyttäisi tulleen toissapäivänä 6.4., joten sopii toivoa, että se ehditään siellä luetteloida ja käsitellä lainauskuntoon lähipäivinä. Tarkkaa aikataulua on kuitenkin mahdotonta tietää, joten tilannetta kannattaa nyt seurata HelMet-verkokirjastosta ( www.helmet.fi ), ja varauksen voi tehdä heti, kun siellä näkyvät kirjan tiedot ja se, että kirja on tullut vähintään yhteen kirjaston toimipisteeseen, joko Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
Valtakunnalliset yleisten kirjastojen vuositilastot löytyvät osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/ Yläreunan tilastohaku-kohtaa klikkaamalla näet mitä tilastotietoja kirjastoista on kerätty. Valtakunnallisesta tilastosta ei löydy tietoa käyttäjien sukupuolijakaumasta, mutta yksittäiset kirjastot tekevät omia kyselyitään, joissa usein mainitaan vastaajien tai kirjaston käyttäjien sukupuolijakauma. Tilastotietokannasta löytyy tietoja myös kirjastojen hankkimien lehtien määristä, mutta muusta käytöstä ei. Löydät kirjastojen käyttäjätutkimuksia tai lehtien käyttötutkimuksia googlettamalla tai käymällä eri kirjastojen kotisivuilla. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston viimeisimmän asiakaskyselyn tulokset löytyvät osoitteesta http://kirjasto....
Hei! Helsingin kaupunginkirjastossa on tällaisia yhden hengen atk-huoneita seuraavissa kirjastoissa: Pasila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Malmi (4 kpl), Rikhardinkatu, Maunula (2 kpl), Paloheinä, Pitäjänmäki (2 kpl) ja Kannelmäki (tällä hetkellä remontissa).
Asiakaskoneita voi varata ajanvarausohjelman kautta: https://varaus.lib.hel.fi/ tai soittamalla kirjastoon.
Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Internet-tietosanakirja Wikipediassa on myös kaikille vuoden päiville omat sivunsa, joilla listataan ko. päivämäärien merkittäviä tapahtumia eri vuosina. Päivämäärän 8. huhtikuuta englanninkielinen Wikipedia-sivu listaa hieman enemmän kyseisen päivän tapahtumia kuin suomenkielisen Wikipedian vastaava sivu, myös vuodelta 1950. Valitettavasti listoista ei kuitenkaan löydy suomalaisia tapahtumia ko. päivältä.
8. huhtikuuta vuonna 1950 silloin vielä nuorten vastaitsenäistyneiden naapurivaltioiden Intian ja Pakistanin pääministerit Jawaharlal Nehru ja Liaquat Ali Khan allekirjoittivat ns. Liaquat–Nehru -sopimuksen, jonka tarkoituksena oli suojella molempien maiden etnisten vähemmistöjen asemaa ja hillitä levottomuuksia eri kansanryhmien...
Valitettavasti ei käytettävissämme olevien lähteiden kautta selvinnyt, olisiko sotaylioikeus toiminut jossain vaiheessa juuri Vuorimiehenkatu 1:ssä. Valtio kyllä vuokrasi ns. Marmoripalatsin Kaivopuiston Itäinen Puistotie 1:stä sotaylioikeuden istuntotiloiksi asekätkentäjutun käsittelyä varten v. 1947. http://fi.wikipedia.org/wiki/Marmoripalatsi
Vuorimiehenkatu 1 on muutoin ollut todellinen merkkimiesten talo. Sitä ovat asuttaneet kenraalikuvernööri Bobrikovista alkaen lukuisat poliittisen, akateemisen ja sotilaallisen maailman vaikuttajat kuten esim. pääministerit Kyösti Kallio ja Aimo K. Cajander ja kenraalit Hugo Österman ja Kaarlo Heiskanen. http://www.yit.fi/palvelut/YIT-Koti/Asunnot/Uusimaa/Helsinki/Alueet/Vuo…
Talossa ovat...
Laatokan lapsi -laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittaja on Pentti Kaartinen. Laulu (myös sanat) sisältyy nuottikokoelmaan Kotimaista vanhaan malliin. 5. S.l. : Erik Lindström, c1981. http://www.helmet.fi/record=b1054851~S9*fin
Minä rannoilla Laatokan lapsuutein vietin,
sain ihailla myrskyjä sen.
Yhä nuoruuttain kaipaan, haaveissain mietin,
miksi Laatokkaa näe mä en.
Olin viisitoista, kun sen viimeksi näin
ja minut vietiin sen rannoilta pois.
On kalliot jyrkät nuo mielessäin,
niitä vielä jos koskettaa vois!
Olen lapsi mä Laatokan.
Sota-ajan tuon ankaran,
sen mä muistan ain'
kodin jättää kun sain.
Tyynet kuin myrskyt,
nuo Laatokan tyrskyt
ne kaipuuna korvissain soi,
niitä koskaan en unhoittaa voi.
Siellä valkeilla rannoilla...
Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Juha Koposen ”Kuolinpesän osakkaan opas” (6. uudistettu painos; Verotieto Oy, 2003) toteaa, että testamentilla määräämistä rajoittaa lakiosa, jonka vainajan rintaperilliset testamentista riippumatta. Lakiosan suuruus on puolet perinnöstä. Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja niin edelleen suoraan alenevassa polvessa. Luonnollisesti lapset voivat olla aikaisemmista avioliitoista tai avioliiton ulkopuolella syntyneitä. rintaperillinen on mahdollista tehdä perinnöttömäksi, mutta se vaatii hyvin painavat perustelut.
Jos puolisolla ei ole...
Laila Hietamiehen kirja Vierailla poluilla, oudoilla ovilla ilmestyi vuonna 1983 ja tuon ajan lehdet ovat luettavissa Helsingin pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/. Kirjallisuuspalvelu BTJ julkaisi vuosina 1974-2002 Kirjallisuusarvosteluja lehtistä, ja numeroissa 11/83 ja 12/83 löytyy Helsingin Sanomien ja Suomenmaan arvostelut kyseisestä kirjasta. Nämä numerot ovat luettavissa mm. pääkirjastossa Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa, Töölön ja Kallion kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjaston toimittamassa Sanojen aika- suomalaisia nykykirjailijoita sivustolla on tietoa Laila Hietamiehestä ja arvosteluja hänen teoksistaan. Sivustolta löytyi maininta kolmesta opinnäytetyöstä koskien Laila Hietamiehen tuotantoa:...
Suomalaista uutta jännityskirjallisuutta on käännetty venäjäksi valitettavan vähän. HelMet-kirjastosta löysin alkuhätään kaksi kappaletta:
- Leena Lehtolainen / Mednoje serdtse: detektiv (2006)
- Hannu Luntiala / Poslednije soobtsenija (2008)
Alla linkit näiden teosten sijaintietoihin sekä linkki kaikkiin HelMetin venäjänkielisten dekkareiden hakutulokseen:
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/alehtolainen/alehtolainen/1%2C1%2C9…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/aluntiala/aluntiala/1%2C1%2C9%2CB/e…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=&...
