Miksi katolinen ja ortodoksinen kirkko viettävät Annan ja Joakimin päivää 26.7.? Suomessa Anna on 9.12. ja Joakim 20.3. Katolisena aikana Suomessa on…

Kysytty
5.1.2011

Miksi katolinen ja ortodoksinen kirkko viettävät Annan ja Joakimin päivää 26.7.?
Suomessa Anna on 9.12. ja Joakim 20.3.
Katolisena aikana Suomessa on ilmeisesti vietetty Annan päivää 9.12. (15.12.).
Agricolan kalenterissa 26.7. on tyhjä. Hy:n Almanakkatoimiston kalenteriarkistossa 1623 26.7. on tyhjä, mutta 1624 26.7. on Annan päivä. Kysyn siksi myös, miksi suurvalta-Ruotsissa Anna merkittiin kalenteriin 26.7.?

Vastaus

Vastattu
11.1.2011
Päivitetty
12.1.2011

Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla kullakin hiippakunnalla oli suuri mahdollisuus järjestellä kalenterinsa ja juhlansa oman harkintansa mukaan. Yhtenäinen ja kaikkia paikalliskirkkoja sitova roomalaiskatolinen kalenteri syntyi vasta vuoden 1570 uuden messukirjan myötä. Siitä Anna poistettiin kokonaan, mutta hänellä oli jo niin suuri asema kansanhurskaudessa, että hänet otettiin takaisin jo v. 1584.
Ei ole selvää miksi 26.7. on valittu, mahdollisesti se on ollut yllä mainitun Konstantinopolin kirkon vihkimispäivä, mahdollisesti se liittyy johonkin Annan pyhäinjäännösten löytymiseen tai siirtämiseen. Ortodoksisen perimätiedon mukaan kyseessä on Annan kuolinpäivä. Idässä muuten alkuperäinen päivä on 25.7. Syynä siihen, että lännessä Annaa vietetään vasta seuraavana päivänä, lienee se seikka, että apostoli Jaakobin muisto oli jo vakiintunut 25. päivälle.
Keskiajan pohjoismaiset katoliset hiippakunnat käyttivät silloista vapauttaan ja viettivät Annan muistoa joulukuun 9. päivänä. Syistä joita ei tiedetä Suomessa Annan päivää on ainakin jo noin vuodesta 1400 vietetty vasta joulukuun 15. päivänä (näin esim. Turun messukirja, Missale Aboense vuodelta 1488). Pohjoismaista tosin löytyy muitakin poikkeuksia: Linköpingissä, birgittalaisluostareissa, Kööpenhaminassa, Odensessa ja Västeråsissa 26.7. on ollut tärkein Anna-juhla. Myös joulukuun 9:s Anna-päivänä on lähtöisin idästä , missä sitä vietettiin ja vietetään Annan hedelmöittymisen muistopäivänä.
Joakimin kunnioitus on myös lähtöisin idästä ja sai lännessä yhä suurempaa suosiota myöhäiskeskiajalla. Paavi Julius II määräsi v. 1520 koko kirkkoa velvoittavaksi Joakimin muistopäiväksi maaliskuun 20. päivän. Tähän vaikutti se, että 19.3. oli vakiintunut vävyn eli Joosefin muistopäiväksi. Myöhemmissä roomalaiskatolisissa kalentereissa päiväksi tuli 16.8. (edellisenä päivänä oli Marian kuoleman, roomalaiskatolisessa kirkossa Marian taivaaseen ottamisen muistopäivä). Roomalaiskatolisen kirkon viimeisessä jumalanpalveluskirjojen uudistuksessa 1969/1970 Joakimin ja Annan yhteiseksi muistopäiväksi tuli 26. heinäkuuta.
1600-luvun ruotsalaiset ja suomalaiset kalenterit olivat hiippakunnallisia, usein yksityisteoksia. Niiden toimittajien tekemistä valinnoista tuskin voi lukea mitään suurvalta-aatetta. Vaikka 1500-luvun uskonpuhdistus leikkasi radikaalisti varsinkin niiden pyhimyspäivien viettoa, joilla ei ollut raamatullista perustaa, on Annaa ilmeisesti vietetty ainakin jollakin lailla kirkollisesti 1600-luvun alkupuolen Ruotsissa. Päivänä on ollut 26.7.

Martling, Carl Henrik
Kyrkans år och dagar. - Verbum, 1993

Bugge, Anders
Anna
(teoksessa: Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band 1. - Örnförlaget, 1956)

Edgren, Helena & Mäkelä-Alitalo, Anneli
Anna, pyhimys, neitsyt Marian äiti
(teoksessa: Suomen kansallisbiografia 1. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003)
myös maksullinen nettilaitos http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/2746/

Olivar, Alessandro
Il nuovo calendario litugico. - ElleDiCi, 1974

Malin/Maliniemi, Aarno
Der Heiligenkalender Finnlands : seine Zusammensetzung und Entwicklung. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1925

Das ökumenische Heiligenlexikon
http://www.heiligenlexikon.de/

Ortodoksinen kalenteri
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm

8 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.