Marsun suurin poikasmäärä, joka on kirjattu on 17. Yleensä marsulla on poikasia 1-6. Marsu synnyttää vähän jälkeläisiä verrattuna muihin pieniin jyrsijöihin. Marsun tiineys kestää yli kaksi kuukautta, jolloin poikaset ovat syntyessään täysin kehittyneitä ja ne itsenäistyvät nopeasti.
Lähteet:
Linnavuori, Arja : Marsu voi hyvin :(Amino-kustannus, 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1712149~S9*fin
http://en.wikipedia.org/wiki/Guinea_pig#Breeding
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Jotta voit uusia lainasi netin kautta, tarvitset nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodi on sama, jota käytetään lainattaessa lainausautomaatilla. Uusiaksesi lainasi kirjaudut Venny-verkkokirjastoon (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/vaasa) ja valitset vasemmalta Lainat. Asiakastunnuksesi on kirjastokortin numero (on kirjastokortin takapuolella) ja salasanasi on nelinumeroinen pin-koodisi. Voit uusia kerralla kaikki lainasi tai valita lainoista ne, jotka haluat uusia.
Mikäli sinulla ei vielä ole pin-koodia, saat sen käymällä jossain Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa."
Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan.
Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
Kirja on ollut kirjastojen valintalistalla tammikuussa ja sitä on tilattu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsiksi kirja on jo tullut ja siitä on tällä hetkellä 23 varausta. Kirjastoon saapuvat kirjat käsitellään ennen jakamista kirjaston Hankintaosastolla ja oletan niiden olevan sieltä piakkoin jaossa eri kirjastoihin.
http://www.lib.hel.fi/page/E686FA5E-4C5C-4D5C-B737-799D2DCB857D.aspx
Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Nimi Martti juontuu latinalaisesta nimestä Martinus ´sotainen´. Kantasana on Mars, sodan jumala.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1714562__Setunimet__Oright…
Chileen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. Pelle Miljoonan Villarica, Roberto Bolanon Chileläinen yösoitto, Alberto Fuguetin Elämäni elokuvat, Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset ja Isabelle Allenden teokset, sekä esim. Antoinen B. Danielin Inkat. Peruun sijoittuvia ovat monet Mario Vargas Llosan teokset.
Matkakertomuksia näiltä alueilta ovat mm. Kyllikki Villan Myrskyssä, Pertti Dunckerin Merivuokko Tyynellämerellä, Matti Salon Andeilta Amazoniaan. Chilen yhteiskuntaa käsittelee mm. Jukka Koskelaisen teos Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous.
Valitettavasti emme ole saaneet selville, kuka on ideoinut tämän sukkahousumallin. Myös aikuisille valmistetaan sukkahousuja, joissa on edessä yksi sauma ja takana kaksi. Sukkien ja sukkahousujen historiasta kerrotaan esimerkiksi German Hosiery Museum –verkkosivuilla, mutta alustava silmäily ei selvittänyt tällaisten saumojen syntyä.
http://www.german-hosiery-museum.de/hosiery-museum.htm
50 Years of Pantyhose
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/50-Years-of-Pantyhose.html#
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Muotimuksun numero 3/2003 ja Suuren käsityölehden numero 8/2003 sisältävät ohjeita tyttöjen jumppavaatteisiin, myös voimistelupukuun. Ohjeet ovat kaava-arkeilla. Näitä lehtiä ei ole enää saatavilla Hämeenlinnan kirjastosta, mutta Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa niitä näyttäisi vielä olevan.
Kirkon katon ristit on suunnattu kirkkosalin mukaisesti. Kirkon pääsisäänkäytävä on lännessä Unioninkadun puolella ja alttari idässä Snellmaninkadun puoleisessa päässä. Ristit näkyvät risteinä pääoven kautta tuleville. Senaatintorin puoleinen ovi on sivuovi, joka useimmiten tilaisuuksienkin aikana on lukittu.
Luultavasti on haluttu, että kaikki ristit osoittavat kirkkosalin (oikeammin alttarin) suunnan. Erisuuntaisina ne epäilemättä häiritsisivät katsojan silmääkin.
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on...
Kysymiäsi kirjoja ei näytä löytyvän Mänttä-Vilppulan kirjastosta, mutta niitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Suomen kirjastoista ei valitettavasti näytä kyseistä levyä löytyvän. Verkosta sen kyllä voi ostaa mp3-muodossa, halutessaan myös vain tiettyjä kappaleita levyltä, mm. ClassicsOnline-sivustolta: http://www.classicsonline.com/catalogue/product.aspx?pid=1465594 .
Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Satakirjastojen kokoelmissa ovat mm. seuraavat kirjat, joihin kannattaisi tutustua: Almgren, Päivi: Kirjasto 2011; Kirjasto 2.0; Kirjasto 2012. Verkkotiedon ja -palvelujen saavutettavuutta käsitellään myös julkaisussa Digimaan kartta. Kirjojen saatavuuden näkee Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/.
Linda-tietokannasta löytyy asiasanoilla kirjastot ja verkkopalvelu englanninkielisiä julkaisuja, joissa käsitellään aihetta. Mm. kirja Marketing and promoting electronic resources kuulostaa mielenkiintoiselta. Linda on osoitteessa http://finna.fi
