Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
Pirkanmaan kirjastoista molemmat kirjat löytyvät Sastamalan, Tampereen ja Valkeakosken kirjastoista. Voit saada kirjat lainaksi tekemällä seutuvarauksen Piki-verkkokirjaston kautta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
Toisin kuin elokuville ja peleille, kirjoille ei ole ikärajoituksia tai -suosituksia. Henkilökunta ei voi kieltää lasta lainaamasta mitään tiettyä kirjaa.
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastauksessa pyritään selittämään sitä, miksi kirjojen ikärajoitukset eivät ole perusteltuja:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=32bf4e2a-5cab-405…
Kiinnostavaa keskustelua siitä, tulisiko kirjoissa olla ikäsuosituksia, on käyty muuallakin internetissä. Esimerkiksi Koko lailla kirjallisesti -blogi (http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2011/08/kielletyt-kirjat.ht…) ja Helsingin Sanomien Kirjallisuuskriitikko-blogi (http://blogit.hs.fi/kirjat/2009/04/22/ai-etta-kirjoille-ikarajat/)...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
Kovin paljon suomenkielistä tietoa kirjailija Evelyn Waughista ei löydy. Alla mainituissa kirjoissa häntä käsitellään yhtenä kirjailijoista:
- Rakkaus, köyhyys ja sota / Christopher Hitchens (2007)
- Ruumiillisuus : merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa / toimittaneet Sanna Karkulehto ja Ilmari Leppihalme (2003)
- Atlantiksen perintö : kirjailijoiden uusi alku / Jukka Koskelainen (2000)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kirjailijan esittely:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjailija_evelyn_waugh_11551.htm…
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
Verkkopalvelutiimin mukaan järjestelmän toimittaja on luvannut kyseisen ongelman poistuvan seuraavassa versiopäivityksessä, jonka tarkkaa ajankohtaa emme pysty valitettavasti sanomaan.
Jasso Toenperä on nimeltään Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto, joka lähti keväällä 2007 ajamaan reittiään. Nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajaehdotuksen ”Toenperä” teki Kaija-Leena Hänninen. Kirjaston henkilökunta antoi etunimen ”Jasso”, sillä paikallista kulttuuria edustaa auton logo, juvalaisen sarjakuvapiirtäjän Jii Roikosen Jasso-kissa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Pääkaupunkiseudun HelMet järjestemän lainatuimmat lista 2011 löytyy
seuraavalla sivulla:
http://www.lib.hel.fi/Page/ffe465ad-56ca-433f-9035-755b6afc1fe9.aspx
Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
Kovin runsaasti ei löytynyt teoksia lähiöiden rakentamisen vertailusta. Alueittaisesta rakentamisesta rakennustapana ei löytynyt yhtään teosta, aluerakentamissanaa käytettiin myös Helsingin rakentamiseen liittyen. Alla on joitakin kirjoja, joissa käsitellään lähiöitä ja rakentamista. Teokset löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi kautta.
- Lähiöt kaupungin rakentajina / toim. Liisa Häikiö (1997)
- Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta : suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asun-toalueiden rakentumisessa 1960-luvulla / Johanna Honkanen (1994)
- Lähiöiden kehittämisen edellytykset ja strategiat Suomessa / Paavo Viirkorpi (1991)
- Rakennettu ympäristö : kaupunki rakentamisen modernina projektina /...
Voit tarkistaa kirjastokorttisi numeron, kun esität missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos arvelet, että kortti on lopullisesti kadonnut, kannattaa saman tien pyytää uusi kirjastokortti, jolloin kortin numero vaihtuu. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Varausten tilaa voi seurata helmet-sivustolta www.helmet.fi. Sivun oikeassa ylälaidassa lukee Omat tietoni ja sieltä pääsee näkemään omat lainat ja varaukset. Varauksen kohdalla lukee aina tila eli varauksen sijainti varausjonossa. Jos varauksen tila on "matkalla", on varaus tulossa asiakkaan noutokirjastoon. Jos tila on "noudettava viimeistään xx", varauksen voi käydä noutamassa kirjastosta mainittuun päivämäärään mennessä.
Merkintä 24/141 tarkoittaa sitä, että kirjaan on tehty kaiken kaikkiaan 141 varausta. Ensimmäinen numero tarkoittaa asiakkaan sijaintia varausjonossa. Toiseen kirjaan varauksia on tällä hetkellä tehty yhteensä 752, ja tässä varausjonossa teidän sijaintinne on 563. Nämä numerothan muuttuvat koko ajan, kun varausjono...
Itse kirjoitin Helmet-sivun keskellä olevaan hakulaatikkoon sanan miniboxi ja sain tulokseksi 1367 viitettä. Tässä tulosjoukossa näyttäisi olevan cd-paketteja, joihin kuuluu 2 cd-levyä tai enemmän. Tämä Helmet-haku hakee sellaiset cd-paketit, joihin on jossakin kirjastossa laitettu miniboxi-merkintä. Kirjasto10 näyttäisi käyttävän tätä merkintää säännöllisesti ja suurin osa esimerkkihaulla löytyneistä miniboxeista on Kirjasto10:n kokoelmissa. Voit myös rajata hakusi vain Kirjasto10:n kokoelmaan valitsemalla hakutulossivun vasemmasta reunasta (kohdasta sijainti) Kirjasto10. Voit jatkaa hakua siten, että kirjoitat sanan miniboxi perään jonkin artistin nimen esim. Beatles.
Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
