Kansalliskirjaston kokoelmista on tähän mennessä digitoitu sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita. Tietoa Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy täältä:
http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
Yleisissä kirjastoissa digitoitua aineistoa on toistaiseksi vain vähän. Kirjasto Wikin verkkostrategiassa sanotaan näin:
"Yleisten kirjastojen digitointipanos on toistaiseksi ollut vähäinen ja näkyy lähinnä paikallisesti tärkeiden kulttuuriaineistojen digitoinnissa mm. Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Kirjasto 10:ssä on pilottiprojektina digitoitu valikoima vanhoja levyjä, jotka ovat kuunneltavissa tai ladattavissa HelMet-kirjastojärjestelmän kautta."
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/...
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1961. Lehdet on sidottu 4 vuosikerraksi, joita voi lukea mutta niistä ei saa ottaa kopioita (liian isoja ja hauraita). Lehden sivun voi valokuvata (tätä kuulemma monet tekevät) tai kopioita voi ottaa lehden mikrofilmatuista sivuista erityisellä mikrofilmin lukulaitteella, joka sijaitsee lehtilukusalissa, yhteystiedot linkissä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lukusali.htm
Luettelo mikrofilmatuista sanomalehdistä: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/sanomalehtien_mikrofilmit.pdf
Helsingin sanomia v. 1961 ei meillä ole. Sen vanhoja numeroita saa kaukolainaksi Helsingistä mikrofilmillä, tiedustelut lehtilukusalista puh. 03-8125 550.
Kansansadut, joissa hyvä ja paha taistelevat, ovat sopivia kirjoja lapsille tukemaan syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Erityisesti eläinsadut sopivat alle kouluikäisille lapsille.
Omatoimisuuteen liittyvät lastenkirjat on usein suunnattu aika pienille lapsille, ja ne liittyvät esim. pukemiseen tai syömiseen. Tällaisia ovat esim.
- Pikku Leo pukee itse / Linne Bie
- Pikku Kanin hassu päivä / kuvat ja teksti: Kati Bondestam & Camilla Mickwitz
Erilaisuuden ymmärtämiseen liittyviä lastenkirjoja voisivat olla vaikkapa
- Meidän ja muiden perheet / Mary Hoffman
- Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira / Gösta Knutsson
- Ruma ankanpoikanen / H. C. Andersen
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
Alaluokkalaisten vitsikirjoja ovat mm.
-...
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on...
Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina.
Lähteet:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
On totta, että kirahvi on mainittu yhtenä aniharvoista uimataidottomista nisäkkäistä. Todistusaineistoa sen paremmin tämän väitteen puolesta kuin sitä vastaan on kuitenkin perin niukasti saatavilla. Useimmat kirahvia käsittelevät kirjalliset lähteet eivät ota lainkaan kantaa sen mahdolliseen uimataitoon tai -taidottomuuteen. Tämä onkin ymmärrettävää kirahvien elinolosuhteet huomioonottaen: ne elävät maailman kuivimpiin kuuluvilla alueilla, joilla uimataidosta olisi niille sangen vähän käytännöllistä hyötyä. Kirahveja ei kuitenkaan usein vedessä nähdä ja ne vaikuttavat suorastaan välttelevän veteen menoa, mikä on saattanut antaa alkusysäyksen ajatukselle siitä, että eläin ei osaa uida.
Kesällä 2010 kaksi luonnontieteilijää (Donald Henderson...
Jos etsitte kirjaa Ihmeiden oppikurssi / Pelkonen, Pirkko. 2002 Piki-kirjastoista, sitä näyttäisi löytyvän Pälkäneeltä ja Tampereelta, mutta teokset ovat lainassa, joten voitte jättää varauksen siitä joko verkossa, jos teillä on tunnukset tai käymällä lähikirjastossanne. Nokialla pääkirjaston yhteystiedot ovat Härkitie 6 (puhelinnumero 03-3118 8366).
Teuvo Rönkkösen kirjasta Talvisodan kenttäposti : maavoimien osoitejärjestelmä (Teuvo Rönkkönen, 1992) löytyy vastaukseksi
Kpk 27
L
9068
Tämäntyyppiset osoitteet olivat käytössä 1.3.-30.11.1940. Osoite koostuu keskuskenttäpostikonttorin tunnuksesta (1.3. alkaen keskuskenttäpostikonttoreita oli kuusi; Kpk 27 toimi Imatran Rönkässä), yhtymän kenttäpostikonttorille annetusta tunnuskirjaimesta ja kullekin perusyksikölle annetusta peitenumerosta (9068 = 2./JR 14).
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Laura” on taustaltaan italialainen. Se on lyhentymä nimestä ”Laurentia”, joka puolestaan on miehennimen ”Laurentius” naispuolinen vastine. Nimen taustalla on latinan kielen sana ”laurus”, jonka merkitys on ’laakeripuu, laakeriseppele’.
Varhaisina aikoina nimi ”Laura” nousi tunnetuksi italialaisen runoilijan Francesko Petrarcan runojen kautta, sillä ne oli omistettu tämän Laura-nimiselle rakastetulle. Englannissa nimi alkoi tulla käyttöön 1500-luvulla, Ruotsissa 1700-luvulla ja viimein Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Almanakkaan ”Laura” pääsi silti vasta 1908. Varsinaisen suosion nimi saavutti Suomessa 1980-luvulla: parinkymmenen vuoden aikana nimen sai yli 17...
Mahtaisikohan kyseessä olla Michael Fraynin romaani Päistikkaa? Varsinainen dekkari se ei ole, mutta salapoliisikertomuksen henkeä siitä kyllä löytyy.
"Martin Clay ja vaimonsa Kate ovat omanarvontuntoisia kaupunkilaisia ja hyväksyvät vastentahtoisesti kesänaapurinsa Tony Churtin ja tämän nuoren vaimon päivälliskutsun. Mitä yhteistä heillä voisi olla näiden maajussien kanssa, olkoonkin että kartano on suuri ja komea? Isännällä on kuitenkin heille tehtävä: voisiko Martin vilkaista paria taulua ja arvioida ne? Ällistyksekseen Martin huomaa tuijottavansa mielestään mittaamattoman arvokasta mestariteosta 1500-luvulta. Saattaakseen sen suuren yleisön ulottuville - ja pelastaakseen kertaheitolla oman taloutensa - hän päättää saada sen käsiinsä....
Hei!
Salasanan saat vain käymällä henkilökohtaisesti jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Lisäksi tarvitaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilökortti.
Tästä linkistä löydät aukioloajat:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Jos et pääse vielä käymään kirjastossa, voit uusia lainasi soittamalla aukioloaikoina lainaustoimistoon p. 017-182318.
Etsitty kuukausista kertova runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Hei!
Riihimäen kirjastosta löytyy kyllä Pesonen, Eila: Minä ja herra fibro, kirja on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä on 12.2, varauksia ei ole. Muita fibromyalagiaa käsitteleviä kirjoja ovat: Haavisto, Maija: CFS:n ja fibromyalagian hoito, 2010, (Riihimäeltä menossa varaajalle, Hyvinkään kirjastossa paikalla), Fysiatria, 2009 (Riihimäeltä lainassa, eräpv. 27.1., Hyvinkäällä paikalla), Isomeri, Risto: Fibromyalagia : tietoa potilaalle,1995, (paikalla Riihimäellä), Jones, Sue: Sumu hälvenee : henkilökohtainen näkökulma fibromyalagiaan, 2006, (Riihimäellä eräpv. 12.02).
Helsingin Sanomien muistokirjoituksen (7.1.1991) mukaan Oskari Kiiras (syntynyt 14.1.1903 Helsingissä, kuollut 10.12.1990 Helsingissä) oli todella saanut 1950-luvulla kolmen kuukauden vankeustuomion jumalanpilkasta. Tuomion hän suoritti Naarajärven varavankilassa. Myöhemmin - 1980-luvulla - kansalaisaktivisti Kiiras ryhtyi monen muun toimen ohella säveltäjäksi. Fransiskus Assisilaisen 'Aurinkolaulun' sävellyksen hän lähetti paavi Johannes Paavali II:llekin. Paavin lähettämän kiitoskirjeen hän tulkitsi eräänlaiseksi lopulliseksi anteeksiannoksi yllä mainitusta rikoksesta. Muuten Kiiras työskenteli nuorena miehenä kotikaupunkinsa poliisilaitoksen toimistovirkailijana ja sotien jälkeen yksityisyrittäjänä. Politiikassa hän puuhasi perustamalla...
Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://fennica.linneanet.fi/) joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke:...
Uuden PIKI-verkkokirjaston järjestelmäntoimittaja on lupaillut seuraavaan, huhti-toukokuussa 2011 ilmestyvään versioon mm. uutuushakua ja oma kokoelma -toimintoa, joka vastaa vanhan PIKI-verkkokirjaston Omat hyllyt -palvelua. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole tiedossa, mutta uutuushaku on siis suunnitelmissa.
Verkkokirjastoon liittyviä uutisia, suunnitelmia ja saatuun palautteeseen annettuja vastauksia voi seurata sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/verkkokirjaston-rakentaminen.
