Tarkoitat ilmeisesti, että voiko esim. tikulta tai sähköpostin liitteestä tulostaa vaikkapa omia asiakirjojaan. Kaikissa HelMet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus.
Töölön kirjaston koneiden varaustilanteen näet helposti HelMetistä (ks. linkki alla). Jos HelMet-korttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata itsellesi koneen etukäteen. Kaikissa kirjatossa on myös ns. jonotuskoneita, joilla on käyttöaikaa 15 minuuttia kerralla. Näitä koneita ei siis voi varata etukäteen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kyseessä voisi olla tämä kirja: Alfred Smedberg, Poika joka ei osannut pelätä.
Tarinassa Teppo-niminen poika lähtee etsimään kadonnutta lehmää ja matkalla hän tapaa pelottavia olentoja, mm. Takametsän vihreätukkaisen noidan. Loppu on tietysti onnellinen: lehmä löytyy ja pelottavien olentojen kanssa tehdään rauha.
Kirja on Kouvolan pääkirjaston kokoelmassa, kuvakirjojen hyllyssä.
Satu sisältyy lisäksi ainakin seuraaviin satukokoelmiin: Lasten satuhelmiä ja Satumaailma, joita molempia on useassa Kymenlaakson kirjastossa.
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Vaikea kysymys.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Kajaanista löytyy esim.
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani: Se mitä kaikki haluavat. Parnasso 5/1984, s. 290-297.
Tämä essee sisältyy myös teokseen
Syrjä, Juhani: Aurinkovuoren pirut: esseitä. Gummerus 1988.
(löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta).
Syrjä pohtii mm. syytä siihen "..miksi Goldingin palkitsemiseen on suhtauduttu ikään kuin se olisi ollut Ruotsín Akatemialta pienoinen työtapaturma."
Uusin Goldinginsta julkaistu elämäkerta on
John Carey: William Golding: The Man Who Wrote Lord of Flies, 2009
Kirja löytyy...
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Etsitty kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin Meneviä esineitä (Artko, 1977).
Richard Scarryn tuotannosta lähimmäs menee Iloinen ilmakirja (Tammi, 1973). Tässä tosin yhdellä aukeamalla on yleensä useita kuvia, mutta muut tuntomerkit täsmäävät.
Sintut ovat helppolukuisia kirjoja, joten niitä voivat lukea jo 5-6-vuotiaat. Yläraja voisi olla n. 10 v. Tosin kyllä sitäkin vanhemmat niitä lukevat vielä innolla, ihan kolmeentoista ikävuoteen asti. Eli Sintuissa on aika laaja ikähaarukka.
14-vuotiaalle jalkapalloilijalle ihan ykköskirja on Minä Zlatan Ibrahimovic. Romaaneista voisi kokeilla Lauri Törhösen Sello & pallo, siinä kyllä harrastetaan myös musiikkia niin kuin nimestä voi päätellä. Jatko-osa on Kontrapunkti & voittomaali. Urheilevalle pojalle sopii hyvin myös Kalle Veirton Leiri. Päähenkilö on jääkiekkoilija, mutta harrastus on tarinan alussa jäämässä taakse isohkon mokan & väärinkäsityksen takia. 14-vuotiaat pojat ovat kovasti tykänneet Leiristä.
Sopivaa kirjaa...
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei...
Minna Luukkaisen teoksessa Viitotut elämät : kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa (2008) kerrotaan, että vaikeampaa kuin tulla ymmärretyksi ovat kuuroihin liitetyt stereotypiat. Toisaalta eri kielestä, "vähemmistökielestä"" johtuvat ongelmat ylläpitävät näitä mielikuvia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/36061/viitotut.pdf?sequence… . Referaatti väitöskirjasta http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/tutkimus…
Viittomakieliset Suomessa, toimittanut Anja Malm, 2000 viittaa tähän samaan erilaisuuden ongelmaan. "Erilaisuus on aina ongelma, varsinkin jos itse kuuluu enemmistöön ja "nuo toiset" ovat vähemmistössä".
Kuurojen yhdistysten aktiivit mainitsevat tapaamisessaan,...
Lähi-idän maissa tai Turkissa kirjoitettuja dekkareita, jotka olisi käännetty suomeksi tai englanniksi, ei HelMet-kirjastoista valitettavasti löydy kuin yksi. Se on Mehmet Murat Somerin The gigolo murder (Jigolo cinayet, 2009). Muuta ko. maiden kirjallisuuttahan on toki suomennettu ja englanniksikin sitä löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Beirutissa syntyneellä, mutta jos teini-ikäisenä Yhdysvaltoihin muuttaneelta Raymond Khourylta on julkaistu kaksi teosta, Pyhien jäljillä (2008) ja Merkki (2011), jotka sijoittuvat osittain Lähi-itään. Khoury kirjoittaa englanniksi. Nämä teokset ovat luettavissa myös englanniksi.
Parker Bilalin (oikealta nimeltään Jamal Mahjoub) teos The Golden Scales (2012) sijoittuu Egyptiin. Bilal syntyi...
Tietoa Somaliasta on mm. teoksissa:
- Maailmalla: Afrikka ja Oseania
- Dowden: Afrika, framtidens kontinent
- Somalia : taival suvun ja valtion varjossa
Helena Hallenberg on kirjoittanut teoksen Ruokakulttuuri islamin maissa. Tässä on tietoa myös somalialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi maaseudun yleinen perusruoka on keitetty puuro, soor, joka on valmistettu jauhetusta maissista tai durrasta. Kulttuuri pohjautuu paimentolaisuuteen, jossa liha on tärkeä ruoka-aine, etenkin lammas ja vuohi, mutta myös nauta ja kameli. Etelä-Somaliassa syödään myös spagettia tomaattipohjaisen kastikkeen kera. Hallenbergin kirjassa on tietoa myös uskonnollisista ja vuosittaisista juhlista.
Sosiaaliportti sivustossa on sosiaalialan ammattilaisille...
Hei!
Valitettavasti joudut vielä odottamaan, kunnes Nuori Montalbano saadaan kirjastoon lainattavaksi. Voimme hankkia kirjaston kokoelmaan aineistoa, jolla on lainausoikeus. Lainausoikeudelliset aineistot tulevat hankittavaksi myöhemmin kuin kauppojen hyllyihin ilmestyy samat elokuvat tai tv-sarjat. Näitä emme voi kuitenkaan kirjastoon hankkia, koska niistä puuttuu lainausoikeus.
Halutessasi voit tehdä hankintaehdotuksen ja varata aineiston itsellesi.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/acqusition-suggestion
Ennakkotietona on, että tänä vuonna on ilmestymässä
kirja: Russarön linnake
Tekijä: Silvast, Pekka
Julkaisuvuosi: 2013 Kieli: suomi
Kustantaja: Hanko : Pekka Silvast, 2013.
Tarkempia tietoja meillä ei tästä kirjasta tai kirjoittajasta ole.
(Suomen majakkaseura on viime vuonna julkaissut kirjan:
Russarö : Hankoniemen silmä / työryhmä: Seppo Laurell ... [et al.].)
Ainakaan Viola-tietokannan eli kansallisbibliografian musiikkiosan tietojen mukaan tästä laulusta ei ole julkaistu nuottia, se on olemassa vain 1999 julkaistulla Tuomas Koivuviidan CD-levyllä "Tunteiden maa".
Luultavasti ainoa henkilö, jolta nuotit voisivat löytyä, on itse säveltäjä Aimo Aaltonen, joka em. CD:n tietojen mukaan on ainakin 1999 asunut Noormarkussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pertti Pasanen oli reservin ilmatorjunta vänrikki. Loiri oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä ja kotiutui alikersanttina. Simo Salminen palveli 8 kk Santahaminan Jääkäripataljoona 2:ssa ja sai myös tarkka-ampujakoulutuksen. Hän ei ollut upseeri- tai aliupseerikoulutuksessa.
Lähteet:
Aitio, Tommi. Spede: Pertti Pasasen elämä. Helsinki: Tammi,2002.
Nevalainen, Petri. Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri. Helsinki-kirjat, 2010 (Keuruu: Otavan Kirjapaino).
Marjamäki, Tuomas. Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla. Helsinki: WSOY, cop. 2012.
Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri...
Oletko jo tutustunut seuraaviin kirjoihin, jotka myös ovat Porin kaupunginkirjastossa: Luonnonmaa, Sampsa: Suomalainen luonnonparannusoppi, 1941; Saunanoja, Rauno: Parantajan matkassa paha veri pois, 2012 ja Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria II, 1989. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi voit myös hakea kirjallisuutta asiasanoilla 'kansanlääkintä' ja 'parantajat'.
En ihan tiedä mitä tarkoitat uudella HelMetillä, mutta itselläni muistilistat toimivat tällä hetkellä hyvin. Joskus niissä esiintyy öisin tehtävän tietokanta-ajon jälkeen ongelmia, mutta muuten mitään muutoksia ei ole näköpiirissä, tietääkseni. HelMetin uusia versioita ja päivityksiä tulee aika ajoin, mutta henkilökunnalle ei ole tiedotettu olellisista tai suurista muutoksista lähitulevaisuudessa.
HelMetistä näkyy, että Novita lehti tulee espoossa mm. Tapiolaan, Laaksolahteen ja Entresseen. Suurin osa on lainassa, mutta tällä hetkellä Tapiolassa on yksi vuoden 2102 neljästä lehdestä hyllyssä. Voit soittaa sinne tai muihin kirjastoihin ja tiedustella asiaa tai pyytää heitä varamaan lehti. Lehtiä voi varata kuten kirjoja.
