Minulla on A. Apostol tuuba hyllyssä jossa on numero 799. Soittimessa on myös leimat 1. teollisuusnäyttelypalkinto 1906, 1. soittovälinepalkinto 1911 ja…

Kysytty
3.12.2013

Hei!

Minulla on A. Apostol tuuba hyllyssä jossa on numero 799. Soittimessa on myös leimat 1. teollisuusnäyttelypalkinto 1906, 1. soittovälinepalkinto 1911 ja teollisuusnäyttely 1911 kunniakirja. Tuubassa on myös leijonavaakuna leima. Olisin kiinnostunut soittimen historiasta, kuinka monta on valmistettu jna. Osaisitteko myös auttaa kuka osasi kertoa soittimen arvon?

Vastaus

Vastattu
4.12.2013
Päivitetty
4.12.2013

Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.

Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa opettavaan Petri Keskitaloon, joka varmaan tuntee suomalaiset tuubansoittajat ja osaa ehkä neuvoa muillekin tiedonlähteille. Akatemian henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@siba.fi.

Sitten muutamia kirjallisia lähteitä, joissa voisi olla jotain vinkkiä. Valitettavan vähän on vaskipuhaltimista kirjoitettu, tuubasta ei oikeastaan yhtään mitään.

Hakonen, Tarja: Tuuban kehitys maailmalla ja tuubansoiton historiaa Suomessa. - Opinnäyte vuodelta 1992, täytyy mennä Sibelius-Akatemiaan lukemaan.

Karjalainen, Kauko: Suomalainen torviseitsikko : Historia ja perinteen jatkaminen (1995). Tämä on lainattavissa myös yleisistä kirjastoista. Kauko Karjalainen on tutkinut suomalaista puhallinmusiikkia, mutta ei välttämättä itse soittimia.

A. Apostol oli kreikkalaissyntyinen musiikkikauppias, jonka kyltti tuubassa ei kerro sen valmistajasta välttämättä mitään. Leimat viittaavat siihen, että soitin on ollut esillä suomalaisissa 1900-luvun alun näyttelyissä joko siksi, että se on valmistettu Suomessa tai siksi, että se on niin näyttävä soitin. Ilman tietoa soittimen valmistajasta on sen vaiheita vaikea selvittää arkistoissakaan.

Vanhojen soittimien hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mitään laskennallisia keskiarvohintoja niillä ei ole. Itse ajattelisin, että yli satavuotias tuuba on kuitenkin useiden tuhansien eurojen arvoinen jo soittimena sinänsä (uudet tuubat maksavat 4000 eurosta ylöspäin), mutta ikänsä takia sen kulttuurihistoriallinen arvo on paljon suurempi. Suomessa ei ole yleistä soitinmuseota, mutta kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Turun Åbo akademin Sibelius-museon yhteydessä toimivaan soitinmuseoon, vaikka se ei olekaan keskittynyt puhallinsoittimiin. Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa on soitinrakentaja Andersin vaskipuhaltimia, joten sieltäkin voisi jonkinlaista asiantuntemusta löytyä. Ikaalisten ja Kaustisten soitinmuseoissa tuskin on erityistä vaskipuhaltimien asiantuntemusta.

Mutta suosittelen lähtemään liikkeelle tuuban soittajista, he ovat yleensä asian parhaita asiantuntijoita :)

Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Omien tietojeni mukaan Aleksei Apostol oli bulgarialaissyntyinen Suomen musiikkielämän suurvaikuttaja. Hän päätyi Suomeen Turkin sodasta, jonne tsaari määräsi Suomen Kaartin sotimaan 1877-1878. Kaartin soittokunta löysi 9-vuotiaan orpopojan, jonka he päättivät ottaa mukaansa Suomeen. Apostol kasvoi soittokunnassa ja oli kaikkien aikojen nuorin soitto-oppilas. Hänestä tuli myöhemmin ensimmäinen vanhan kaartin ylikapellimestari ja hän johti joitain kertoja myös Helsingin kaupunginorkesteria. Apostol perusti myös kustantamon sekä soitintehtaan Suomeen ja todellakin voittanut soittimillaan myös palkintoja. Tuubien lisäksi hän rakensi mm. käyrätorvia. Kemiläisellä kapellimestarilla ja käyrätorvistilla Pertti Hynnisellä on yksi tällainen käyrätorvi hallussaan. Wikipedia saattaa tarjota lisää tutkimisen arvoisia lähteitä soittimen tarkemman alkuperän selvittämiseksi.

Minulla on Ess-tuuba A.Apostol.I palkinto teollisuusnäyttelyssä v.1906.Voisin myydä sen.Kuka olisi kiinnostunut?

Tere, kaverini olisi kiinnostunut A.Apostol tuubastasi. Minkälaisessa kunnossa se on toimivatko venttiilit ja ovatko putket jumissa ? Pari valokuvaa olisi hyvä saada.
Terv. Raimo Rytsy puh. 040-7592869

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.