historia

948 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä voisin löytää tiedon eri kirjastojen perustamisesta? 32 18.3.2024 Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta  Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
Pitäisi saada selville milloin YKL:ään lisättiin sarjakuvat eli 85.3. Oma mielikuvani on 1970-80 -luvun vaihdetta. Sitä ennenhän sarjakuvia oli vain… 73 13.3.2024 Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Löytyyköhän mistään ukrainankielistä kirjaa, mikä kertoisi suomalaisesta yhteiskunnasta tai Suomen historiasta? 29 22.2.2024 Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta. Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти). https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959 Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko). https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857 Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.  Erillistä teosta Suomen...
Kuinka kauan some on ollut olemassa? 46 22.2.2024 Sosiaalisen median historiasta on tietoa teoksessa Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski & Riikka Turtiainen, Sosiaalisen median lyhyt historia sekä esimerkiksi Kai Niemisen artikkelissa , Sosiaalinen media, synnystä nykypäivään, https://markkinoinnintrendit.fi/s-kirjaimella-alkavat-sanat-85489/sosia…. Jälkimmäisessä kerrotaan alusta Sixdegreesin syntyneen vuonna 1997. Sen, MySpacen sekä Facebookin suosio kuitenkin räjähti 2000-luvun alkuvuosina 2002-2004. Blogista Organisaatioita ja viestintää löytyy sosiaalisen median aikajana, https://blogs.helsinki.fi/organisaatioitajaviestintaa/tag/somen-histori…
Kuka oli se Puolan kuningas, jonka ajoista alkaen juutalaiset saivat oikeuden harjoittaa uskontoaan Puolassa keskiajasta alkaen ja siten turvapaikan? 91 14.2.2024 Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2): "Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican perussäännön määräyksillä ja vuonna 1364 toisella säädöksellä. [8] Hän...
Saksan historia. Onko Saksan historiasta kirjoitettu kirjoja jotka käsittelisivät aikaa ennen maailmansotia? 76 13.2.2024 Tässä kysymystäsi vastaavia kirjahakuja, tietokirjallisuutta ja romaanejakin. Hakutuloksissa myös aineistoa, jotka eivät niinkään käsittele Saksan historiaa, klikkaamalla kirjan kuvaa, saat teoksesta laajemmat tiedot. Mikäli alueesi kirjastoista ei kaikkia teoksia löydy, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.  Hakusanoilla Saksa, historia ja 1800-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1800  Hakusanoilla Saksa, historia ja 1700-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1700-luku  Hakusanoilla Saksa, historia ja 1600-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1600  Hakusanoilla Saksa ja historia: http://tinyurl.com/Saksa-histori  Hakusanalla Preussi: http://tinyurl.com/Preussi  Hakusanalla Saksalainen ritarikunta: http://tinyurl....
Nimi Aili, sen historiaa? 53 6.2.2024 Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila. Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan. Sivusto nimipäivät.fi kertoo:" Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-luvuilla. Nimen suosiota ovat kasvattaneet Matti Kurikan näytelmä ”...
Kun kuljettiin hevosella, kuinka pitkän matkan voi päivässä kulkea ilman vaihtohevosta? 60 6.2.2024 Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden...
Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? 49 5.1.2024 Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja:  -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) http://tinyurl.com/Suomen-Hoyrylaiva-Osakeyhtio  -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko   Helmet -- Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883-1983 / teksti ja kuvitussuunnitelma: Paavo Haavikko; [julk.] EFFOA-Suomen höyrylaiva oy  - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)http://tinyurl.com/Bore-yhtio  -Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius http...
Milloin koulu alkoi Turussa vuonna 1974? 72 2.1.2024 Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Mistä voisin nähdä 1800-luvun ev.lut.kirkon kirkkokäsikirjaa eli toiselta nimeltään toimitusten kirjaa 59 21.12.2023 Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143  
Muistelen, että vanhassa joulurauhan julistuksessa kehotettiin välttämään turhia waloja. Tarkoitettiinko tällä valoa vai valaa? 99 21.12.2023 Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,...
Onko mahdollisesti joku arkisto, josta löytäisin edesmenneen äitini avioeroon liittyviä päätöksiä (mm puolison väkivaltaisuus) noin vuonna 1954-1955? Olikohan… 90 20.12.2023 Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta. Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa. Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista: Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen hengenelämän ja...
Milloin Suomen ja sen itäisen naapurin välinen valtiollinen raja on ensimmäisen kerran merkitty maastoon? Kun kysymys on tarkoitettu kattamaan myös aika esim… 58 18.12.2023 Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja. Lisätietoa: Itärajan vartijat -kirjasarja Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017) Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Kuuluiko Loimaa jatkosodan aikana Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin? En ole löytänyt karttaa tai muuta vastaavaa, jossa piirit näkyisivät. 67 12.12.2023 Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Etsin 1960-luvun sanoma- ja/aikakauslehtiä. Mistä/miten saisin niitä selattua ja mahdollisesti lainattua? 82 21.11.2023 Helmet-kirjavarastosta löytyy lukuisien sanoma- ja aikakauslehtien vanhoja vuosikertoja - joko fyysisenä kappaleena tai mikrofilmillä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla, ja niistä saa tarvittaessa otettua tulosteita. Fyysiset kappaleet lehdistä ovat pääosin käsikirjastokappaleita eli niitä voi selata vain paikan päällä.
Kuka, missä ja milloin keksi, että pihalta pitää haravoida lehtiä pois? Toisinsanoen kuka keksi lehtiharavan? 60 14.11.2023 Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.  Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.  Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi tulleen...
Onko tämä hyvä selitys sanan historiasttt: Mitä tarkoittaa VITTU? Sanoisin, että alkujaan naisen ulkoisten sukupuolielimien nimitys, myöhemmin karkea kirosana,… 134 14.11.2023 Olet aivan oikeassa, vittu tarkoittaa naisen sukuelintä. Vittu on sangen vanha sana, muinaisnorjassa ja nykyruotsissa on sanat fytta ja fitta. Helsingin Sanomissa oli hiljattain mielenkiintoinen nuorison suosikkisanaa käsittelevä artikkeli: Virossa leviää nyt kulovalkean tavoin kirosana, josta kaikki suomalaiset eivät ole ylpeitä - Kotimaa | HS.fi Kannattaa lukea myös Satu Apon kirja Naisen väki : tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Siinä kerrotaan vitun väestä eli sen suojelevasta voimasta kansanuskomuksissa.
Kolikolla toimivat kaasuhellat 129 7.11.2023 Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin...
Mikä oli kunnanvaltuutettujen ikäraja etenkin itsenäistymisen jälkeen ja kohdistuiko heihinkin rajauksia tai erityisiä vaatimuksia? 49 3.11.2023 Vuoden 1917 Maalaiskuntain kunnallislain ja Kaupunkien kunnallislain (108/1917) mukaan valtuutetun ja valtuutettujen valitsijan eli äänestäjän piti olla ennen vaalivuoden alkua täyttänyt kaksikymmentä vuotta. ( 9 § ja 10 §) Maalaiskuntain kunnallislaki (27.11.1917) Kaupunkien kunnallislaki (27.11.1917) Ikäraja nousi myöhemmin vuonna 1925 vuodella, koska Urho Kekkosen teoksen "Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä" (1933) mukaan ikäraja oli kaksikymmentäyksi vuotta. Kunnallista vaalikelpoisuutta eli kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koski pääsäännös "Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on...