historia

871 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten "ennenvanhaan" n. 1890-1920 -luvuilla päästiin yliopistoon opiskelelmaan, ennen pääsykoeaikoja? 41 12.8.2022 Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010). Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968). Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543 Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s....
Koska Loimaan pääkirjasto on perustettu? 28 10.8.2022 Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla.  Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.   Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.   Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994) Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)  
Turussa on kauppakeskus nimeltä Hansakortteli. Onko nimellä mitään tekemistä historiasta tutun hansakauppiaiden ja hansaliiton kanssa? 65 2.8.2022 Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.  Lähteet: Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25. Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
Katselin Yle Areenasta vanhoja lyhytfilmejä lento- juna- ja laivamatkailusta. Nuo filmit ovat äärettömät herttaisia ja matkustajia palvellaan kuin piispaa… 55 29.7.2022 Selailin Areenassa olevia dokumenttipätkiä. Ainakin yhdessä filmissä kerrottiin sen olevan osittain dramatisoitu, mutta asiaa täytyisi tutkia ohjelma kerrallaan. Mennään junalla -ohjelmassa vuodelta 1972 näyttäisivät uuden Parkanon kautta avatun radan liikenteessä olleen juuri nuo maintisemasi disko-, ravintola- ja hyttivaunu salonkiosastoineen, https://areena.yle.fi/1-3549834. Ylen artikkelissa kerrotaan VR:n historiasta kertovista ohjelmista, https://www.vr.fi/vinkkeja-junamatkailuun/160-vuotta-matkalla. Nuo palvelut diskoteekkivaunua myöten näyttävän olleen todella olemassa. Parkanon radan avajaisten jälkeen diskovaunu eli kiskoteekki on tosin liikkunut mukana vain erillisestä tilauksesta. Rautatiemuseon tietopalvelusta löytyy varmaan...
Missä Vallilassa on sijainnut Helsingin yliopiston pohjoinen miiri? 48 25.7.2022 Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista. Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI  Vallila, Uudenmaan maakunta Puhelin: 09 19124071 https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Suur-Suomi-aatteen kytkökset Saksaan ja Alldeutscher Verband -järjestöön 24 12.7.2022 Alldeutscher Verband -järjestöstä ei valitettavasti vaikuttaisi löytyvän kirjallisuutta suomeksi. Myös Saksan 1800-luvun aatehistoriasta on julkaistu valitettavan vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Finna-tiedonhakupalvelusta löytyy jonkin verran Alldeutscher Verband -järjestöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se on pääasiassa saksaksi ja englanniksi. Valtaosa teoksista vaikuttaisi sijaitsevan ainoastaan Kansalliskirjastossa. Suur-Suomi-aatetta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta löytyy melko paljon. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama Luvattu maa: Suur-Suomen unelma ja unohdus (Johnny Kniga, 2016) on Suur-Suomi-aatteen eri puolia käsittelevä artikkelikokoelma, jonka kattavasta lähdeluettelosta löytyy myös lisää...
Kuinka myöhään Suomesta löytyi vielä saamelaisia, jotka eivät asuneet taloissa vaan kotatyyppisissä asumuksissa? 57 2.7.2022 Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin...
Onko julkaistu arabian kielellä Suomen talvisotaa ja / tai jatkosotaa käsitteleviä kirjoja ? tai suomen historiaa arabiaksi? 37 27.6.2022 Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta. Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org
Osaisitko kertoa, milloin Jyväskyläläinen Valokuvaamo Päijänne on perustettu ja mihin asti toiminta jatkui? 23 27.6.2022 Yrityksen tietoja on koottu Valokuvataiteen museon Kuka kuvasi? -tietokantaan:http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/kuvaamo/1984 Tietojen mukaan yritys olisi perustettu vuoden 1917 tienoilla ja lopettanut vuoden 1981 tienoilla. Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyy Keskisuomalaisessa 7.10.1922 julkaistu yrityksen mainos, jossa kerrotaan että Valokuvaamo Päijänne olisi avannut tänään valokuvaamon osoitteessa Torikatu 8:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422746?term=Valo…
Mikä rakennus sijaitsi Turun Vartionvuorenmäellä tähtitornin vieressä 42 23.6.2022 Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".   Lähteet Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980. "Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu 23.6....
Olisiko olemassa jotain n. 10-vuotiaalle sopivaa historian kirjaa josta voisi lukea 1900-2000 luvun historiasta ilman, että menee painajaisten puolelle? 71 14.6.2022 Viime vuosisadan historia on ollut tosiaan aika ahdistavaa. Suomen historiasta on ilmestynyt 2020 lapsille Ovaskaisten Suomen historia - koululaisen pikkujättiläinen. Kirkes kirjastojen haku löytää lisää kiinnostavia kirjoja Suomen historiasta. Kirkes hakutulos Maailmanhistoriasta voisi olla 2010 valmistunut  Maija Pellikan 101 kysymystä ja vastausta historiasta. Myös 100 asiaa historiasta on hauska tietokirja myös 1900-lukua aiemmasta historiasta.
Poliisin moottoripyörissä oli sivuvaunu, ainakin kuulemma Helsingissä joskus 50 - 60 -luvulla. Onko tästä kuvaa? 20 1.6.2022 Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
Puutarha-aiheisia tarinoita 42 20.5.2022 Tässä vinkkejä puutarha-aiheisesta luettavasta.   Aforismeja, runoutta: Ajatuksia puutarhurille (Karisto, 2015) Kaskinen, Anna-Mari: Ruohonkorren keveyttä : sanoja puutarhan vehreydestä (Kirjapaja, 2012) Pesonen, Anni: Sunnuntaivuosi puutarhassa (Basam Books, 2012)   Historiaa, muistelmia, pohdintaa: Alanko, Teija: Daalia ja pelakuu : suomalaisen puutarhan kasvutarina (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022) Alanko, Teija: Torniossa pionit vielä kukkivat : puutarhoja ja teetä Suomessa (Aurinko Kustannus, 2021) Čapek, Karel: Puutarhurin vuosi (Basam Books, 3. painos 2015) Hawes, Annie: Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa (Tammi, 2001) Heino, Hannimari: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018) Marble, Joan: Puutarha Italiassa (...
Kuka on keksinyt lapion kahvan (ponsi)? 57 16.5.2022 Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.  Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä aikaisemmin....
Kallion kansakoulun eli nykyisen Kallion ala-asteen koulun rakennus Neljäs linja 15-17 valmistui 1913. Koulun sivuilla on merkintä Valmistumisvuosi 1908, 1907… 51 2.5.2022 Melko vähäisesti löytyy tietoja. Helsingin kaupunginarkistota löytyy joitakin faktoja Kallion kansakoulusta. Hel.fi Löysin myös Mira Kyllösen diplomityön Kallion ala-aste - jugentkoulusta 2000-luvun oppimisympäristöksi vuodelta 2015 . Aalto yliopisto Työssä kerrotaan Kallion ala-asteen vaiheita ja mainitaa sivulla 45: "Kallion kansakoulun vieressä sijainnut Theodor Höijerin suunnittelema Porthaninkadun koulu oli valmistuessaan vuonna 1890 yksi ensimmäisistä kansakoulujen johtokunnan vuonna 1874 laatiman koulurakennusohjelman kouluista. Helsingin vanhin säilynyt kansakoulurakennus, nykyinen Annantalo vuodelta 1886, oli myös ohjelmassa, samoin kuin koulut - niin ikään työläiskaupunginosiin - Punavuoreen ja Töölöön." Somerkivi 1977 "...
Etsin suomalaisia feministejä, nykyisiä ja aikojen takaa. Heidän kirjoittamiaan kirjoja feminismistä tai heistä itsestään kirjoitettuja kirjoja. 27 25.4.2022 Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia  Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905) Minna Canth (1844–1897) Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924) Alexandra Gripenberg (1857-1913) Kaari Utrio (s. 1942) Margherita Zilliacus (s. 1949) Mariella Lindén (s. 1950) Kaarina Kailo (s. 1951) Anja Snellman (s. 1954) Sunniva Drake (s. 1955) Kevät Nousiainen Tuija Pulkkinen (s. 1956) Tuula Haatainen (s. 1960) Leena Lehtolainen (s. 1964) Kaarina Hazard (s. 1966) Heidi Liehu (s. 1967) Rosa Meriläinen (s. 1975) Anne Moilanen (s. 1976) Sofi Oksanen (s. 1977) Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla feminismi, historia, suomi 21 teosta. Niistä  Naisten aika : valkoinen varis ja muita oppineita naisia...
Moikka löysin kuvan helsinki vanhoissa kuvissa onko helsingissä vieraillut ilmalaivoja 80-luvulla ja koska 58 25.4.2022  Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981. Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkzhttps://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htmhttps://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.htmlHS aikakone. 16.8.1981.
Onko kokemäellä koskaan pyydetty luonnonlohta kokemäenjoesta ennen harjavallan voimalaitoksen rakentamista? 28 20.4.2022 ELY-keskuksen kalataloussivuilta löytyi Kokemäenjoen historiaa: "Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä nousivat jokeen kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ja joen yläjuoksulla tavattiin myös harjusta ja järvitaimenta. Korkea kalantuotto ylläpiti tuottoisaa kalastusta sekä joessa että merialueella, mutta 1800-luvun lopulla saaliit alkoivat selvästi vähentyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kokemäenjoen vaelluskalakannat heikkenivät lähes olemattomiin ja joen oma lohikanta kuoli sukupuuttoon. Perimmäisenä syynä oli kalojen lisääntymisen epäonnistuminen, sillä kasvavat jätevesipäästöt, joen perkaukset ja tukinuitto tuhosivat sekä mätiä että kalojen kutupaikkoja. Voimalaitosten...
Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut? 28 19.4.2022 Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin: "Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Milloin Suomessa alettiin syödä Lanttua, Punajuurta ja Porkkanoita? 116 16.4.2022 Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen  Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.  Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on viljelty jo ainakin...