historia

838 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten vaatteita tehtiin (Suomessa tai yleisesti) ennen kuin kaavapaperi ja paperi yleensäkin yleistyi? Eli siis oliko heillä jotakin muuta materiaalia kaavana … 51 18.1.2022 Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta! Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Minä vuonna Suomen yliopistoissa siirryttiin opettamaan suomeksi? 55 11.1.2022 Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi 1920-luvulla myös yliopiston tuominen...
Kuninkaallisten historiasta lukiessani olen törmännyt siihen, että Saksan alueella on ollut monia kuningaskuntia tai -sukuja, joilla kaikilla on omat… 69 8.1.2022 Ennen nykyistä valtiokäsitystä ja nykyisiä valtiomuotoja Keski-Euroopassakin oli toden totta lukuisia kilpailevia (tai keskenään liittoutuneita) ruhtinaita ja kuninkaita, jotka olivat enemmän tai vähemmän jatkuvassa muutoksessa, koska vakiinnutettuja valtioita rajoineen ei juurikaan ollut. Wikipedia-artikkeli kertoo valtion käsitteen historiasta seuraavaa: Valtio käsitteenä alkoi tulla laajempaan käyttöön keskiajan loppupuolella, jolloin se on liitetty voimakkaasti hallitsijaan ja siihen, mitä hallitsija omisti ja ketkä hänen alamaisiaan olivat. Vasta 1600-luvulla alettiin erottaa toisistaan käsitteinä hallitsija ja valtio instituutiona.Kehitys näkyi muun muassa siinä, että hallitsijasta koituvat hallinnolliset kustannukset alettiin...
Onko eri urheilulajien sääntöjen muodostamisesta tietoa? 19 13.12.2021 Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta. Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia) Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää yksityiskohtia ja eri...
Nykypäivänä Suomessa eletään melko itsenäistä ja yksilöllisyyttä korostavaa elämää, mutta minua kiinnostaisi lukea suomalaisten perheiden, sukujen,… 45 10.12.2021 Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.   Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015) Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001) Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021) Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &...
Tervehdys. Olen etsinyt valokuvia Säkkijärven Osuuskaupan Vilajoen myymälästä. Olen mukana kirjaprojektissa, jonka kuvamateriaalissakaan ei ole kuvaa kaupasta… 35 9.12.2021 Valtettavasti meidän kokoelmista ei kuvaa löytynyt. Jos et ole vielä yrittänyt niin on olemassa Säkkijärvi-säätiö, jonka sivuilta löytyy yhteystiedot Säkkijärvi-lehden toimittajaan. Sittenhän Lappeenrannassa on Carelica-tietokanta, josta voisi myös kuvaa hakea. Facebookista löytyy myös useita Säkkijärvi-ryhmiä, joista voisi kuvaa kysellä. Itse en vastausta saanut ainakaan näin lyhyellä kyselyllä. Valitan etten pystynyt enempää auttamaan.
Minkä arvoinen on USA 2 dollarin seteli? Kuvassa Jefferson, toisella puolen kuva Declaration of indepndence, 1776. 52 16.11.2021 Yhdysvaltain kahden dollarin setelissä on ollut kuva itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuudesta vuodesta 1976 lähtien eli tapahtuman 200-vuotisjuhlavuodesta. Näinkin tuoreen 2 dollarin setelin arvo lienee se 2 dollaria. Varmistusta asialle voi kysyä asiantuntevalta numismaatikolta. Lähteet https://antiques.lovetoknow.com/antique-price-guides/how-determine-2-do… https://www.thesprucecrafts.com/two-dollar-bill-worth-4776868 https://www.uscurrency.gov/sites/default/files/downloadable-materials/f…
Joensuun kaupungin Hukanhaudan kaupunginosassa sijaitsee Viskaalintie. Yritin selvittää, mistä Viskaalintien nimi juontaa juurensa, mutta eksyin tiedonmetsässä… 38 15.11.2021 Hei, Tieto todellakin löytyi. Kaukopalvelu kaiveli paikallisaineistosta tämän tiedon. Karjalaisen numerossa 21.2.1998 oli Joensuun osia esittelevässä sarjassa Hukanhaudasta juttua. Nimistöä jutussa käydään läpi laajemminkin, joten siitä löytyy myös tieto, että "Viskaalinkatu sai nimensä kaupunginviskaali Sakari Häkkisestä".
Millaisista opaskirjoista kirjastonhoidon oppia on opetettu ennen kirjastoalan koulutusta? Millaisia kirjoja aiheesta löytyy, minkä ikäisiä niistä vanhimmat… 58 2.11.2021 Päätoimisten kirjastonhoitajien koulutus alkoi Suomessa vuonna 1920, mahdatko tarkoittaa kysymykselläsi tätä edeltävää aikaa? Aiheesta voit lukea esimerkiksi seuraavista lähteistä: Eija Poteri: Kirjastonhoitajakoulutuksen pioneerikausi Suomessa 1920-1945 julkaisussa Kirjastotiede ja informatiikka 10 (1) - 1991. (ks. liite) Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 758 -> Tuossa historiakirjassa kerrotaan esimerkiksi Kansanvalistusseuran osuudesta kirjastoammattitiedon välittäjänä vuosisadan vaihteessa. Voit tutkia kirjastoalan opaskirjoja osoitteessa Finna.fi.  Löydät niitä esimerkiksi hakusanoilla kirjastotyö ja kirjastonhoito. Kannattaa rajata haun tulosta valmistusvuodella niin ei ole niin paljon selattavaa. Vanhimmat on julkaistu jo...
Onko olemassa julkaisuja suomalaisesta osanottoadressiperinteestä? 43 29.10.2021 Wikipediassa on tosiaan melko suppea artikkeli. Wikipedia  Artikkelissa kuitenkin mainitaan surunvalittelukirje ja sillä hakusanalla löytyy mm. Helsingin yliopiston historiantutkimuksen blogi ja Anna Koivusalon artikkeli En sure kuten pitäisi, joka kertoo 1800-luvun surunvalittelukirjeistä. Google-haulla "osanotto adressi historia" tulee esiin Anne Haapasen opinnäytetyö Suru, osanotto ja muiston kunnioittaminen jossa adressit ovat yhtenä osana. Nea Lehtisen pro gardu - tutkielma Surun ja kuoleman kielentämisestä suomessa, voisi myös löytyä jotain mielenkiintoista.
Olen 1950-luvun kristiinankaupunkilainen ja asuin kaupungissa varhaisteinivuosinani vajaat viisi vuotta. Kävin Kristiinankaupungin yhteislyseota… 53 27.10.2021 Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa. Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos. Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat vuosikerrat ovat...
Miksi hammaslääketiede on aikoinaan erotettu muusta lääketieteestä - ja miksi jako on olemassa yhä? 65 26.10.2021 Aiheesta löytyy yllättävän hankalasti tietoa, eikä suomenkielisiä julkaisuja ole hakemani perusteella juuri lainkaan. Kysymykseen ei pysty antamaan kovin lyhyttä vastausta, sillä hammaslääketieteen historia on käynyt läpi monia vaiheita, jotka kaikki kuitenkin liittyvät siihen, miksi hammaslääketieteestä on tullut osittain muusta lääketieteestä erillinen osa-alueensa. Keskityn tässä pääasiassa hammaslääketieteen kehitykseen Euroopassa ja myöhemmin Yhdysvalloissa. Aiheesta voisi kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta olen yrittänyt poimia joitakin keskeisimpiä kohtia vastaukseen. Hammaslääketieteen historiaa tutkiessani kävi ilmi, että ensimmäiset ”hammaslääkärit” olivat itse asiassa partureita, jotka muun laajan toimenkuvansa ohessa olivat...
Minä wuonna Kokoomus on perustettu? 43 22.10.2021 Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue. https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/
Keitä tunnettuja henkilöitä kuoli Hiroshiman ja Nagasakin atomipommihyökkäyksissä? 69 19.10.2021 Hiroshiman uhreista tunnetuin lienee ollut japanilainen näyttelijä Midori Naka. Hän selvityi atomipommin räjähdyksestä, mutta menehtyi 18 päivää myöhemmin. Nakasta tuli ensimmäinen virallisesti säteilysairauteen kuollut ihminen. Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten kuolonuhrien määrää ei tiedetä tarkasti, mutta arviot liikkuvat yli 200 000 uhrissa. Monet kuolivat säteilyn aiheuttamiin sairauksiin vasta myöhemmin, ja joidenkin tavallisten ihmisten tarinat nousivat julkisuuteen atomipommi-iskujen vuoksi. Yksi heistä oli pommituksen aikaan 2-vuotias Sadako Sasaki, joka menehtyi leukemiaan 12-vuotiaana. Hänet on ikuistettu patsaaseen, joka pystytettiin kaikkien atomipommin vuoksi kuolleiden lasten muistoksi Hiroshimaan. Wikipedia: https://en....
Tarte Tatin syntyi vahingossa, kun Tatinin sisaruksista toinen poltti vahingossa voi-sokeriseoksen pohjaan. Mutta mikä on toinen suuri gastronominen ruoka,… 81 17.9.2021 Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896. Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Mistä löytyisi tietoa taloyhtiön historiasta? Eli kuka rakennuttanut ym? Itseäni kiinnostaa Helsingin Vaasankatu 25 historia. Siinä 1. rakennus on vuodelta… 59 17.9.2021 Kaupunginarkistossa on myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja, kannattaa kysyä sieltä.  Kaupunginarkiston asiakaspalvelu https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Onko käsitteelle länsimaat mitään ns. sanakirjamääritelmää? Googlettamalla löytyy vain Wikipedian antama ja tarvitsisin koulutehtävään luotettavamman lähteen. 113 15.9.2021 Facta tietosanakirja määrittelee käsitteen länsimaat alkujaan Länsi-Rooman keisarikunnan alueeksi, myöhemmin islamilaista maailmaa vastaan taistelleeksi Euroopan osaksi. Nykyään länsimaihin luetaan Factan mukaan koko Eurooppa ja tavallisesti muutkin eurooppalaisen kulttuurin omaksuneet maat. Länsimaat eli oksidentti, vastakohta itämaat eli orientti. Teoksessa Mitäs me länsimaalaiset - Suomi ja lännen käsite määritellään "lännen" alkaneen historiallisesti antiikin kreikkalais-roomalaisesta sivilisaatiosta ja kristinuskon synnystä liittyen siten suoraan Euroopan historiaan. Renessanssin, uskonpuhdistuksen ja valistuksen kautta vähitellen kehittynyt länsimaalainen kulttuuri on sitten levinnyt mm. Pohjois-Amerikkaan ja Autsraliaan.  ...
Saako tätä kautta tietoa vanhoista ryijyistä? 60 1.9.2021 Suomen käsityömuseon kokoelmia voi tosiaan selata nyt verkossa https://www.craftmuseum.fi/uutinen/2021-06-11_tutustu-suomen-kasityon-m….  Hakusanalla ryijyt Finnasta https://skm.finna.fi/ löytyy 348 viitettä kuvan kanssa. Vanhoista ryijyistä löytyy tietoa myös kirjoista. Helmet-kirjastossa mm. näistä teoksista: U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924 Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971 Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008 Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009  
Mistä löytäisin lisää tietoa vanhasta pakanaperinteestä nimeltä Dricka jul? Löydän viittauksen siihen ainoastaan ylen uutisesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli… 49 1.9.2021 Ylen artikkelissa sanotaan: "Söderlund kertoo roomalaisten juhlineen Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine kuulemma muistuttaa hieman tonttulakkia, mutta mallina on ilmeisesti ollut istukka ja tupsun tilalla on napanuoraa kuvaava narunpätkä. Pipo oli merkkinä uudelleen syntymisestä. Saturnalia säilyi lopulta vielä melko pitkään Roomassa orjien juhlana. Kristittyjen juhliessa joulua, heidän orjansa viettivät Saturnaliaa. Joulun juhlinnasta voi tunnistaa myös antiikin ajan Kreikan juhlaperinteitä. Muun muassa tiernapoika-näytelmän juuret löytyvät Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, kertoo Söderlund." Saturnaliasta ja Dionysiasta kerrotaan wikipediassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia ja https://fi.wikipedia...
Luin muutama vuosi sitten tuoreen teoksen Hitleristä ja muista kolmannen valtakunnan "merkkihenkilöistä". Tietokirjan kirjoittajat olivat suomalaisia… 62 30.8.2021 Kyseessä voisi olla Markku Jokisipilän teos Hitlerin kopla : 20 natsi-Saksan johtajaa (WSOY, 2017).