| Miksi kansanedustaja on eri asemassa kuin ns tavallinen meikäläinen kun jotain tapahtuu? Esim uhkailu / pahoinpitely tms. Ymmärrän asian vakavuuden, mutta en… |
294 |
|
|
|
Perustuslakimme antavat kansanedustajalle laajemman toimintavapauden sekä tehokkaamman rikosoikeudellisen suojan kuin tavalliselle kansalaiselle. Kansanedustajaan kohdistettujen rangaistavien tekojen (pahoinpitely, kunnianloukkausrikokset, henkirikokset, laiton vapaudenriisto jne.), jotka tehdään kostonomaisesti ja tietoisena kohteen kansanedustajuudesta, olivat vielä vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen mukaan rangaistavia erityisen raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtyinä tekoina. Sääntely on sittemmin poistettu perustuslaista, eli kansanedustajat ovat periaatteessa rikoslain takaaman oikeussuojan piirissä niin kuin kuka tahansa kansalainen. Käytännössä rikollisia tekoja puntaroitaessa poliittiset motiivit toimivat kuitenkin... |
| Miten jatkuu Erkki Salmenhaaran runo, joka alkaa ”Sininen myyrä valuu taivaalta”? Missä se on julkaistu? |
267 |
|
|
|
"Sininen myyrä putoaa pilven läpi. / Kuu sulaa ja valuu maahan. Kengät / tarttuvat liimaan, taivas on irti." runoili Erkki Salmenhaara sikermänsä Yhdeksän runoa toisessa runossa. Yhdeksän runoa julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 5/1961. |
| Etsin suomennosta Shakespearen sitaatille "'tis the time's plague when madmen lead the blind". Löytynee Matti Rossin suomennoksesta v. 2005. |
201 |
|
|
|
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
|
| Eräs sotaveteraani kertoi, että jatkosodan aikana koulutuskeskuksessa he lauloivat marssiessaan mm. laulua, jossa esiteltiin napa ja muitakin naisen ruumiin… |
232 |
|
|
|
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme... |
| Vaasan kauppakorkeakoulu/yliopisto mainitaan monesti sekä helsinkiläisen Sami Sykön että itäsuomalaisen Sari Essayahin yhteydessä. Opiskelivatko he… |
427 |
|
|
|
Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996.
Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona.
Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fi
Arvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fi
Historia | Vaasan yliopisto (uwasa.fi) |
| Voin äänestää eduskuntavaaleissa vain oman vaalipiirini ehdokkaita. Miten ulkomailla asuvat suomalaiset? Voivatko he äänestää ihan ketä tahansa koko maan… |
642 |
|
|
|
Eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisen vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin hänen väestökirjapitokuntansa kuuluu. Väestökirjanpitokunta taas on yleensä se kunta, jossa ulkosuomalainen on viimeksi Suomessa asuessaan asunut. Ulkosuomalaisen äänioikeutetun vaalipiiri mainitaan hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa ja sitä voi tarvittaessa tiedustella Digi- ja väestötietovirastosta.
Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen kotikuntansa määräytyy kotikuntalain 6 a §:n mukaisesti.
Ulkosuomalaisten äänestäminen - Vaalit |
| Huomenta Minulla olisi nyt kysymys ja ehkä täältä löytyisi vastaus. Olen lukenut vanhoja sanomalehtiä Turusta, Länsisuomen Työmies nimisessä lehdessä 1900 on… |
181 |
|
|
|
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi... |
| Joskus olen kuullut väitettävän, että Adolf Hitlerin oikea sukunimi ei olisi ollut Hitler, mutta ei kai tämä pidä paikkaansa ja paljonko Saksassa oli Hitler… |
1004 |
|
|
|
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti... |
| Järjestetäänkö Lahdessa vielä kirjailijakokouksia ja jos ei, niin miksi ei järjestetä? |
146 |
|
|
|
Lahden kansainvälinen kirjailijakokous järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963. Sen jälkeen Lahdessa on kokoonnuttu kutakuinkin säännöllisesti kahden vuoden välein. Vuodeksi 2021 suunniteltu tapahtuma jouduttiin kuitenkin koronapandemian vuoksi siirtämään seuraavalle vuodelle. Kesän 2022 kokous oli järjestyksessä 30. tapahtuman historiassa eikä näillä näkymin ole mitään syytä epäillä, että se olisi jäämässä viimeiseksi.
Etusivu - Liwre
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lahden-kansainvaliseen-kirjailijakokoukseen-saapumassa-yli-70-osanottajaa-yleisotapahtumat-17186?publisherId=69818452&releaseId=69944265
https://www.liwre.fi/tiedotteet/lahden-kirjailijakokous-siirtyy-vuodella-eteenpain/ |
| Kaunokirja, joka kuvaa ikääntyneen avioparin vieraantumista toisistaan. |
160 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Gulliksen, Geir: Kertomus eräästä avioliitosta
Sandström, Peter: Rakkaus on kesy eläin
Shields, Carol: Kuiva kausi
Starnone, Domenico: Solmut
Vann, David: Kylmä saari |
| Onko Pat Conroy: ltä ilmestynyt kirja, joka kertoo naisten pakenemisesta saarella murhien jälkeen. Asuvat siellä saarella ja yksi mies on alussa mukana… |
188 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu kirja ei ole Pat Conroyn, vaan se lienee Shirley Conranin Paratiisisaaren naiset.
Paratiisisaaren naiset | Kirjasampo |
| Miten vaaleissa voi kikkailla? Jos haluaa esim tietyn puolueen saavan paikkoja... Kannattaako äänestää ns varmoja vai ihan vaan omaa suosikkia joka voikin ehkä… |
684 |
|
|
|
Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä... |
| Tyttäreni muistaa lukeneensa teosta, jossa Pablo Nerudan tekstejä oli espanjaksi ja suomeksi rinnakkain. Nyt haluaisin lukea sitä tyttärentyttäreni kanssa -… |
247 |
|
|
|
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä). |
| Miten on mahdettu suomentaa espanjankielinen fraasi "¡Cuánto río allá arriba!" Octavio Pazin runossa Särkynyt vesiruukku? Pitäisi löytyä teoksesta Näin… |
182 |
|
|
|
Anselm Hollo on tulkinnut kysymyksen fraasin Särkynyt vesiruukku -käännöksessään sanoin "ja niin monta jokea" (Näin ihminen vastaa, s. 105). |
| Haluaisin katsoa uudelleen brittisarjan, joka kertoo kaivosyhteisöstä. Hahmot ovat karikatyyrejä. Kaivoksen johtaja on niiin kapitalisti kuin on mahdollista… |
360 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä. |
| Kenen kirjoittama runo: Nuori vanki " Maan laihon sirppi lyö vast' aikaan korjuun kuun..." |
136 |
|
|
|
Nuori vanki -runon kirjoittaja on André Chénier. Suomeksi sen on tulkinnut Kaarlo Sarkia. Käännös löytyy Sarkian Runot-kokoelman osastosta Suomennoksia. |
| Mikä on Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla Kilpisjärvessä olevan rajapyykin nimi. |
846 |
|
|
|
Kilpisjärvellä sijaitsevan kolmen valtakunnan rajapyykin nimi on proosallisesti Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykki (kilpisjarvenretkeilykeskus.fi) |
| Helsingistä, Tampereesta ja Turusta olen löytänyt kirjoja, joissa on valokuvia ajalta, jolloin kaupungit olivat puutalovaltaisia. Onko olemassa pienemmistä… |
149 |
|
|
|
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958). |
| Kuka näyttelijä on antanut äänensä Basiliskin äänille joita Harry Potter kuulee seinien läpi elokuvassa Harry Potter ja salaisuuksien kammio? |
199 |
|
|
|
Basiliskin äänenä elokuvassa on Jason Isaacs.
Basilisk Voice - Harry Potter and the Chamber of Secrets (Movie) - Behind The Voice Actors |
| Onko Aaro Hellaakosken sanomaksi väitetty aforismi: "Vastamäissä mies syntyy, jos syntyy" jostakin hänen runokokoelmastaan? Jos, niin mistä? |
161 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken aforismi "Vastamäissä mies syntyy, jos syntyy." on peräisin Aitta-lehdessä 10/1928 julkaistusta mietelmäsikermästä Jaakopinpaini : aforismeja menneiltä vuosilta. Jaakopinpaini on mukana myös Hellaakosken kirjallisesta jäämistöstä löytyneessä aforismikokoelmassa Lumipalloja (WSOY, 1955), jonka Kaarlo Marjanen järjesti julkaisukuntoon. |
Kysy kirjastonhoitajalta