| Asiakkaamme halauaisi nuotit kappaleeseen Leikiten (Ladybird), suomeksi sen on levyttänyt Lasse Mårtensson ja Marjatta Leppänen. Löytyisikö jostain kokoelmasta. |
302 |
|
|
|
"Leikiten"-nimellä en löytänyt nuottia kappaleeseen "Lady bird" (tai "Ladybird"), mutta toisella suomenkielisellä nimellä "Leppäkerttu" sävelmä löytyy nuotista "Opus. Musiikin työpaja" (Otava, 1994). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Lee Hazlewood. "Leikiten"-sanoituksen on kirjoittanut Pertti Reponen. Se alkaa: "Nähnyt oon mä täydenkuun". "Leppäkerttu"-sanoituksen on kirjoittanut Jukka Alihanka. Se alkaa: "Mustaan minihameeseen". "Opus. Musiikin työpaja" -nuotissa on siis eri sanoitus kuin etsimäsi, mutta sävelmä on sama. Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit, Jukka Alihangan suomenkielinen sanoitus ja Petri Laaksosen sovitus.
|
| Elin lapsuuteni Kangasalla ja muistan isäni käyttäneen sanontaa lähteä keuruulle kissoista jotka keväisin lähtivät retkilleen. En ole onnistunut selvittämään… |
240 |
|
|
|
Keuruuaika tarkoittaa (kissan) kiima-aikaa. Keuruu-sanaa on käytetty kuvaamaan sekä "keuruuaikaa" että kissan käyttäytymistä silloin kun se on "keuruullaan".
keuruu - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Mitä Trelawney tarkoittaa vapaasti suomennettuna? |
295 |
|
|
|
Trelawney on vanha brittiläinen sukunimi Cornwallin seudulta. Sen on tulkittu tarkoittavan joko "avointa kylää/kaupunkia joen tuntumassa" (sanoista 'tre' - kylä/kaupunki, 'lawn' - avoin, 'ey' - vesi) tai vaihtoehtoisesti "kirkonkylän asukasta" ('tre' - kylä/kaupunki, 'lan' - kirkko; tässä tulkinnassa -y on diminutiivia ilmaiseva suffiksi). Ensin mainittu tulkinta on näistä kahdesta tavallisempi.
Lähteet:
William Arthur, An etymological dictionary of family and Christian names
Henry Harrison, Surnames of the United Kingdom
Ks. myös
https://www.wizardingworld.com/features/etymology-of-hogwarts-professor…;
|
| WSOY Porvoo 1927 satukirja Satu pikkiriikkisestä prinsessasta ( ja Kur- kur linnusta) kirjoittanut VERA BULL ( suomentajaa ei mainittu), kuvitus Kerttu Böök… |
200 |
|
|
|
Vera Bull oli venäläisen Vera Bulitšin (1898-1954) käyttämä nimi. Vera Bulitš asui Suomessa vuodesta 1918. Hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Ida Sofia Schulginin pro gradu -tutkielmasta, joka on sekä henkilö- että kulttuurihistoriallinen työ. Siinä Schulgin käsittelee myös satukokoelmaa ”Satu pikkiriikkisestä prinsessasta”, jonka on suomentanut Toivo Kaila. Schulgin kirjoittaa myös Bulitšin merkityksestä aikalaisille ja nykyaikana.
Kerttu Böök (1898-1944) oli kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija. Inka-Maria Laitila on kirjoittanut näyttelyjulkaisun Padasjoella 6.-16.7.1990 järjestettyyn näyttelyyn, jossa esiteltiin Kerttu Böökin maalauksia ja kuvituksia.
Lähteitä:
Bulitš, Vera Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelussa... |
| Monet eduskunta- yms. vaalien painotuotteet lienevät valtakunnallisesti samanlaisia. Miten on ennakkoäänestyspaikoissa? |
149 |
|
|
|
Vaalilaissa säädetään, että ennakkoäänestystilan järjestelyistä ja ennakkoäänestyspaikasta tiedottamisesta on vastuussa keskusvaalilautakunta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=p…).
Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää suoraan keskusvaalilautakunnalle: https://www.tampere.fi/paattajat-ja-paatokset/lautakunnat-ja-jaostot/ke…. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.
|
| Etsin Tove Janssonin Kesäkirjaa (ei uusinta "kokoelmaa"). Mistään ei löydy. Onko se vaan loppu? |
160 |
|
|
|
Tove Janssonin Kesäkirjan vanhemmat painokset on myyty loppuun. Saatavilla on WSOY:n vuonna 2022 julkaisemaa 50-vuotisjuhlakirjaa, joka sisältää Kesäkirja-romaanin lisäksi myös Janssonin esseen Saari sekä Sophia Janssonin esipuheen.
Aikaisempia painoksia voi etsiä antikvariaateista. |
| Viime aikoina on puhuttu paljon kulttuurin omimisesta. Onko Tony Hillermanin (1925-2008) tai hänen tyttärensä Annen kohdalla ollut koskaan puhe sellaisesta?… |
338 |
|
|
|
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija... |
| Mitkä suomenkieliset kirjat käsittelevät muinaissuomalaisten elämää? Kiinnostaa kaikki sen aikaiseen elämään liittyvä, esim. ruoka, vaatteet, sukupuoliroolit… |
301 |
|
|
|
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta... |
| Lehtiuutisten mukaan Agatha Christien romaanien uusista painoksista on poistettu ilmauksia ja kuvauksia, joita nyky-yleisö pitää loukkaavina ja jotka… |
373 |
|
|
|
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"... |
| Saako labrojen (verikoe) jälkeen mennä heti uimaan? |
6614 |
|
|
|
Laboratorioiden verkkosivujen useimmin kysyttyihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella liikuntaa voi harrastaa verikokeen jälkeen, jos vointi on normaali ja verenvuoto pistokohdasta on loppunut. Jos verta on otettu useita eri tutkimuksia varten, on näytteenoton jälkeen syytä syödä ja juoda kunnolla sekä levätä hieman. |
| Missä päin Englantia on kuvattu Tv-sarja Sydämen Asialla? |
729 |
|
|
|
Sydämen asialla on kuvattu eri puolilla Yorkshirea. Aidensfieldin kylää sarjassa "esitti" Goathland. Sarjan myöhemmät tuotantokaudet on kuitenkin kuvattu oikean Goathlandin asemesta studioon rakennetussa jäljitelmässä.
Sydämen asialla (TV Series 1992–2010) - Filming & Production - IMDb
Goathland, Yorkshire | History, Beautiful Photos, & Visiting Information (britainexpress.com) |
| Mitä tarkoittaa Kalevalan yhdeksäskolmatta runossa sana "vikelti"? Ymmärtäisin itse tämän niin, että "kumosi venehen" mutta mistä sana vikelti tulee? "Siitä… |
405 |
|
|
|
Suomen kansankielessä on monia vi-alkuisia sanoja, joihin liittyy nopean liikkeen merkitys. Lönnrotilla ja Kalevalassa vikeltää esiintyy merkityksessä 'kääntää kumoon'. Sanan ja sen varianttien (mm. vikelehtää) tavallisimpia merkityksiä ovat 'kiemurrella' ja 'liikkua sukkelaan' – kaiketi Kalevalan 29. runon veneen kumoamisen voi ajatella äkillisenä kiemurana sen liikeradassa.
Vikeltämisellä on nähty olevan yhteys sanaan 'vikkelä', joka puolestaan on tulkittu kontaminaatioksi sanoista vikevä ('nopea, vauhdikas, raisu, taitava, näppärä') ja 'sukkela' ('nopea, nokkela; kummallinen, merkillinen, höperö').
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Kaisa Häkkinen,... |
| Ketkä ovat kirjoittaneet seuraavat runot? Mistä teoksista nämä runot löytyvät? TIPO TIE "Jossain vaiheessa tajusin että isä vaan lähti Me jäätiin Kallioon… |
188 |
|
|
|
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista... |
| Kuuluuko Touretten oireyhtymän oireisiin, että hän sanoo tahtomattaan toiselle esim. että olet ruma eikä tätä voi mitenkään estää? |
546 |
|
|
|
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset... |
| Mikä oli Urho Kekkosen mielimusiikkia? |
464 |
|
|
|
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella... |
| Hopea korussa leima SKO, mitähän mahtaa tarkoittaa? |
390 |
|
|
|
Tukesin jalometallituotteiden leimarekisterin mukaan nimileima SKO on kuulunut oululaiselle Sunkoru Oy:lle (2009–2018). |
| Kirjastotyöntekijän (tms) koulutus. Kuuluuko siihen erilaisten asiakas-kohtaamisten harjoittelu? |
190 |
|
|
|
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu. |
| Kolumbus - Poikien vuosikirjassa oli aikanaan, tarkoitan v 1964 tai ennen sitä, ohje kuinka vanhan puhelimen luurista, ovikellosta+sen painonapista ja 4,5 v… |
176 |
|
|
|
Kotipuhelimen rakennusohjeet sisältyvät vuonna 1962 julkaistuun järjestyksessä yhdeksänteen Kolumbus-vuosikirjaan. |
| Tällainen vähän haasteellisempi, ehkäpä mielenkiintoinenkin kirjahaku, eli kirjan nimi kadoksissa jonka tahtoisin ostaa netistä itselleni jos siis kirjan nimen… |
165 |
|
|
|
Kyseessä lienee Carrie Stuart Parksin kirja Secrets to drawing realistic faces.
secrets to drawing realistic faces | Hakutulokset | Finna.fi |
| Mielenkiintoisesti vastasitte tuohon itseänikin askarruttaneeseen kysymykseen, että onkohan Saksassa edelleen Hitler-nimisiä ihmisiä. Siitä jatkokysymyksenä… |
178 |
|
|
|
Niin kuin kiitetyn Juudas Iskariot -tutkielman Judas : the troubling history of the renegade apostle (USA:ssa Judas : the most hated name in history) mainiossa teoksessaan huomauttaa, juutalaisessa kulttuurissa etunimi Juudas on yhä käytössä. Suosituimpiin nimiin se ei ehkä kuulu, mutta kantajia sillä edelleen on. On hyvä huomata, että juutalaisuudessa nimeen ei liity sellaista petturuuden painolastia kuin kristityssä maailmassa. Samoin kannattaa pitää mielessä, että meille länsimaisista kielistä tutut nimen muodot variaatioineen (Judas, Judah, Jude, Juudas jne.) eivät sellaisinaan esiinny hepreankielisessä Israelissa, jossa vastaava nimi on Yehudah ja sen modernisoitu versio Yehuda. |
Kysy kirjastonhoitajalta