| Mikä lastenkirja kyseessä? 80 tai 90-luvulla oli luettavana mökillä. Siinä seikkaili nalle tms jolta haalarista irtosi nappeja. Nappi lentää tai jokin sen… |
302 |
|
|
|
Etsitty kirja voisi olla Martin Sharrattin Oiva-Karhu ja vaarallinen haalari. Siinä Oivan talviunen aikana kutistuneista haalareista sinkoilee nappeja aina, kun hän juoksee tai kumartuu. |
| Missä Helvi Juvosen runossa sanotaan Kivet, joilla minua heititte, jäivät minuun? |
627 |
|
|
|
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun." |
| Sukututkimuksista tietoja? Kuinka kauas keskimäärin päästään? Tv-ohjelmissahan mennään 1500 - luvullekin... Onko tapauksia ettei mitään tietoja löydy edes… |
649 |
|
|
|
Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan."
Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien... |
| Luin viime vuonna kirjan jonka löysin 7lk kirja vinkkauksesta kirja sijoittui tulevaisuuteen ja siinä oli jokin todella kylmä talvi ja 14-15 vuotias tyttö sai… |
213 |
|
|
|
Annettujen vihjeiden perusteella lukemasi kirja voisi olla Laura Lähteenmäen North End -trilogian ensimmäinen osa Niskaan putoava taivas.
Niskaan putoava taivas | Kirjasampo |
| Yritysten nimissä usein 2 tai 3 sanaa ja kaikki isolla alkukirjaimella. Onko oikein? |
748 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankista löytyy yritysnimiä koskeva ohje: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yritysnimet/ohje/167.
Sen mukaan "silloin kun moniosaisissa yritysnimissä ensimmäisenä osana on paikannimi ja jälkiosana paikan lajia ilmaiseva osa (laitos, yhtiö, keskus, kauppa tms.), jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi Elovainion liikekeskus. Kun paikan lajia ilmaiseva osa puuttuu, nimen toinenkin osa ymmärretään erisnimeksi ja voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella."
Mikäli yrityksen tapa kirjoittaa nimensä poikkeaa varsinaisista oikeinkirjoitussäännöistä (esim. käyttämällä isoa kirjainta nimen keskellä tai välimerkkejä nimen osana), ohjeena on noudattaa näiden nimien kohdalla lehti- ja muussa... |
| Voiko Virossa syntynyt Viron kansalaisuuden saanut henkilö saada myös Suomen kansalaisuuden? |
1522 |
|
|
|
Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
|
| Mikä on nimeltään se tekstinlukulaite, josta puhuja näkee tekstinsä menettämättä katsekontaktia yleisöön? |
455 |
|
|
|
Laite on nimeltään teleprompteri tai lyhyemmin pelkkä prompteri.
Ks. esim. Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Teleprompteri |
| Sukuromaaneja Venäjältä, Ukrainasta ja Baltian maista |
163 |
|
|
|
Viro:
Kaplinski, Jaan: Kirje isälle (Otava, 2005)
Mihkelson, Ene: Ruttohauta (WSOY, 2011)
Liettua:
Sepetys, Ruta: Harmaata valoa (WSOY, 2011)
Latvia:
Zālīte, Māra: Viisi sormea (Arktinen Banaani, 2018); Paratiisilinnut (Arktinen Banaani, 2021)
Inkerinmaa:
Paavilainen, Sinikka: Kyynelvaunut (Into, 2014)
Pekkanen, Toivo: Inkerin romaani (WSOY, 2002)
Soudakova, Anna: Varjele varjoani (Atena, 2022)
Ukraina:
Litteken, Erin: Kiovan muistojen kirjuri (Bazar, 2022)
Sullivan, Mark: Kohti vihreää laaksoa (Sitruuna, 2022)
Venäjä:
Stepanova, Maria: Muistin muistolle (Siltala, 2019)
Tšižova, Jelena: Muistista piirretty kaupunki (Into, 2020)
|
| Missä kaupungissa busseissa on "kiitti" - napit? Olen kuullut näistä ja nyt näin kuvan. |
297 |
|
|
|
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset... |
| Miksi Aku Ankka pukee uimahousut jalkaansa kun menee uimaan, mutta ihmisten ilmoilla on täysin ilman housuja? |
1043 |
|
|
|
Me suomalaiset olemme ehkä hieman liian kärkkäitä kiinnittämään huomiota Aku Ankan housuttomuuteen. Ulkomaillakin meille sen tähden naureskellaan ja kuvitellaan meidän jopa julistaneen Aku Ankan pannaan sen vuoksi, että tämä ei käytä housuja. [Finland banned Donald Duck for not wearing pants? (10news.com)]
Kysymys Akun uimahousuista tarjoaakin oikeastaan oivallisen näkökulman, jonka kautta korjata vinoutunutta katsantokantaamme Ankkalinnan ankkojen pukeutumiseen. Uimaan mennessään uima-asuun sonnustautuva Aku osoittaa, ettei asiassa ole niinkään kyse housuista – tai housuttomuudesta – kuin pukeutumiskoodeista ja niiden noudattamisesta. Ajatellaan, että uidessa on korrektia käyttää tarkoitukseen sopivaa asua. Aku toimii juuri... |
| Minun pitäisi löytää seuraavan, Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -romaanista peräisin olevan sitaatin suomenkielinen käännös: "You don’t have to burn books to… |
351 |
|
|
|
Kysymyksen paljon lainattu Bradbury-sitaatti ei ole peräisin romaanista Fahrenheit 451, vaan The Seattle Times -lehdessä 12.3.1993 julkaistusta kirjailijan haastattelusta. Sen voi löytää myös muutamasta artikkelin jälkeen ilmestyneestä sitaattisanakirjasta (esim. The Times book of quotations).
Verkossa on Bradburyn lausahduksesta parikin toisistaan vain hieman poikkeavaa suomenkielistä tulkintaa: kysymyksessä mainittu "Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen." [esim. Sitaatteja kirjoittamisesta (pasikarppanen.net)] ja ”Kulttuurin tuhoamiseen ei tarvita kirjojen polttamista. Siihen riittää se, että ihmiset lakkaavat lukemasta.” [Ray Bradbury (risingshadow.fi)].... |
| Parissa Lee Childin kirjassa kuvaillaan Jack Reacherin päätelmiä siitä, miksi amerikkalaiset ilmoittautuvat armeijaan vapaaehtoisesti. Eräässä kirjassa on… |
141 |
|
|
|
Ainakin kirjan Tappaja kolmannessa luvussa Reacher listaa armeijaan liittyviä ihmisiä ja heidän motiivejaan:
"Armeijaan liittyy neljänlaisia ihmisiä", hän sanoi. "Ensiksikin minun kaltaisiani sukunsa sotilasperinteiden vaalijoita; toiseksi patriootteja, jotka ovat innokkaita palvelemaan maataan; kolmanneksi ihmisiä, jotka vain tarvitsevat työtä: ja neljänneksi ihmisiä, jotka tahtovat tappaa muita ihmisiä." (s. 83, suomentanut Tero Kuittinen) |
| Mista sukunimi Hakulinen on tullut |
403 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen. |
| Mihin vuoteen tai mille vuosikymmenelle sijoittuu piirrossarja Kippurahännän kertomuksia? |
182 |
|
|
|
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com) |
| Mikä on syy siihen, että Rautatie-romaanissa Matti ei suostu kuuntelemaan, mitä Liisa on kuullut pappilassa? Liisa on kuullut monia asioita, joita Matti ei… |
249 |
|
|
|
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman... |
| Mikä on pikkuaikuinen? |
1507 |
|
|
|
Pikkuaikuinen lienee sama asia, jota Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan sanalla pikkuvanha: puheiltaan tai käyttäytymiseltään ikäisekseen liian kehittyneeltä ja järkevältä – huvittavan aikuismaiselta – vaikuttava lapsi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pikkuvanha |
| Asiakas kyseli vanhaa kauhukirjaa, jossa tyttö muuttaa uuteen kotiin joen varrelle. Joessa tai lähellä asuu kummitus, joka lopussa yrittää hukuttaa tytön… |
258 |
|
|
|
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin. |
| Tulin katsoneeksi dokumenttifilmin pätkiä Amerikan yhdysvalloista toisen maailman sodan jälkeen. Miten sodan jälkeen nuorisolla Amerikassa olikaan noin… |
369 |
|
|
|
Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden.
Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko... |
| Onko jokin historiallinen selitys sille, että suomessa on appelsiini nimi eri hedelmälle kuin englannin apple eli omena? |
1222 |
|
|
|
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Taas kerran Halusin tiedustella onko kirjailija Vilho Raudan kuinka paljon hänen Juhani Paksujalka kirjasarjan tapahtumat oikeasti totta ja millainen… |
262 |
|
|
|
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman... |
Kysy kirjastonhoitajalta