| Kenen kirjoittama runo: Nuori vanki " Maan laihon sirppi lyö vast' aikaan korjuun kuun..." |
138 |
|
|
|
Nuori vanki -runon kirjoittaja on André Chénier. Suomeksi sen on tulkinnut Kaarlo Sarkia. Käännös löytyy Sarkian Runot-kokoelman osastosta Suomennoksia. |
| Mikä on Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla Kilpisjärvessä olevan rajapyykin nimi. |
848 |
|
|
|
Kilpisjärvellä sijaitsevan kolmen valtakunnan rajapyykin nimi on proosallisesti Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykki (kilpisjarvenretkeilykeskus.fi) |
| Helsingistä, Tampereesta ja Turusta olen löytänyt kirjoja, joissa on valokuvia ajalta, jolloin kaupungit olivat puutalovaltaisia. Onko olemassa pienemmistä… |
149 |
|
|
|
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958). |
| Kuka näyttelijä on antanut äänensä Basiliskin äänille joita Harry Potter kuulee seinien läpi elokuvassa Harry Potter ja salaisuuksien kammio? |
199 |
|
|
|
Basiliskin äänenä elokuvassa on Jason Isaacs.
Basilisk Voice - Harry Potter and the Chamber of Secrets (Movie) - Behind The Voice Actors |
| Onko Aaro Hellaakosken sanomaksi väitetty aforismi: "Vastamäissä mies syntyy, jos syntyy" jostakin hänen runokokoelmastaan? Jos, niin mistä? |
162 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken aforismi "Vastamäissä mies syntyy, jos syntyy." on peräisin Aitta-lehdessä 10/1928 julkaistusta mietelmäsikermästä Jaakopinpaini : aforismeja menneiltä vuosilta. Jaakopinpaini on mukana myös Hellaakosken kirjallisesta jäämistöstä löytyneessä aforismikokoelmassa Lumipalloja (WSOY, 1955), jonka Kaarlo Marjanen järjesti julkaisukuntoon. |
| Olisiko mahdollista löytää suomennoksena Edith Södergranin runo, joka alkaa: Älkää suostuuko…. ….keskellä myös Oppikaa ojentamaan käteenne…. Saaritsan… |
385 |
|
|
|
Kyseessä lienee Ruusualttari-kokoelman runo Voimakkaille, joka alkaa "Paetkaa yksinäisyyteen! Olkaa miehiä! / Älkää suostuko surkastuneiksi kääpiöiksi -- " Loppupuolelta löytyvät säkeet "Oppikaa nousemaan kuin aallot myrskyssä. / Ojentakaa veljille kätenne, maailma muuttuu toiseksi." (Pentti Saaritsan suomennos Södergran-valikoimasta Tulevaisuuden varjo; runo sisältyy myös Södergranin lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot). |
| Mistä tulee ennen vanhaan käytetty puhuttelu "Hyvä Veli"? Vanhoissa kirjeissä tätä näkee. Tiedän siis että hyvävelikerhoista jne. puhutaan, mutta onko tämän… |
551 |
|
|
|
"Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä... |
| Etsin ranskankielistä kirjaa Historie d'amour . Siinä opettaja rakastuu oppilaaseen (tai toisinpäin). Tarina perustuu tositapahtumiin, ja tapahtui n v. 19 68… |
307 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972.
Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan.
RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi |
| Etsin Lassi Nummen runoa joka menee suunnilleen näin: Niin kauan kuin olet tällä rannalla, kiinnitä katseesi ulappaan, jonka rannattomuuteen ja… |
885 |
|
|
|
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi) |
| Mistä teoksesta löytyy Aari Surakan kirjoittama runo "Katoamaton" |
345 |
|
|
|
Katoamaton löytyy Surakan vuonna 1961 julkaistusta kokoelmasta Jumalan siunaus yksinäisyydessä. |
| Miten seitsemän veljeksen äiti kuoli? |
832 |
|
|
|
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta... |
| Lapseni kysyi minulta eilen, että onko maailmassa enemmän kuolleita ihmisiä kuin nyt eläviä? Eli onko nyt eläviä ihmisiä enemmän lukumäärällisesti kuin niitä… |
762 |
|
|
|
Joskus 1970-luvun tienoilla maailmalla alkoi levitä näennäistotuus, jonka mukaan maapallon väestö olisi lisääntynyt niin paljon, että elävien ihmisten lukumäärä olisi jo suurempi kuin kuolleiden. Huikeimmat väitteet ovat esittäneet, että jopa 75% koskaan eläneistä ihmisistä olisi yhä elossa. Väestötieteilijä Carl Haub on kuitenkin tekemiinsä arvioihin pohjautuvien laskelmien perusteella osoittanut tämän paikkansapitämättömäksi pötypuheeksi. Haubin mukaan vuosituhannen alkupuolella (2002) kaikkina aikoina maailmassa eläneiden ihmisten yhteenlaskettu lukumäärä oli noin 106 miljardia, mistä sillä hetkellä elävien osuus oli vain noin 6%. Elävät ovat siis selvänä vähemmistönä ihmiskunnan väestöhistoriassa, ja on luultavaa, ettei heidän määränsä... |
| Missä murteessa "rapata" tarkoittaa sitä, että syö lautasen tyhjäksi tai ainakin sillä tavalla, ettei siihen hirveästi jää esim. kastiketta? |
516 |
|
|
|
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla... |
| Iisalmessa oli kuulemma 1900-luvun alkupuolella tapana "huutaa morsianta ulos". Mitähän tuo tarkalleen tarkoittaa? Isoäitini häihin oli kuulemma eräs… |
191 |
|
|
|
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä... |
| Ala-asteella ollessani (70-luvulla) löysin pienestä kunnankirjastosta lasten ja nuortenkirjan katupojasta joka löysi koiran... ja yhdessä he ratkoivat… |
246 |
|
|
|
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo |
| Tarvitseeko Suomen pääministerin käydä armeijaa? Jos hän joutuisi ottamaan presidentin työtehtävät, siihen kuuluisi myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä… |
646 |
|
|
|
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä... |
| Etsin kahta kirjaa, jotka olivat kotonani 60-luvun alussa. Monte Criston kreivi, jossa oli mustavalkoisia kuvia kirjasta tehdystä elokuvasta. Kirja oli ehkä… |
106 |
|
|
|
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951). |
| Arvid Järnefeltin Vehk´ojalaiset-kirjassa (1907) esiintyy Allianssikirkko-niminen rakennus. Kuvittelin tämän olevan mahdollisesti Helsingissä Punavuoren… |
167 |
|
|
|
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina... |
| Mitä eroa on raejuustolla ja maitorahkalla? Miksi raejuustoa aina hehkutetaan ruokaremonteissa? En ymmärrä. |
2445 |
|
|
|
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä... |
| 1900-luvun alkupuolella ilmestyi kolme Laululipas-kirjaa numeroituina 1, 2 ja 3. Numero yhdessä on 595 laulua, numero kahdessa 499 laulua ja numero kolmessa… |
287 |
|
|
|
Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
|
Kysy kirjastonhoitajalta