| Jos avaruudessa on lämpötila lähellä absoluuttista nollapistettä, niin miten avaruusalukset saadaan lämmitettyä ja pysymään lämpiminä, eikö se vie… |
2252 |
|
|
|
Avaruusalusten lämmönsäätelyssä ei ole kyse ainoastaan lämmityksestä, vaan myös jäähdytysjärjestelmät ovat tarpeen, sillä avaruudessa ei ole ainoastaan kylmää – siellä voi olla myös hyvin kuuma. Esimerkiksi Kuun pinnalla on päivällä tavattoman kuuma (n. 100°) ja yöllä kylmä (n. –180°C). Vielä siirtokunnaksi haaveilemassamme Marsissakin ylletään lämpimimmillään nipin napin plussan puolelle.
Avaruudessa Auringon säteilemä valo ja lämpö kuumentavat avaruusalusta ja avaruuspukuja, mutta toisaalta tätä voidaan käyttää hyväksi pidettäessä yllä sopivaa lämpötilaa. Liialta lämmöltä on helppo suojautua. Tulevasta säteilystä heijastuu tarpeeksi suuri osa takaisin avaruuteen, jos aluksen ulkopinta tai avaruuspuku kiillotetaan tai maalataan... |
| Heippa, Onko olemassa jotain 5 vuotiaille sopivaa kirjaa, jossa tutustutaan Islantiin? Tulivuoriin, sen luontoon, kalastukseen, kuumin lähteisiin tms. |
157 |
|
|
|
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua. |
| Voisikohan liitteenä olevan kuvan lasesineistä saada (valmistaja / nimi)? |
280 |
|
|
|
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-... |
| Miksi ruoantähteet tiskatessa ja lika pyykätessä irtoavat paremmin lämpimässä kuin kylmässä vedessä? |
161 |
|
|
|
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen... |
| Mikä on virallinen nimitys niille vanhojen kirjojen sivujen oikean reunan loveuksille, joilla helpotettiin oikean kohdan löytämistä? |
246 |
|
|
|
Paavo Virusmäen toimittama Graafinen tietokirja (WSOY, 1956) tietää kertoa, että "kirjan avaamista määrätyiltä kohdilta helpottava leikkaus sivujen marginaaliosassa" on sormilovi (ruots. tumgrepp, tumtag, engl. thumb index, thumb hole, ransk. encoche, saks. Fingerloch). |
| Haussa kirja, jonka olen lukenut teininä 90-luvun lopulla tai viimeistään vuoteen 2002 mennessä. Kyseinen kirja on nuorille/nuorille aikuisille suunnattu… |
208 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Kirsti Ellilän Kesä kummitustalossa (Karisto, 1995).
"Koti tarkoitti rähjäistä, vuosikausia autiona ollutta talovanhusta Korpinkadulla. Peltsi, Bertta, Samu ja Takku valtasivat talon ja muuttivat sinne kuin kesäleirille, maalasivat seinät oranssiksi ja viihtyivät. Jokaisella heistä oli takanaan kipeitä ongelmia ja kaikki olivat paossa jotain – he elivät vain tätä päivää, huomisesta ei tiennyt kukaan. Bertta unelmoi teatterista, Samu halusi oman ravintolan, Takku tähtäsi klarinetteineen suureksi muusikoksi – vain Peltsi tunsi olevansa tyhjän päällä. 'Mä olin ikuisiksi ajoiksi tuomittu jäämään tumput suorina ihmettelemään, kun ihmiset, jotka oli mulle tärkeitä, häippäsi taivaan tuuliin.'"
"Mutta sitten Peltsi alkoi... |
| Muistaako kukaan piirrettyä lasten sarjaa, joka tuli telkkarista noin 2005? Siinä esiintyi vaatteissa oleva kissa, jolla oli olalla eväskeppi ja se matkusti… |
959 |
|
|
|
Vanha Unski-kissa kertoo maailmanmatkoistaan Markus Majaluoman kuusiosaisessa animaatiosarjassa Kissan elämää, joka esitettiin ensimmäisen kerran Pikku kakkosessa helmi–maaliskuussa 2001. Unski seikkaili mm. kissanhiekkamaassa, pohjoisnavalla, Siperiassa ja Lombardiassa. Sarjan uusintakerroista lähimmäs vuotta 2005 osuu huhti–toukokuu 2006. |
| "Mäkihyppy ei sovi tytöille vaarallisuutensa ja korkeiden kustannustensa takia". Kuka sanoi näin? Saiko hän kritiikkiä? |
327 |
|
|
|
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin... |
| Etsin vanhaa, 70-80-90 luvun, lastenkirjaa jota itse luin lapsena 90 luvun lopussa. Muistelen sen olleen osa kirjasarjaa jossa oli eri värisiä kirjoja (ehkäpä… |
143 |
|
|
|
Voisiko kirja olla Barbro Sedwallin Nukkeni Maija (WSOY 1982)?
Barbro Sedwallilta on ilmestynyt suomeksi kolme 1920-luvun lapsuutta kuvaavaa kirjaa, joissa kaikissa on vanhanaikainen, vaaleasävyinen kuvitus. Nukkeni Maija -kirjassa tytöllä on posliininukke, joka menee rikki, ja myös nukenvaunut näkyvät kuvissa. Kuvitus on sivun yläosassa ja teksti alhaalla. |
| Muistan lapsuudesta tarinan jota äitini luki. En tiedä onko satu, loru vai mikä. "Tule mukaan lähdetään, koko maata kiertämään.." jotenkin noin se alkoi.. ja… |
171 |
|
|
|
Runomuotoinen tarina on J. C. van Hunnikin Iloinen junamatka (Paletti 1976).
Lapset ja eläimet matkustavat junalla: "Junalla nyt lähdetään / koko maata kiertämään. / Pepe hoitaa lämmitystä / tuntematta väsymystä. / Kirahvi on johtaja, / entä keitä vaunuissa? / Uni voittaa karhu-Nallen, / miten kävi pikku-Kallen, / joka katoll kurkistaa? / Isäänsä kai kutittaa."
Tieto löytyi Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi). Sieltä voi tiedustella lisätietoja kirjasta. |
| Onko tietoa milloin alettiin elvistellä? Tuliko sanonta käyttöön jo Elviksen aikana vai vasta myöhemmin? Ennen elvistelyä vain leveiltiin. Tärkeä kysymys ? |
622 |
|
|
|
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa elvistelyn alun 80-luvulle. |
| Missä lasten satukirjassa kerrotaan alligaattorista, joka kuoriutui linnunpesässä olevasta munasta. Lintuvanhemmat uskoivat, että tärkeintä oli opettaa… |
312 |
|
|
|
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna. |
| Mitä tarkoittaa "pyttipannu-blues"? |
491 |
|
|
|
Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,... |
| Onko mitään tietoa mistä Kauniit & Rohkeat jaksosta tää klippi on? |
153 |
|
|
|
Katkelma näyttäisi olevan jaksosta numero 4673, jonka alkuperäinen esityspäivä oli 2. marraskuuta 2005.
Lähteet:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2005/051031.php
Tvdb: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/episodes/322529 |
| Löytyykö sellaista runoa, jonka lausuin kansakoulun 4 luokalla vuonna 1965 äitienpäivä juhlassa. Runo oli nimeltään :Äiti ratissa. Muistan runosta pienen… |
314 |
|
|
|
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan. |
| Mitä Ruotsin lipun värit sininen ja keltainen kuvaavat? |
1782 |
|
|
|
Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto |
| Joskus 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa tuli tv:stä jokin Ranskan kielen opetusohjelma (aamupäivisin muistaakseni) jossa muistaakseni oli päähenkilönä… |
785 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta. |
| Kuka on kuvittanut Laila Hirtamiehen Mäeltä näkyy toinen mäki-romaanin kannen, jossa on ikkunasta kuva mäelle? |
166 |
|
|
|
Mäeltä näkyy toinen mäki -kirjan kansitaiteilija on Seppo Polameri. |
| Roomalaiset numerot suomalaisessa koulussa ennen peruskoulun tuloa. Mummon sisko osaa muuntaa mutkikkaitakin roomalaisia numeroita arabialaisiksi. Missä… |
281 |
|
|
|
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967. |
| Missä tilanteissa ihmisistä saa ja missä ei saa puhua sanalla "se"? |
452 |
|
|
|
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han… |
Kysy kirjastonhoitajalta