Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7177 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1901–1920.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Helka Mäkisen väitöskirjassa "Elli Tompuri -Uusi nainen ja punainen diiva" sivulla 187 kerrotaan Tompurin ohjaaman Työnlausujien -puhekuoron (1935-1940)… 168 Elvi Sinervon runo "Rakentajat" on julkaistu "Työläisnaisten urheilulehdessä" 01.01.1934, numerossa 11, sivulla 217. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu).   Sinervo, Elvi: Rakentajat: Digi.kansalliskirjasto.fi, Työläisnaisten urheilulehti, 01.01.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/866386?page=33    
Runo Hidas valssi Kirjoittanut Maire Vaajakallio Mistä löydän tämän runon? 225 Hitaan valssin voi löytää ainakin kahdesta runoantologiasta: Maan ilmeet : Keski-Suomen Kirjailijain runoantologia (Keski-Suomen Kirjailijat, 1976) Runon ääni : lausujain juhla-antologia (WSOY, 1988)
Tämä kysymys saattaa vaikuttaa epätodelta, mutta en ole yksin näköhavaintoni kanssa. Miten kahvinkeittimestä voi tulla enemmän valmista kahvia, kuin mitä… 898 Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta. Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
Taas kerran minulla olisi kaksi kysymystä ensimmäinen kysymys onko tietoa mistä johtuu että salibandy ottelussa ei vaihde kenttäpuolia erätauolla nykyisin? Ja… 200 Salibandyn 1.7.2022 alkaen voimassa olevien sääntöjen mukaan joukkueet vaihtavat pelipuolia erätauon aikana, ja mikäli erotuomarien mielestä jompikumpi pelipuolista on toista parempi, joukkueiden tulee vaihtaa kenttäpuolia myös kolmannen erän puolivälissä. Pelisäännöt - Suomen Salibandyliitto Englantilainen John Ellis on jaotellut brittiläisen television puolivuosisataisen historian kolmeen jaksoon: niukkuuden, saatavuuden ja yltäkylläisyyden kauteen. Ohjelmatarjonnan määrän perusteella tämä kolmijako pätee myös suomalaiseen televisiohistoriaan. Miltei neljännesvuosisadan ajan (1980-luvun puoliväliin saakka) kahden kanavan järjestelmä tarjosi niukkuutta vain runsaat kymmenen tuntia ohjelmaa vuorokaudessa. Päivittänen tarjonta lisääntyi...
Mitä vaaditaan siihen, että voi saada levytyssopimuksen? Olen viime aikoina keskustellut Juice Leskisen lauluäänestä, joka ei ollut mikään paras mahdollinen,… 298 70-luvulla lauluäänellä oli kevyen musiikin levytyssopimuksia solmittaessa merkitystä lähinnä iskelmämusiikissa. Rockmusiikissa sopimukset tehtiin usein pikemminkin lauluäänestä huolimatta – kriteerit olivat tyystin toiset. Sitä paitsi, Juice sai levytyssopimuksensa Coitus Int -yhtyeen jäsenenä: Love Records kiinnitti levyttävien taiteilijoidensa joukkoon yhtyeen – yhtyeen, jossa oli useita laulajia ja lauluääniä (mm. Mikko Alatalo). Coitus Intistä tuli Juice Leskinen & Coitus Int vasta yhtyeen ensilevyn myötä. Love Recordsin johtajistoon kuulunut Atte Blom kommentoi Coitus Intille levytyssopimuksen tuottaneita demonauhoituksia näin: "Mulla ei ole muusikkotaustaa, mutta olin jollain lailla polliittisesti valveutunut ja mä olin aina...
Etsin kirjaa dystopiasta jossa Suomi on taantunut tasa-arvokehtyksessä jonnekin 1950- 60- luvulle. Naisilla on arvoa vain synnyttäjinä ja kaunistuksena miehen… 238 Kyseessä lienee Johanna Sinisalon Auringon ydin. Auringon ydin | Kirjasampo
Kuka tai ketkä olivat Tampereen sairashuoneen ensimmäiset lääkärit,. Sairashuone avattiin 1848? 332 Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864. Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.   Lähteitä: Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)   Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015: https://esahakala.blogspot.com/...
Miksi konduktööri naurahtaa Rautatie-romaanissa, kun Liisa kysyy häneltä, että ei kai vain kävisi niin, että juna kaatuisi tai lehmä jäisi alle? Hän siis ei… 232 Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Mitkä maat ovat viimeksi liittyneet Natoon ja miten Turkki ja Unkari kohtelivat niitä ratifiointivaiheessa? 538 Uusin tulokas Natossa on vuonna 2020 liittynyt Pohjois-Makedonia. Pahin änkyrä sen jäsenyyden tiellä ei ollut Turkki eikä Unkari, vaan Kreikka, joka onnistui jarruttamaan Makedonian  – nykyisen Pohjois-Makedonian –  jäsenyyshakemusta niin kauan, että liittymiseen kului lopulta 12 vuotta, vuodesta 2008 vuoteen 2020. Syynä tähän oli maiden välinen kiista Makedonian nimestä, joka ratkesi vasta Makedonian muutettua nimensä. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia. Kreikkaan verrattuna Turkin viivyttely Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa oli varsin vaatimatonta. Presidentti Erdoğan odotutti kolme kuukautta, ennen kuin jätti liittymispöytäkirjan parlamentin käsiteltäväksi ja...
" He who has a why to live can bear almost any how. " Onko tätä Nietzschen sitaattia suomennettu? 345 Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
Thomas Hardyn Pormestarin tarinan alkuteoksessa on tällainen kohta: "It suck’d me first, and now sucks thee, And in this flea, our two bloods mingled bee."… 173 Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään. Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan: "If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the...
Mitä "drama teacher" opettaa englannissa lapsille / nuorille kouluissa? Onko se pakollinen aine kaikille? Suomessa ei kai ole mitään vastaavaa? 293 Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja." Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi) Eroja toki on  – huomattaviakin –  ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen...
Tätini aina muistelee lausuneensa kansalouluikäisenä joulukirkossa runon mutta runon nimi&kirjoittaja hukassa. Tapahtunut noin 1950- luvun lopulla tai 1960… 165 Täsmälleen kysymyksessä esitetyllä tavalla alkavaa jouluaiheista runoa ei vastaani valitettavasti tullut. Lähimmäs osunee J. L. Runebergin Joulu-aatto kuineen, korpineen ja susineen: "Kuu kalvas kankaan hopeoi ; / ulvonta korven sutten soi, / -- "
Onko George Bernad Shaw'n näytelmä The Doctor's Dilemma suomennettu ja jos on, millä nimellä? 137 Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Missähän Veikko Huovisen kirjassa on hulvaton tarina, jossa miehet kiipesivät puihin ja viettivät siellä talven? 286 Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa. Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa: Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982) Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986) Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005) Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista  Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Kenen runo: tuuli tulee ulvoen myös pesään pienen pääskysen ja sanoo lennä lennä. Ja pääsyn täytyy mennä. Vain iloa ja ikävää on pieni musta silkkipää… 992 Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987). Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".  
Mistä tulee sanonta, että jos jokin on yhdentekevää, se on yksi lysti? 702 Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Asuintaloissa pitää olla selkeästi merkittynä talon numero. Muistelen että siitä on laki - mikä on minimikoko tuolle numerolle. Muistanko oikein? 3294 Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 84§ säätää rakennuksen osoitenumeron merkitsemistä vain yleispiirteisesti ja jättää yksityiskohdat kuntien huoleksi: "Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle." Tampereella talojen numeroinnissa noudatetaan tällä hetkellä rakennustarkastajan vuonna 1988 tekemää päätöstä, jonka mukaan osoitenumerokilven on oltava pohjaltaan musta, vähintään 14 cm korkea ja siinä on oltava vähintään 10 cm korkeat vaaleat...
Montako kertaa päivässä (minä kellonaikoina) Suomen Yleisradio lähetti suomenkielisiä radiouutisia pääkanavallaan 1960-luvun alussa? 299 Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti: Arkisin: 6.30 Varhaisuutiset 8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää 12.30 Sää ja päiväuutiset 16.55 Iltapäiväuutiset 19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili 22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio Sunnuntaisin: 8.30 Aamu-uutiset ja sää 12.30 Sää ja päiväuutiset 19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili 22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli. Lähde: Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti Radiokuuntelija-tv
Onko Clement Clarke Mooren "The Night Before Christmas" -kirjaa suomennettu? Löysin jostain tiedon, että Sinikka Salokorpi olisi mahdollisesti suomentanut… 617 Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua." Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....