| Radiossa kuultu katkelma Juha Mannerkorvelta |
196 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50). |
| Suomen sää kesäkuun alussa 1944? Erilaisista tilastoista löytyy suuntaa-antavia tietoja Suomen säästä sotakesänä 1944, mutta millainen oli kesäkuun alku… |
680 |
|
|
|
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5.... |
| Suomessa on ainakin kaksi eri paikkakuntaa, joissa sijaitsee alue nimeltä "Hulmi". Mitä se tarkoittaa? |
638 |
|
|
|
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko... |
| Taas kerran Nyt tulee todella erikoinen kysymys miksi Australiaan ei saisi viedä valmiita elintarvikkeita tarkoitan sitä esimerkiksi Suomalaista ruisleipää?… |
1685 |
|
|
|
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au) |
| I'm looking for novels with characters that have different kind of "disabilities" |
151 |
|
|
|
Here are some suggestions for you.
Doerr, Anthony: All the ligth we cannot see / Kaikki se valo jota emme näe
Fagerson, Vappu-Tuuli: Special edition : erikoispainos
Genova, Lisa: Left neglected / Puolinainen
Haavisto, Maija: Häpeämätön
Hibbert, Talia: Get a life, Chloe Brown
Moyes, Jojo: Me before you / Kerro minulle jotain hyvää
Wieringa, Tommy: Joe Speedboat |
| Sananparsi "kissanpoikia pesemään" esiintyy lorussa. Onko kuitenkin mahdollista, että se kätkee taakseen ennen yleisen kissojen lopettamismenetelmän eli kyse… |
1661 |
|
|
|
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia... |
| Etsin runokirjaa, josta tein runoanalyysin lukioaikoina mutta jonka nimi ja kirjoittaja ovat täysin päässeet unohtumaan. Kirjassa oli mustat kannet… |
189 |
|
|
|
Nätti menestyvä robotti -runon kirjoittaja on virolainen Asko Künnap. Runo löytyy vuonna 2015 julkaistusta Künnap-valikoimasta Yösi ovat luetut, jonka runot ovat peräisin viidestä hänen vuosina 2001–2011 julkaistusta kokoelmastaan. Tekstit on suomentanut Hannu Oittinen. |
| Runo jossa avoliitossa ja siten "synnissä elänyt" pariskunta heräilee haudastaan viimeiselle tuomiolle. "-hymyili tomut toisilleen..." Kuka lienee kirjailija? |
359 |
|
|
|
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut... |
| Etsin lapsuuteni kirjaa. Luin itse kirjaa 1990-luvulla mutta se oli äitini, ja hän oli saanut sen ehkä 1950-1960-luvun paikkeilla. Kyse on siis vanhahkosta… |
197 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin. |
| Mitkä olivat eduskuntavaalien ääniharavien osuudet omien vaalipiiriensä kokonaisäänimääristä? Julkisuudesta on osunut silmiin ja korviin vain lukumääriä, mutta… |
384 |
|
|
|
Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%... |
| Miten hokema "Ota kiinni mandariini" pitäisi tulkita? Käsketäänkö tässä ottamaan mandariini kiinni vai käskeekö joku minua ottamaan itsensä kiinni ja hän sanoo… |
743 |
|
|
|
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim.... |
| Kuka on varhaisin tunnettu henkilö, joka on ollut varmasti olemassa? |
663 |
|
|
|
Myönnän auliisti, ettei kyse ehkä ole aivan samasta asiasta, mutta tätä parempaan en pystynyt: Yuval Noah Harari on mainiossa kirjassaan Sapiens : ihmisen lyhyt historia jäljittänyt ensimmäisen historiasta löytyvän ihmisen, jonka nimi tiedetään. Hararin mukaan vanhin nimeltä tunnettu ihminen on mesopotamialainen kirjanpitäjä Kushim, joka eli noin 5 000 vuotta sitten. Varhaisin nimeltä tunnettu henkilö, jonka voidaan tietää olleen olemassa on siis Kushim. |
| Vaatiiko rekan ajaminen tai armeijan käyminen suurempaa älyä kuin rakennusten suunnittelu? Jos näin on, millä perusteella? |
203 |
|
|
|
Tämä kysymys saa kaipaamaan kirjastonhoitajien omaa Sudenpentujen käsikirjaa, josta löytyisi kätevästi kaikki tarvittava tieto – niin kuin esimerkiksi kaikki ammatit ja inhimilliset toiminnot järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon älyä niistä suoriutumiseen tarvitaan. Näin oivallista avainta tiedon äärelle ei kuitenkaan käytettävissämme ole, ja tavanomaisemmatkin lähteet ovat valitettavan neuvottomia näin haastavan kysymyksen kanssa.
Kysymyksessä mainittujen toimien vertailua hankaloittaa se, että niitä tuskin voi pitää yhteismitallisina suhteessa niissä tarvittaviin taitoihin ja valmiuksiin. Kaikki asettavat suoriutujalleen erilaisia vaatimuksia, joista kaikilla ei ole mitään tekemistä älyn kanssa. Ne poikkeavat myös siinä suhteessa,... |
| Kuka on sanoittajana aikoinaan Tapani Kansan laulamaan… |
202 |
|
|
|
Benito de Jesúsin sävelmän Nuestro juramento suomenkielisestä asusta vastasi sanoittajanimimerkki Saukki (Sauvo Puhtila).
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=lapsuuden+vala&ID=da83f… |
| Näytelmä, jossa lapset joutuivat jostain syystä toiseen maailmaan, jota johti ilkeä nainen ja hirviöt? |
157 |
|
|
|
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Tomi Kontion lastenromaaniin Keväällä isä sai siivet perustuva näytelmä, joka tosin sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vasta vuonna 2004.
Tietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd57970b-ebf1-4020-a52e-0… |
| Olin noin kymmenvuotiaana aivan haltioiutunut kirjasta, jossa kerrottiin elämästä talossa maaseudulla sota-aikana. En muista kirjasta muuta kuin että talosta… |
284 |
|
|
|
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta... |
| Onko kirjoittaja sama kuin kirjailija? |
790 |
|
|
|
Kirjailija on kirjoittaja, mutta kaikki kirjoittajat eivät ole kirjailijoita, joten 'kirjoittaja' ei ole aivan sama asia kuin 'kirjailija'. Yksittäisestä teoksesta puhuttaessa voidaan kyllä sanoa, että kirjoittaja ja kirjailija ovat sama asia: kirjailija on teoksen kirjoittaja ja teoksen kirjoittaja on kirjailija.
Sanakirjamääritelmän mukaisesti kirjailija on "henkilö joka kirjoittaa (t. on kirjoittanut) kirjoja, vars. kaunokirjallisia teoksia". 'Kirjoittaja' voidaankin esittää hierarkkisesti 'kirjailijaa' ylempänä käsitteenä ja 'kirjailija' sen alakäsitteenä: kirjailija on kirjoja kirjoittava kirjoittaja, erotuksena muista kirjoittajista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kirjailija |
| Mikä on amfetamiinin lempinimen "piri" etymologia? |
2480 |
|
|
|
Amfetamiini on stimulantti eli piriste; lempinimi on peräisin tästä. |
| Uuden Kuvalehden juttu Erkki Valan Ranskan-matkasta taidemaalari Einari Wehmaksen seurassa |
277 |
|
|
|
Uuden kuvalehden numeroita löytyy vielä joistakin kirjastoista ja kaukopalvelun avulla niitä voi saada luettavaksi sinnekin, missä niitä ei omassa kokoelmassa ole. Digitoituna ja verkossa luettavana lehteä ei vielä ole. Tekijänoikeuskysymykset rajoittavat jonkin verran digitoidun aineiston avointa saatavuutta. Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta avoimessa käytössä on pääasiassa ennen vuotta 1939 ilmestyneitä julkaisuja.
Kansalliskirjaston digitointiohjelma 2021-2024.pdf (doria.fi)
Jäljitetty Erkki Valan artikkeli lienee Uuden kuvalehden numerossa 7/1957 julkaistu Suomalaisia taiteilijoita Pariisissa (s. 16–17). Keväällä 1929 Pariisissa vieraillut Vala kertoo siinä suomalaisten taiteilijain oleskelusta Pariisissa 1920-... |
| Oliko jossain akkarissa, Roope-sedässä tai lehdessä tarinaa jään sisältä löytyneestä jättiläisrobotista? |
108 |
|
|
|
Ainakin Aku Ankan taskukirjassa Tähtien takana (nro 127, 1. painos ilmestynyt vuonna 1990) on tarina nimeltä Jäärobotti. Siinä Etelämantereelta löytyy jäähän hautautunut robotti, jonka Pelle Peloton onnistuu käynnistämään. Lisätietoa julkaisusta Taskaritietokannassa: http://www.perunamaa.net/taskarit/taskari.php?numero=127.
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa on nähtävillä myös muutamia sivuja kyseisestä tarinasta: https://inducks.org/story.php?c=I+TL+1301-BP.
|
Kysy kirjastonhoitajalta