Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7333 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1801–1820.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten taivutetaan Ilta etunimenä - niin kuin sana ilta (illan, illalle) vai Iltan, Iltalle? 2227 Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen." Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Miksi Espanja ei liittynyt Natoon silloin, kun se perustettiin? 659 Kun NATO perustettiin, Espanjaa ei yksinkertaisesti haluttu mukaan: useimmat puolustusliiton perustajajäsenistä olivat Espanjan jäsenyyttä vastaan. Sodanjälkeisessä maailmassa kansainvälinen mielipide oli enenevässä määrin maata hallinneen "viimeisen länsimaisen diktaattorin" kenraali Francon vastainen. Liittoutuneet pitivät Francon Espanjaa lähes vihollisenaan. Sodan jälkeen ne tuomitsivat Francon hallituksen fasistisena ja vaativat demokratian palauttamista maahan. Ranska aloitti länsiliittoutuneiden antifrancolaisen kampanjan sulkemalla rajansa maaliskussa 1946. YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa päätöslauselman, jossa kehotettiin kaikkia jäsenmaita vetämään suurlähetystönsä pois Madridista. Espanja suljettiin myös kaikkien niiden...
Onko virsikirjassa sellaista virttä, jossa mainitaan perhoset? 247 Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto). "Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521) "Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904) Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi  Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Löytyyköhän mistään laulua, jonka sanoista osa menee osapuilleen näin: ”eläköön vuoret, eläköön laaksot kauniin kotimaan! …… nuo sulle kertovat, älä jätä mua… 376 Etsitty laulu on nimeltään Kotimaan vuoret ("Eläköön vuoret, eläköön laaksot / kauniin kotimaan. / Lumihuiput nuo mulle kertovat: / Älä jätä mua, -- "). Tämän argentiinalaista alkuperää olevan laulun ovat suomeksi levyttäneet Los Camerados ja Avaruuslintu. Los Cameradosin tulkinta julkaistiin singlelevynä vuonna 1970 ja seuraavana vuonna yhtyeen nimeä kantaneella LP:llä. Avaruuslinnun levytys ilmestyi yhtyeen samannimisellä albumilla 1978. Nuotit kappaleeseen löytyvät Uusi laulu -lehden numerosta 3/1976.
Suomalainen biisi jossa lauletaan kertosäkeessä että ”Kaksi jumalan päivää saisin rauhaa” 717 Kappale on nimeltään Pysähtynyt sunnuntai ja sen esittää Club For Five. Laulu on julkaistu yhtyeen albumeilla Uni (2006) ja Kaikki parhaat : best of 2003-2016 (2016). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Laura Sippola.
Äitini muistaa lapsuudessa lausuneensa runon joka on Alpo Vuolteen tuotantoa ja alkaa sanoilla " Ahon laidassa mökki pieni on ränsistynyt kyljellään.." … 333 Muisteltu runo on Anna Kaitilan Kärsimysten koti ("Ahon laidassa mökki pieni / on ränstynyt, kyljellään, / niin suruisasti se silmää / metsälampehen välkkyvään. // -- "). Sen voi löytää esimerkiksi Maiju Seppälän kokoamasta valikoimasta Iltarunoja (1914) sekä Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta kokoelmasta Lausuntarunoja nuorelle väelle (1949).
Missä Juhani Peltosen kirjassa on novelli, jossa vanhemmat päivittelevät, että ”ei Arvidille maistunut” vaikka aikamiespoika oli syönyt valtavan annoksen?… 238 Arvidille "ei maistant" Peltosen postuumiin Lähes täydellisiä käsityksiä kaikesta -kokoelmaan sisältyvässä novellissa Jäähyväiset.
Dave Lindholmin jossain biisissä mainitaan jotain tyyliin ”mä en usko tähän jengiin, niiden jutuis ei oo jytinää”. Milä biisi? 133 Koplan jutuiss ei oo jytinää Daven kappaleessa Ooh, syntii! vuodelta 1998. Daven suomenkieliset sanoitukset (vuoteen 2016) on koottu kirjaksi Sanat : sitähän se kaikki on (Johnny Kniga, 2017).
70-luvun lopulla oli tv-sarja missä joukko tiedemiehiä/tutkijoita liikkui kartionmallisella aikakoneella paikasta toiseen ja keräsivät timantteja/jalokiviä… 717 Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista. Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Missä lasten lorukirjassa on loru joka alkaa: Pässi puski Pekan puuhun jne…Lorun kaikki sanat alkaa P- kirjaimella. Kirja voi olla 1920-30 luvulta. 118 Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt  – eikä Pekkaakaan –  mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa. 01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Olen vakuuttumut, että 1970- luvulla olen kuullut Jöröjukkarockin Rauli Badding Somerjoen esittämänä. Youtube -vanhojen biisien aarreaitta ei tuota versiota… 199 Jöröjukka-rockia ei löydy Rauli Badding Somerjoen vuonna 1997 julkaistulta kokoelma-albumilta Kaikki laulut, joka  – nimensä mukaisesti –  sisältää hänen koko levytetyn tuotantonsa (sekä muutamia ennenjulkaisemattomia esityksiä), joten ainakaan levylle Badding ei sitä ole laulanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hän olisi sitä voinut esittää vaikkapa jossakin radio- tai televisio-ohjelmassa, josta ei ole tallennetta tehty, säilynyt tai kärkkäiden youtubeilijoiden ulottuville uudelleen esitetty. Muistikuvaa on siis suoralta kädeltä vaikea vahvistaa sen paremmin oikeaksi kuin vääräksikään. Löytyykö muita, jotka muistavat kuulleensa Jöröjukka-rockin Baddingin laulamana?
Mitä Aarne Saarisen isälle tapahtui? Hän pakeni vuonna 1918 Neuvosto-Venäjälle, mutta entä hänen myöhemmät vaiheensa? 712 Aarne Saarinen selvittää isänsä kansalaissodan aikaisia vaiheita muistelmissaan seuraavasti: "Viidettä vuottaan käyvän pojan maailmaa ei synkennetty kertomuksilla kansalaissodan tapahtumista, ja vasta vuosia jälkeenpäin sain tietää  – ja ymmärsin –  että isäni oli siirtynyt muiden punapakolaisten joukossa Neuvosto-Venäjälle. Sieltä hän palasi pian takaisin ja joutui lyhyeksi ajaksi vankileirille." Kansalaissodan alkaessa Saariset asuivat Säkkijärvellä, minne lyijykaivoshanke oli tuonut kivenhakkaaja Armas Saarisen perheineen Helsingistä. Kun Armas Suomeen palattuaan vangittiin, Aarne, hänen isosiskonsa Impi ja kolmatta lastaan odottava Mari-äiti palasivat Helsinkiin. "Muistan, ettei isä ollut matkalla mukana", Aarne kertoo. Jo...
Muistan 2000-luvun alussa koulussa luetun lastenkirjan, jossa seikkaili lapsia suuressa vanhassa talossa ja siellä riehuivat poltergeistit hajottaen paikkoja… 216 Tekisipä mieleni ehdottaa Penelope Livelyn Vanhan talon kummitusta (1976). Se on jonkinmoinen klassikko ja kotimaassaan Iso-Britanniassa palkittu teos, jota hyvinkin voisi kuvitella koulussa luettavan: vuonna 1989 siitä jopa julkaistiin meillä uusi painos Otavan koulukirjasto -sarjan ala-asteelle tarkoitettujen kirjojen joukossa. Yhdessäkään tutkimassani Vanhan talon kummituksen painoksessa ei kuitenkaan ole kuvitusta – ellei sitten lasketa Suuressa nuorten kirjakerhossa vuonna 1977 ilmestyneen laitoksen nimiösivun mustavalkoista talon kuvaa –  mikä panee epäilemään, että kyseessä on sittenkin jokin toinen teos. Ehkäpä joku lukijoistamme osaa ehdottaa vielä paremmin kysymyksen kuvausta vastaavaa kirjaa. 
Missä runossa on säe: kauneus on kuin lapsi, joka hymyillen lohduttavasti, mitään ymmärtämättä painaa (tai työntää) hentoa kättä haavaan kipeään. Tämä voi olla… 381 Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972). Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Tarvitsisin apua avainsanojen käyttöön. Haluaisin lainata kirjoja, joissa alla olevan esimerkin mukaisia päättelytehtäviä. "Päättelytehtävät Tehtävänäsi on… 206 Mahdollisia asiasanoja tämäntyyppisten kirjojen löytämiseksi voisivat olla sopivina yhdistelminä esimerkiksi logiikka, ongelmanratkaisu, ongelmanratkaisupelit, päättely, tehtävät, testit, älykkyys, älykkyystestit. Näitä yhdistelemällä vastaan tulisivat mm. seuraavat teokset: 365 aivopähkinää (älykkyys, testit, ongelmanratkaisu, päättely)  Aivojumppaa ja älypähkinöitä (ongelmanratkaisu, päättely, tehtävät) Hauskaa aivojumppaa (ongelmanratkaisu, päättely, tehtävät, älykkyystestit) Jätti-mensa : älyjumppaa  (älykkyys, testit, päättely)  Suuri aivotreenikirja (ongelmanratkaisu, päättely, tehtävät)  Suuri aivotreenikirja. 2 (ongelmanratkaisu, päättely, tehtävät) Colson, Rob, Aivojumppaa : 300 pähkinää purtavaksi (...
Kuinka kuuluu Isaac Asimovin tarinoissaan käyttämä robotiikan nollas pääsääntö Matti Kannoston suomennoksissa? 301 Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi: Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Miksi Suomen lyhytaikaisin ministeri Lennart Oesch oli ministerinä vain 12 päivää? 550 Oeschin nimitys oli alun alkaenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Syy siihen, että hänestä tuli yleisestä järjestyksestä vastaava toinen sisäministeri maaliskuussa 1932, oli Lapuan liikkeen kannattajien organisoima Mäntsälän kapina. Oeschin oli määrä hoitaa ministerin tehtäviä kapinan ajan, minkä jälkeen hän siirtyi taas yleisesikunnan päälliköksi. "Mikäli olemme saaneet tietää, tapahtui kenraalimajuri Oeschin nimittäminen valtioneuvoston jäseneksi apulaissisäministeriksi alunperin vain kapinan ajaksi. Pitempiaikaisen nimityksen teki mahdottomaksi jo se, että kenraalimajuri Oeschilla yleisesikunnan päällikkönä on niin paljon töitä, ettei hän voinut niistä irtautua ja jättää niitä viransijaisen hoidettavaksi." (SS 11.3.1932)...
Miksi kappaleessa "506 ikkunaa" ikkunoita on juuri 506 ja onko tässä kyseessä jokin tietty rakennus? 1557 Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista." Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
Mistä löydän sanat Tarvo Laakson lauluun nimeltä "Krusifiksin juurelle", joka alkaa minusta muistaakseni sanoin "Uusi käsky kajahtaa kirkon kirkon raunioilta… 637 Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Kuka on sanonut / mistä on peräisin sanonta: ei se matka tapa vaan vauhti? 1237 Sanonnan isäksi mainitaan tavallisesti Lauri "Tahko" Pihkala, mutta mitä todennäköisimmin kyseessä on alkuperältään tuntematon sananparsi. " -- Tahko hausi suojeluskuntamiesten hiihtävän hiihtomerkkisuorituksessa 10 kilometrin sijasta 20 kilometriä. Tahkon mielessä oli vanha sanonta: ei matka tapa, vaan vauhti." (Harri Salimäki, Isänmaan ja urheilu-uskon mies : Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana)