Otsikko

Tarvitseeko Suomen pääministerin käydä armeijaa? Jos hän joutuisi ottamaan presidentin työtehtävät, siihen kuuluisi myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä…

Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja  – kuten sotilaspalvelusta –  ei aseteta.

Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka  – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa –  oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.

"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä tulee kun olette sellainen pasifisti?› Vastasin, että jos olen ylipäällikkö, niin en ole edes ainoa sellainen. Kenraalit tykkäsivät siitä kovasti, koska hekään eivät halua kantaa mitään 'sotahullun' leimaa.'"

Halosella oli varsin selkeä näkemys ylipäällikön roolistaan. Hän piti tarkoituksenmukaisena meillä noudatettua saksalaisen mallin mukaista sotilaiden ja siviilijohdon kesken jaettua valtaa, jossa pääesikunnalla on suunnittelussa ja käytännön johtamisessa huomattava asema, mutta kokonaismaanpuolustuksen johto on maan poliittisella johdolla: " -- sotilaat ovat ammattilaisia -- mutta arvojen pitää tulla siviilijohdolta. Poliittisen johdon muodostavat hallitus ja puolustusministeri. Presidentti ylipäällikkönä on yhdistävä tekijä ja pidemmän virkakautensa vuoksi hän näkee pidemmälle. Minusta ylipäällikköä on käytetty kaikissa maissa juuri tästä syystä, jotta hän olisi mahdollisimman kaukana nopeatempoisesta päätöksenteosta. Ylipäällikkö ei siis ole mukana jokapäiväisessä toiminnassa."

Lähteet:
Hannu Lehtilä, Tarja Halonen : yksi meistä
Hannu Lehtilä, Tarja Halonen : paremman maailman puolesta