Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7378 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Eijasinikan laulun näiden useiden vuosien jälkeen sanat kokonaisuudessaan ,saisiko ne ? 19 Jorma Kyrön säveltämästä ja Risto Nyqvistin sanoittamasta kappaleesta "Vuosien jälkeen" en löydä julkaistua nuottia, mutta sanoitus löytyy verkosta:https://www.lyricsbox.com/channel-four-vuosien-j%C3%A4lkeen-lyrics-2z78qfn.html 
Henkilöjunayhteys Suomen ja Ruotsin välillä avataan näinä päivinä uudelleen. Milloin alkoi se tauko, joka päättyy nyt? 32 Kiskobussiliikenne Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä loppui vuonna 1988.Ks. esim. Resiina-lehden artikkeli: https://resiinalehti.fi/artikkeli/49, Ylen uutinen: https://yle.fi/a/74-20231524  Aikataulutietoja 1970- ja 1980-luvuilta löytyy Suomen kulkuneuvot -julkaisusta, jonka vanhat numerot ovat luettavissa Tampereen pääkirjasto Metson lehtiosastolla.Vanhempi, vuoden 1939 julkaisu on verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933145?page=1 
Äitini lauleli kauan sitten laulua, joka alkoi näin: "Kun jo kypsyi kaura, kulki kurkiaura kauas pois, kauas pois..." Itse hän oli vanhana laulun jo unohtanut… 26 Laulu on Juhani Pohjanmiehen säveltämä ja sanoittama "Syyslaulu". Se sisältyy nuotteihin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945) ja Pohjanmies, Juhani: "Ketjulauluja : kaksiäänisiä kaanoneja koteja ja kouluja varten" (Gummerus, [1934]).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi 
Heräsin tänä aamuna ja päässäni soi vanha suomalainen iskelmä, josta muistan vain muutaman säkeen: "...mies ei tiedä, ett rakastan häntä mä vaan...jos hän sen… 30 Kappale on Ritva Oksasen esittämä "Aikeet arvaan", jolla hän osallistui vuoden 1972 "Syksyn sävel" -kilpailuun. Se alkaa: "Pöydälläin kallis on parfyymipurkki". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Kuuva.Ritva Oksanen: Aikeet arvaan Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ZafuK2Ri86Q 
Joskus 2010-2015 välillä luin lasten kummituskirjan jonka nimeä tai kirjailijaa en enää muista. 81 Kyseessä voi olla Jane Launchburyn kirja Kummitusjuttuja (Kirjalito, 1995). Siihen sisältyy Linda Jenningsin kirjoittama tarina Aavejuna. Muut kirjan tarinat ovat Hompsantuu, Kuuruhaamusilta, Maantierosvo, Narinatien kirous, Mämmikoura ja Sukusormuksen salaisuus.
Tarina kahdesta miehestä sairaalahuoneessa 91 Tarinasta liikkuu lukuisia versioita, joista tässä esimerkkinä kaksi:Englanniksi: https://alltimeshortstories.com/life-the-hospital-window/Suomeksi: https://hidastaelamaa.fi/2016/05/tarina-kahdesta-miehesta/ YouTube-palvelusta löytyy tarinan pohjalta tehty lyhytelokuva: https://www.youtube.com/watch?v=82d84rn306M Tarinan tausta on epäselvä, sillä sen kirjoittajaksi mainitaan eri lähteissä eri kirjoittajia tai se laitetaan tuntemattoman tekijän nimiin. The Morning News -verkkojulkaisussa julkaistun John Warrenin artikkelin (https://themorningnews.org/the-man-behind-the-window/) mukaan tarinan alkuperäinen versio oli nimeltään The Street, sen tekijä yhdysvaltalainen kirjailija Allan Seager ja ensijulkaisu London Mercury -lehdessä...
Etsin kirjailijaa ja kirjan nimeä. Kirjailija oli ottanut Marcus Aureliuksen Meditations kirjan ja muuttanut omassa versiossaan jotakin. 56 Kyseessä voisi olla Catherine Yeen teos Meditations: The Feminine Stoic Edition, jossa tekijä on muokannut vuoden 1902 englanninkielistä Aurelius-käännöstä korvaamalla tekstin maskuliiniset pronominit feminiinisillä tai neutraaleilla pronomineilla. Maskuliinisia muotoja on käytetty alkutekstissä ensisijaisina silloin, kun siinä viitataan esimerkinomaiseen henkilöön, ikään kuin kehen tahansa. Yeen tarkoituksena on havahduttaa lukija huomaamaan tämä ja myös oma mahdollinen reaktionsa muokattuun tekstiin.Lähteet:Catherine Yeen kotisivut: https://cathyyee.com/meditations-by-marcus-aurelius-the-feminine-stoic-edition Psychology Today: https://www.psychologytoday.com/sg/blog/for-the-love-of-wisdom/202608/reading-marcus-aurelius-with-...
Etsin peruskoulun musiikin laulukirjasta (todennäköisesti 1970- tai 1980-luvulta) talviaiheista laulua, jonka sanat alkavat näin:"Pois päivän kehrä jo haipuu,… 40 Laulu "Talvinen iltapäivä" alkaa: "Pois päivän kehrä jo vaipuu". Se sisältyy nuottiin "Koulun musiikki. 5-6" (Otava, 1988). Nuotin ovat toimittaneet Vesa-Heikki Mikkola ja Jari Sikander. Nuotissa säveltäjäksi on merkitty Georg Friedrich Händel ja sanoittajaksi Sauvo Puhtila. Samanniminen laulu sisältyy myös nuottiin "Musiikki. 5-6 : peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja" (Otava, 1977). Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi 
Olen lukenut lapsena 1990-luvulla Aku Ankan jostain taskukirjasta tarinan, joka pohjautui Odysseiaan. 60 Kyseessä voisi olla tarina nimeltään Akusseuksen seikkailut, joka on julkaistu taskukirjassa numero 181, Aina jaloissa. Se on ilmestynyt vuonna 1995.Lähde:Taskaritietokanta: https://www.perunamaa.net/taskarit/index.php 
Missä päin maailmaa asuvat ihmisapina gibbonit? 46 Luonnonvaraisesti gibbonit elävät Kaakkois-Aasiassa: mantereella Intiasta Kiinaan ulottuvalla alueella sekä Malaijien saaristossa. Lähteet:Gibbons IUCN Red List: All species of Gibbons are THREATENED.National Geographic - GibbonsResearch Gate - Kartta: Geographic distribution of gibbon speciesResearch Gate - Kartta 2: Geographical distribution of gibbons. Country borders and major rivers
Löysin isoisäni varastosta vääntyneen hevosenkengän. Hän kertoi, että joskus ( ehkä 70 - luvulla ) eräs mies väänsi hevosenkenkiä hampaillaan. Tämä oli… 63 Kyseessä on luultavasti Viljami Hautaviita, joka esiintyi 1920-1930-lukujen taitteesta ainakin 1970-luvulle. Hänet tunnettiin erityisesti niin sanottuna hammasatleettina sekä voimamiehenä: Hautaviita väänsi suussaan muun muassa hevosenkenkiä ja kiskoi hampaillaan suuria ajoneuvoja.Yle - Viljami Hautaviita voimaili hiuksillaan ja hampaillaan (28.3.2008)Finna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita taivuttaa hampaillaan hevosenkenkää suoraksiFinna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita vetää hampaillaan suurta ajoneuvoa. Hänen päällä paita, jossa teksti "Suomen teräsmies".Finna.fi - Viljami HautaviitaPIKI - Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat (1998)
Mistä löydän Larin Kyöstin runon, jonka nimi on mahdollisesti Äiti ja poika? 43 Larin-Kyöstin tuotannosta löytyy kertomus nimeltä Äiti ja poika. Se on julkaistu ainakin teoksissa Katupeilin kuvia (1910) ja Valitut kertomukset (1924), jotka ovat luettavissa myös Project Gutenberg -palvelussa: https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=larin+ky%C3%B6sti+%C3%A4iti. Oskar Merikanto on säveltänyt laulun Äiti ja kulkuripoika, jonka teksti on Larin-Kyöstin. Teksti alkaa sanoilla "kuka se ulkona kolkuttaa". 
Minua kiinnostaa 1960 luvun hippi liike, tässä lainaus googlesta: ” 1960-luvun Hippiliike oli Yhdysvalloista alkunsa saanut, rauhanomaista kapinaa ja uusia… 46 Voit hakea kirjallisuutta vaikkapa Helmet-kirjastojen hakutoiminnolla:hakusanalla hippiliike (55 tulosta).Hakua voi rajata myös monella tapaa, vaikkapa: suomenkieliset ja tietokirjallisuus.Musiikkikirjallisuuden puolelta esimerkiksi: Taking Woodstock : Rakkauden vallankumous.
Yläasteella äidinkielen opettaja luetutti ryhmällämme kirjan, jonka nimeä etsin. 114 Kyseessä on Janne Tellerin romaani Yhtään (Bazar, 2005).
Nimi on hukassa noin 10-15 vuotta sitten lopettaneelta tamperelaiselta tai Tampereen seudulta olevalta leipomo-konditorialta. Noin puoli vuotta sitten törmäsin… 77 Aika vaikea on kysymys näillä lähtötiedoilla, mutta ainakin kaksi vaihtoehtoa tuli mieleen:Jussilan leipomo, joka kuului myöhemmin Vaasan Oy:hyn. Vaasa päätti sulkea Tampereen-leipomonsa loppuvuodesta 2016. Jussilan leipomon epäsuora perillinen on nykyisinkin toimiva Jussinhannan leipä Oy.Toinen vaihtoehto voisi olla Talkion Leipomo Oy, joka siirtyi Fazerin omistukseen vuosituhannen taitteessa mutta jatkoi kuitenkin Talkion tuotenimellä valmistamista. Fazer lopetti Talkion leipomon vuonna 2009.Patentti- ja rekisterihallituksen (Virre) sivuilta voi hakea, myös lakanneita, yrityksiä paikkakunnittain; jokseenkin mainitsemaasi ajankohtaan sopisivat esimerkiksi:Järvensivun Leipomo Oy (lakannut 2010)Leipomo Kultakaunokki, Hertta Linkosuo (...
Kaipaisin tietoa Tampereen pääkirjasto Metson rakennusmateriaaleista. Haluaisin tietää, mitä materiaalia kirjaston lattiat ovat. Entä ulko-oven yläpuolella… 60 Pääkirjasto Metso on teräsbetonirunkoinen rakennus, ja sen sisäpuolisissa lattioissa on käytetty lukuisia eri pinnoitteita, muun muassa: kivi- ja muovilaattoja, koivuparkettia, kokolattiamattoja sekä Kurun harmaata graniittia.Ulkoportaat, muurit, tasopäällysteet ja iso osa julkisivusta on tehty Ylämaan ruskeasta rapakivigraniitista. Pääoven päällä olevat kirjaimet taustoineen, kuten rakennuksen kattokin, ovat pinnoitukseltaan kuparia.Kattavammin tietoa erilaisista materiaaleista löydät esimerkiksi käyttämistäni lähteistä:Arkkitehti: 2/1987.Laakkonen, Janita – diplomityö (2023): ”Pietilän jäljillä – Tampereen pääkirjasto Metson ja Kalevan kirkon ikonisuuden tarkastelu”Lahtinen, Laura – opinnäytetyö (2015): ”Kartoitus esteettömyyden...
Afrikan leveys on 7300 kilometriä ja Venäjän 6300 km, mutta kartoissa Venäjä näyttää leveämmältä. Miksi? 65 Pallonmuotoisen maailman esittäminen kaksiulotteisena tasona vaatii aina jonkinlaista muokkaamista. Tasokarttojen tekemistä varten on kehitetty erilaisia malleja eli karttaprojektioita. Mikään niistä ei kuitenkaan tuota maailmasta täysin oikeaa kuvaa, vaan joko välimatkat, muodot, suunnat tai pinta-alat vääristyvät väistämättä pallosta tasoksi siirryttäessä. Projektioista tunnetuin lienee jo 1500-luvulla keksitty Mercatorin projektio. Sitä on käytetty paljon maailmankartoissa, vaikka se tosiasiassa soveltuu niihin huonosti vääristäessään maiden mittasuhteita sitä voimakkaammin, mitä kauemmas päiväntasaajalta siirrytään. Niinpä esimerkiksi Suomi näyttää todellista kokoaan suuremmalta ja Grönlanti suorastaan jättimäiseltä. Pienempien...
Disneyn merirosvolaulun suomenkieliset sanat ja tausta 56 Yo Ho (A Pirate's Life for Me) -laulu on alun perin tehty Disneyn huvipuistojen Pirates of the Caribbean -kohteen teemamusiikiksi. Ensimmäinen niistä avautui Kalifornian Disneylandissa vuonna 1967. Kappale ei siis ole alkujaan elokuvamusiikkia. Ensimmäinen Pirates of the Caribbean -elokuva ilmestyi vuonna 2003, ja siinäkin laulua lauletaan. Elokuvaa ei ole dubattu suomeksi.Lähteet:Disney Wiki: https://disney.fandom.com/wiki/Yo_Ho_(A_Pirate%27s_Life_for_Me) The Walt Disney Family Museum: https://www.waltdisney.org/blog/yo-ho-yo-ho-music-walt-disneys-pirates-caribbean 
Mitä eroa on illallisella ja päivällisellä? 97 Kielitoimiston sanakirja kertoo päivällisestä:"iltapäivällä tai alkuillasta syötävä päivän toinen pääateria, (iltapäivällä syötävä) vieras- tai juhla-ateria, päivälliskutsut."ja illallisesta:"ilta-ateria, illalla syötävä (usean hengen) vieras- tai juhla-ateria, illalliskutsut".Kielikellon artikkelissa Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa todetaan, että kun sana "lounas" levisi kaakkoismurteista ja vakiintui käsittämään puolipäiväateriaa, laventui myös päivällisen merkitys: "ateria, joka syödään kaupunkioloissa vasta työpäivän päätyttyä illansuussa". Tämä selittää, miksi puhekielessä päivällisen ja illallisen merkitykset ovat hämärtyneet, ja niitä käytetään jopa synonyymisesti, vaikka esimerkiksi...
Haluaisin saada käsiini kirjoja, joissa puhutaan mitään Sei Shonahonista (pettyneenä siitä ettei Tyynynaluskirjaa olla vieläkään julkaistu suomeksi). Asioita… 72 Kahdestoista "Hyvää yötä!": hetki lepoa kunnes nukutte (Karisto 1961, toim. Martti Qvist) sisältää katkelman Tyynynaluskirjasta: (16. Päänaluskirja Shonangon, Sei).Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia (Weilin+Göös 1988, toim. Harviainen et al.) sisältää jonkinlaisen luvun aiheesta (76. Päänaluskirja).Ruumiillisuus: merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa (SKS 2003, toim. Karkulehto et al.) sisältää artikkelin: "Hikoavan ruumiin hätä: ruumiillisuuden hallinnan keinot Tyynynaluskirjassa" (Miika Pölkki).Esko Valtaojan Ensimmäinen koira Kuussa: kootut kolumnit (2014) sisältää kolumnin: "Matti Klinge, Sei Shonagon ja fysiikan sisäänotto". Uusin arvio Sei Shonagonin Tyynynaluskirjan suomennoksen julkaisuajankohdaksi...