Kirja on Octavie E Butlerin trilogia Xenogenesis, tiesivät pätevämmät kollegani.
Siihen kuuluvat kirjat Aamunkoitto, Puolipäivän riitit ja Imago. Wikipedia
Suomennokset ovat 1990-luvun alusta, mutta löytyvät vielä Helmet kokoelmasta. Helmet
Kannattaisi varmasti tutustua ainakin Nuorisobarometreihin, joita on tehty eri teemoihin keskittyen. Niitä voi lainata kirjastosta tai käyttää verkkoversioita.
Ihan tuore on Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus, 2023.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2019 julkaisu nimellä Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Kannattaa varmasti tutustua siihen ja varsinkin sen lähdeluetteloon. Sieltä saa hyviä vinkkejä teoksista, joihin kannattaa tutustua.
Oman kirjaston tietokannasta voit tehdä hakuja kirjoihin sekä suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin esimerkiksi yhdistelemällä sanoja opiskelijat/nuoret ja hyvinvointi/toimintakyky/resilienssi. Tulevaisuuden usko ei suoraan ole...
Viestittelin tästä Helsingin liikennevaloja koko työuransa ajan hoitaneen henkilön kanssa ja hän ei muistanut nähneensä tuota tekstiä painonappikoteloissa. Epäili, että kyse voisi olla pienestä laitevalmistajasta ja teksti voisi liittyä laitteen tyyppiin tms. Asiaa voisi ehkä selvittää pitemmälle, jos saisimme tietää jonkin paikan, jossa tälläinen kotelo on tai kuvan tekstistä.
Aihe on Suomen sukututkimuspiireissä paljon keskustelua herättävä, sillä ennen 1920-luvun sukunimilakia Länsi-Suomessa ei talonpoikaistossa sukunimikäytäntöä ollut, vaan nimi määräytyi asuinpaikan mukaan ja saattoi siis vaihtua useinkin. Kyseessä ei siis ollut sukunimi niin kuin me sen nykyisin ymmärrämme.
Mikäli teet sukututkimusta omaksi iloksesi omassa sukututkimusohjelmassa, voit itse päättää haluatko käyttää talonnimiä sukunimenä vai etkö. Mikäli aiot käyttää sukututkimuksessasi tiettyä ohjelmistoa, selvitä onko kyseisellä alustalla jo joku ohjeistus sukunimien käytöstä. Esimerkiksi laajasti käytetyn Geni.com-sivuston ohjeistus suomalaisten henkilöiden sukunimistä löytyy sivulta www.geni.com/projects/Finland...
Saat ilmoituksen tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Ensisijaisesti ilmoitus tulee tekstiviestinä.
Helmetin omissa tiedoissa voit muuttaa sähköpostiosoitetta, osoitetta ja puhelinnumeroa. Puhelinnumeron pitää olla muodossa +358…
Sähköpostiin voi olla jäänyt vanhemman sähköpostiosoite. Tämän voi tosiaan muuttaa omissa tiedoissa. Kirjautumisessa pitää tietää kirjastokortin numero sekä tunnusluku.
Voit hoitaa muutokset myös käydessäsi kirjastossa.
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Valitettavasti emme löytäneet teosta, jossa kyseinen runo olisi. Katsoimme https://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, josta näkyy käännösrunoja. Vaskin runoteoksia on myös hyvin avattu sisällön suhteen, mutta Hollandilta ei tullut yhtään osumaa. Netistä runo löytyy, mutta ei kääntäjää eikä teosta. Myöskään Fennicasta ei löytynyt tekijältä mitään suomenkielistä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lahjoitus koostui kymmenestä Volvo Amazonista, viidestä Volvo 144-autosta ja yhdestä Volvo 1800S-autosta. Volkswagen 1500 -autoja oli yksitoista, Opel Recordeja kymmenen, Dodge Darteja kahdeksan ja Pymouth Valianteja viisi ja kahdeksan Moskovits Eliteä.
Osana L75 -juhlavuotta liikkuva poliisi ilmoitti keväällä 2005 etsivänsä vielä mahdollisesti käytössä olevia "tarra-autoja". Tietoa vielä "hengissä" olevista lahjoitusautoista löytyi vain muutamia. Kaksi niistä oli Volvo 144-malleja, yksi Volvo Amazon ja yksi Plymout Valiant. Yksi Volvo 144 S on Poliisimuseossa Tampereen Hervannassa.
Lisätietoa hamsterikeräksestä:
https://www.is.fi/autot/art-2000005679534.html
https://www.kaleva.fi/muutama-tarvan-auto-viela-hengissa/2468048
Saat kirjastosta noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina tai tekstiviestinä. Näet ilmoitustavan ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -sivulla. Avaa lomake "Muuta viestiasetuksia" ja tee haluamasi muutokset.
Varauksen viimeinen noutopäivä on kerrottu ilmoituksessa, noutoaikaa on yleensä yksi viikko. Voit noutaa varaukset yksitellen tai hakea ne yhtä aikaa, mikäli noutoaikaa on kaikissa noudettavissa varauksissa vielä jäljellä.
Jokaisesta varauksesta tulee erillinen viesti. Viestin yhteydessä on varauksen noutonumero, jonka perusteella varaus noudetaan omatoimisesti kirjaston varaushyllystä. Kun noudat varauksesi, muistathan vielä lainata sen....
Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä...
J. Karjalaisen säveltämä ja sanoittama kappale "Sankarit" löytyy tosiaan muun muuassa levyltä "Yö kun saapuu Helsinkiin". Vuonna 1982 ilmestyneen LP-levyn tekstiliitteessä kertosäe on kirjattu muotoon "kun oikein silmin katsotaan".
Yö kun saapuu Helsinkiin | OUTI-kirjastot | Finna.fi
Nuottijulkaisussa "Laulukirja" kertosäe on kirjattu myös yllä mainittuun muotoon.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit : laulukirja | Kainet-kirjastot | Finna.fi
Lisäksi Antti Isokankaan teoksessa "Villejä rubiineja - Väärin kuultuja laulunsanoja" kyseisen "Sankarit"-kappaleen kertosäe on yhtenä esimerkkinä väärin kuulluista sanoituksista, jossa vääräksi on kirjattu "kun oikein silmiin katsotaan" ja oikeaksi versioksi korjattu " kun...
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
Airi Pekkolan tutkimuksessa "Hammasta särkee" kerrotaan:
"Apteekista ostettiin hammassärkyyn tarkoitettua vaaleanpunaista hermovanua (Gossypium odontalgicum) jota laitettiin hampaan koloon. Pumpuli on ollut myynnissä 1970-luvulle asti."
Odontalgicumin koostumus vaihtelee eri lähteissä, mutta useimmissa sen kerrotaan sisältävän neilikkaöljyä, jotain puuduttavaa ainesosaa kuten bentsokaiinia ja alkoholia. Suomessa eri paikoissa myydyn ja mahdollisesti eri resepteillä valmistetun hermovanun tarkkoja ainesosia on kuitenkin varmuudella vaikeaa sanoa. Neilikkaöljyä on käytetty pitkään luonnonlääketieteessä kipujen lievittämiseen ja myös hammaskivun hoitoon.
Lähteet:
Pekkola, Airi 2016. Hammasta särkee. Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta...
Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta
Nerokkaat kollegani keksivät ehdottaa José Carlos Somozan teosta Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin. Kirjan perään on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsinnassa-kirja-mika-kirjoitettu-ehka?la…
Toinen esiin noussut teos on Juhani Peltosen Salomo ja Ursula (WSOY, 1967), tämä kuitenkin kuulemma huonekalujen osalta, muotimalleista ei muistelijalla ollut mielikuvaa.
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Kyseessä on Raymond Queneaun runo, joka tunnetaan joko nimellä C’est bien connu tai alkusäkeensä mukaisesti Si tu t’imagines. Runosta on kaksi suomennosta.
Toinen näistä on Aale Tynnin Jos kuvittelet -nimellä. Tästä käännöksestä löytyvät mm. säkeet "jos pikkuinen / sinä luulet ohoo / iho ruusuinen / ja ampiaisvyö" sekä "jos luuletkin / niin aina aina on / yhä eteenkinpäin / olet pöhköpää / tytöntypykkä / olet pöhköpää". Runo löytyy kokonaisuudessaan ranskalaisen runouden Tulisen järjen aika -antologiasta. Antologian saatavuuden Vaski-kirjastoissa pääset tarkistamaan tästä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113963?sid=2899379215
Kysyjän muistelema käännös taas sisältyy osana Jaakko Ahokkaan esseeseen Herrojen narrit eli I.P.V.,...
