Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
Kyllä Safari-klubi niminen ravintola on oikeasti ollut Helsingissä. Se sijaitsi Eerikinkadulla, lähellä Fredrikinkadunkulmausta. Toimi vielä 80-luvullakin.
Oli aikanaan suosittu "menomesta"; discopaikka.
Minulla ei valitettavasti ole kompetenssia arvioida kirjojen kovatasoisuutta (alempana mainittuja teoksia ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Seuraavat englanninkieliset kirjat löytyivät tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta hakusanalla opettajan työ. Mikäli haluat ehdottomasti kovatasoisuusarvioinnin, on viisainta kääntyä opettajankoulutuslaitosten kirjastojen puoleen.
The complex roles of the teacher : an ecological perspective / Shirley F. Heck, C. Ray Williams. Teacher’s College Press, 1984
Käyttäytymistiet. tdk:n kirjasto Bulevardi sekä useita muita tiet. kirjastoja
The school from the teacher’s perspective : the teaching space of eleven change-oriented teachers / Matti Lattu. Väitöskirja. University of Helsinki,...
Raul Roine on kirjoittanut sadun Viisauden jyvä.
Satu kertoo prinsessasta, jolla on kaikkea mutta viisauden jyvä puuttuu.
Satu löytyy ainakin teoksesta Roine, Raul: Satuja s. 35-39
Näillä listoilla on ruotsinkielisiä hengellisiä lauluja sekä CD-levyillä että kaseteilla. Tarkemmat tiedot (esim. kappaleiden nimet) ja saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta (kun kirjoittaa CD-levyn/kasetin nimen Teoksen nimi -kenttään).
CD-LEVYJÄ:
Landet där solen ej går ner p2002
Den enda vägen / Lars & Rolf Edberg p2000
Våra mest älskade andliga sånger p2000
En Salig samling : Tolkningar av Frälsningsarmens mest önskade sånger p1999
Sånger vi minns p1998
Sånger för livet : älskade andliga sånger med våra mest folkkära artister p1998
Stad i ljus p1997
Kom ta min hand / Torkel Selin p1996
26 samlade favoriter p1995
I trygghet p1995
Varje dag är en gåva / Jard Samuelson p1995
Andliga sånger. vol.2 / Christer...
Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirja löytyy yliopistonkirjastoista:
Åbo, Helsingin kauppakorkeakoulu, HYK, Lappi, Tampere, Vaasa, Varastokirjasto, Joensuu, Oulu, Turku, Lappeenranta ja varmaan monesta kaupunginkirjastosta
Yhtään viitettä englanniksi käännetyistä Margit Sandemon kirjoista ei löydy Norjan eikä Ruotsin kirjastojen yhteistietokannoista, ei myöskään maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta OCLC Worldcatista. Tästä voinee melko varmasti päätellä, ettei kirjoja ole ilmestynyt englanniksi. Pohjoismaisten kielten lisäksi Sandemota on käännetty runsaasti puolaksi.
Kun myöhässä oleva laina uusitaan niin myöhästymismaksu kertyy asiakasrekisteriin lainaajan kirjastokortille. Kyseinen myöhästymismaksu ei enää kasva.
Jos myöhässä olevan lainan uusii HelMet-aineistohaun kautta, niin myöhästymismaksut näkyvät omissa tiedoissa lainassa olevien niteiden ja varausten alapuolella esim. €1,30 maksamattomia maksuja.
(Ennen lainojen uusimista maksujen määrä näkyi lainassa olevien niteiden kohdalla näyttäen mitä joutuu maksamaan jos uusisi / palauttaisi lainan sillä hetkellä.)
Mikäli kirjastokortilla ei ole maksamattomia maksuja, ei HelMet-aineistohaun omissa tiedoissa näy "€0,00 maksamattomia maksuja" -kohtaa.
Yliopistomaailmaan sijoittuvia kotimaisia uusia kaunokirjallisia teoksia ei ole kovin paljon. Yliopistoon ja opiskelijamaailmaan liittyviä tai niitä sivuavia romaaneja ovat Suden vuoden lisäksi esimerkiksi
Henri Broms: Olio sinänsä: yliopistoromaani (1998; Vaasan yliopisto, Vaasan kauppakorkeakoulu, Vaasan korkeakoulu)
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla (2001)
Hemanus, Pertti: Kuka halusi murhata professorin (1993; dekkari)
Leena Lehtolaisen Kun luulit unohtaneesi (2003)
Nousiainen, Inka: Kaksi kevättä (2001)
Numminen, M.A.: Helsinkiin (1999)
Saisio, Pirkko: Punainen erokirja (2003; lähinnä Teatterikorkeakoulu)
Kerttu-Kaarina Suosalmi: Ihana on Altyn-köl (1988; kuvaa 1940-lukua)
Suominen, Tapani: Sarvikuonojen maa (1992)
Vartti, Riitta:...
Sam McBratneyn kuvakirjassa Arvaa kuinka paljon sinua rakastan? (WSOY, 1997, 951-0-21978-9) iso ja pieni jänis yrittävät ylittää toisensa rakkauden määrässä: pikku pupu melkein voittaa, kun sanoo rakastavansa isoa pupua niin paljon kuin täältä on matkaa kuuhun, mutta iso pupu panee vieläkin paremmaksi: hänpä rakastaa pikku pupua niin paljon kuin täältä on matkaa kuuhun JA TAKAISIN.
Kaikkea aina suunnitellaan, mutta ainakaan lähitulevaisuudessa ei erääntyvistä lainoista tule muistutusta sähköpostiin. Omat lainat ja niiden eräpäivät voi kätevästi käydä tarkistamassa HelMet-aineistohaun "Omat tietoni"-kohdasta. HelMet-aineistohaku löytyy seuraavasta linkistä: http://www.helmet.fi .
Kirjat kuuluvat Raision pääkirjaston kokoelmaan, mutta näyttävät tällä hetkellä olevan lainassa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Loki-aineistohausta:
http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=form2&sesid=1090411877
Hakua kannattaa tässä tapuksessa rajata valitsemalla aineistolajiksi kirja ja kirjastoksi Raision kaupunginkirjasto.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Alex Haleylta on suomennettu vain kaksi kirjaa: Juuret (Roots)ja yhdessä Malcolm X:n kanssa toimitettu elämäkerta 'Malcolm X' (The autobiography of Malcolm X as told to Alex Haley).
Tietoa luonnononnettomuuksiosta ja
lumivyörytilastoja löytyy mm seuraavilta sivuilta.
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_47.html
http://geosurvey.state.co.us/avalanche/US_World_stats/stats.html
Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa.
Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60...
Joitain vastauksia kysymykseesi löytyy teoksesta Ihmisen ravitsemus, jonka saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
"Energiaa tarvitaan pääasiassa perusaineenvaihdunnnan ylläpitoon ja fyysisen työn suorittamiseen. Perusaineenvaihdolla (PAV) tarkoitetaan esimerkiksi sisäelinten toimintaa, ruumiinlämmön ylläpitoa ja kudosten rakentamista eli niitä levonaikaisia toimintoja, joita tapahtuu tahdosta riippumatta jatkuvasti elimistössä." s.18
"Keskimääräisenä energiankulutusarvona voidaan käyttää lukua 125 kj (30 kcal)/(ihanne)paino kg/vrk." s.19
Proteiinien sulavuus ilmaistaan biologisella arvolla. Kasvisperäisten proteiinien sulavuus on alhaisempi kuin eläinkunnan tuotteiden.
Kuopion...
