Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/ (kirjastoala) löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman. Lisäksi kirjastonkäytön tilastoja voi katsella Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi/ .
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari, 2000
- Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (...
Yksiselitteisesti kysymykseesi ei voi vastata, koska me ihmiset olemme niin
erilaisia. Toiset eivät saa ehkä koskaan orgasmia.
Tässä kuitenkin hyvä linkki, josta saa tietoa nuorten seksuaalisuudesta ja seksuaalineuvonnasta sekä löytää muiden nuorten kertomuksia aiheesta, http://www.mll.fi/nuortennetti/asiaa/ollaanks_yhessa/ .
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille...
Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Tarkalleen ottaen menneilläkään vuosikymmenillä ei opetettu käyttämään monikkomuotoista verbiä (tai jos opetettiin, opetus oli virheellistä). Ilmauksessa "If I were" verbi ei ole monikkomuodossa, vaan kyseessä on konjunktiivi (engl. subjunctive). Sylvia Chalkerin teos Current English Grammar kertoo seuraavaa:
There are few subjunctive forms in modern English, which usually finds other ways of indicating that the events being talked about are uncertain or hypothetical. There are two types of subjunctive:
A) Base of the verb. For all verbs and persons, with both present and past reference, eg: be, go. No other forms of verb (eg goes, went) are used. (Eg. If that be the case I shall leave. Whether she be willing or not...)
B) Were-subjunctive...
Terveiset Oulusta!
Mikäli videota ei ole meidän kokoelmissamme, se voidaan kaukolainata muualta. Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta löydät tietoa kaukolainauksesta ja kaukolainapyyntölomakkeen http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien...
Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. Pohjavesi virtaa maaperässä ja purkautuu suoraan järviin, jokiin ja lähteisiin.
Merivesi sisältää vaihtelevan määrän ioneja ja kemiallisia...
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Käsialantutkimus eli grafologia selvittää ihmisen kokonaispersoonallisuutta, joka kypsyy iän ja elämänkokemuksen myötä. - Jos haluaa kirjoittaa selkeämmin, voi opiskella koulun malli- eli tyyppikirjoitusta, jonka kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1986. Puhutaan myös kaunokirjoituksesta.
Suosittelisin esimerkiksi Anita Vuokonmaan ja Toivo Heiskasen teosta Uuden mallikirjoituksen opas/Anita Vuokonmaa,Toivo Heiskanen [Porvoo : Hki : Juva]: [WSOY], 1987 tai kirjaa Peruskoulun opetuksen opas: Tyyppikirjoitus/[teksti ja kirjaimet: Hannele Lydén]/[julk.]Kouluhallitus Hki : Valtion painatuskeskus, 1989. - Saatavuustiedot löytyvät Internetistä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www....
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin...
Teoksessa Populaarin lumo: mediat ja arki (2000) käsitellään saippuasarjoista Kauniita ja rohkeita sekä Salattuja elämiä.
Kauniit ja rohkeat -sarjasta on lisäksi tietoa useillakin sivuilla, esim. http://www.mtv3.fi/kauniitjarohkeat/ sekä http://www.cbs.com/daytime/bb/
Dallasista löysin sivun http://www.ultimatedallas.com/
Peyton Placellakin on sivunsa: http://www.meekermuseum.com/literacy.html
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Kotimaan luonto-opas -kirjassa sivuilla 192 - 193 kuvataan selkeästi rahkasammalten tuntomerkkejä. Sivuilla on kuvia kolmesta lajista. Kirjassa on myös lyhyt kuvaus ja valokuva seinäsammalesta sivulla 199. Seinäsammalesta on internetissä (tuntomerkit ja valokuvia) osoitteessa: http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/sammal.html . Rahkasammalesta löytyy kuvia, osoitteessa http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Kasvio/punainenrahkasammal.htm rusorahkasammal, rahkasammal http://kati.tiuhti.net/valokuvia/kasvit/22.php sekä Digiarkistosta molemmat, http://www.digiarkisto.fi/arkisto.php?o=735 .
Oulun Kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu seuraavat suomenkieliset teokset:
Sivonen, Martti: Bonsai - johdatus ruukkupuiden kasvatukseen sekä
Hubert, Nina: Huonebonsai
Helsingin kaupunginkrjaston kopiokoneet tekevät mustavalkoista jälkeä, hinta 0,20 euroa /sivu sekä A4 että A3-kopiot.
Asiakkaiden tietokoneilta voi tulostaa joko mustavalko- tai väritulosteita, molemmat tulosteet maksavat 0,20 euroa/sivu. Mikäli tulostettava aineisto ei ole digitaalisessa muodossa, kirjastoissa on myös mahdollisuus käyttää skanneria.
Kopiointiin erikoistuneita yksityisiä yrityksiä löytyy useita vaihtoehtoisia, tässä muutama poiminto puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Multiprint http://www.multiprint.fi Kopiotaito http://www.kopiotaito.fi Monikko http://www.monikko.fi
Hänestä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, kuitenkin useissa teoksissa kerrotaan hänestä. Esimerkkeinä Kotimaisia nykykertojia sekä Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita.
Videokasetilla Kirjailijakuvia 16 kerrotaan Härkösestä.
Kirja Heikosti positiivinen sivuaa hänen elämäänsä.
Myös Internetissä on tietoa Härkösestä esim
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa.
