Voisitte kokeilla ottaa yhteyttä Kirja-Auroraan, joka on Turun yliopiston yhteydessä toimiva kulttuurikustantamo. Se on mm. kustantanut tänä vuonna suomen kielen historiaa koskevan teoksen "Suomettaren helmoista".
Ohessa vielä lisää kustantajia Kirjastot.fi-sivustossa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/ , sekä yksityinen lista http://www.kustantajat.com/ .
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun poliisilaitokseen http://www.poliisi.fi/poliisi/turku/home.nsf/pages/indexfin ja tiedustella, onko sinun mahdollista tehdä oma tutkimus tästä aiheesta. Aihettasi sivuava tutkielma on esim. Jonna Turunen: "Poliisin johdetut voimankäyttötilanteet, käskyvaltasuhteet ja rikosoikeudellinen vastuu" (2003) (Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos).
Sokrates (470 tai 469-399 eKr.) on historiallinen henkilö. Tiedot hänestä perustuvat lähinnä Platonin ja Ksenofonin teoksiin. Sokrateelta itseltään ei jäänyt kirjoituksia.
Varsinaisia hittilistoja ei ole saatavilla. Seuraavissa kirjoissa on tietoa hiteistä ja niiden esittäjistä:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa: hittilistat 1954-87
Nyman, Jake: Onnenpäivät 1 & 2.
Uusin Karvis-pokkari on jo ilmestynyt. Jos omaan kirjastoosi on nämä pokkarit yleensä hankittu, voit varmaan hyvin pian (ellei jo nyt) lukea sen kirjastossasi.
Agnes Hildegard Sjöberg on kirjoittanut omaelämäkerran, jonka nimi on Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti. Kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1964, ja siitä on julkaistu näköispainos Lasipalatsin Kirja kerrallaan -sarjassa vuonna 2000. Vanhempi painos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta ja uudempi esimerkiksi Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
Hakemalla Lahden kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta http://www.lahti.fi/kirjasto/ asiasanalla ilmaisutaito, suullinen ilmaisu, ilmaisukasvatus tai luovuuskasvatus löytyy esim. seuraavia teoksia:
Löyttyniemi, Anu: Sukkela suu, ketterä keho (2003) Stenius, Nena: Riemua ja rohkeutta: ilmaisukasvatuksen opas (1998)
Sadun ja leikin lähteillä (1999)
Liukko, Seija: Ilmaisua ipanoille (1998).
Seuraavista teoksista voi myös löytyä lisää aiheesta:
Airaksinen, Raija: Karhunkämmen: ilmaisukasvatuksen ohjaajan opas (1997)
Kanerva, Pirjo: Ilmaista iloa: harjoituksia ilmaisutaidon ja äidinkielen tunneille ja kerhoihin (1993)
Heinonen, Sirkka-Liisa: Seikkailu, vapaus, lento ja kuvittelun leikki: draama varhaiskasvatuksessa (1996)
Helenius, Aili:...
Tarkoitat ehkä Antti Heikkilää. Hän on kirjoittanut kaksikin ravintoa käsittelevää kirjaa:
"Elämän paras aika", Rasalas,2002,ISBN 952-5421-03-1. Kirja näyttää käsittelevän mm. elämäntaitoa, stressiä, ravintoa ja glykeemistä indeksiä.
"Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon", Rasalas, 2003, ISBN 952-5421-07-4. Kirja sisältää alaotsikkonsa mukaisesti ohjeita ruokavalioksi ja ruokaohjeita.
Voit esimerkiksi käyttää Porin kaupunginkirjaston tekemää Roma -tietokantaa, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta tietystä aiheesta. ROMAAa ei ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen joten sen uudempia teoksia ei tietokannasta löydy, mutta esimerkiksi hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol* löytyy 75 viitettä, joista voit selailla mieleistä kirjallisuutta. Roman löydät osoitteesta
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokantaa pääset selailemaan osoitteesta
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/
Haussa voit käyttää VESAn asiasanoja(asianasto verkossa, sanat voit tarkistaa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
esim. amerikansuomalaiset ja siirtolaiset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm....
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Ainakin Helsingin pääkirjastossa on yhdet kappaleet. Näitä ei kuitenkaan anneta kotilainaksi, kopioita voi kyllä ottaa.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Turun Kaupunginkirjastoon. Jollei siellä ole omaa kappaletta säilytyksessä, voitte pyytää tilaamaan kaukopalvelun kautta kopiot artikkelista Helsingin Kaupunginkirjastosta. Helsingissä maksu kopioista on yksi euro/sivu.
Erityisesti suurimmilla yrityksillä ja organisaatioilla on useita sisäisen tiedotuksen kanavia. Henkilöstölehden tärkeimpiä tehtäviä on yhteisöä koskevan tiedon välittäminen ja siten yhteisen tiedollisen perustan rakentaminen. Nykyisin tosin useissa yrityksissä ollaan luopumassa tai luovuttu painetusta henkilöstölehdestä ja siirrytty käyttämään Intranettiä sisäisenä tiedotuskanavana ja henkilöstön interaktiivisena viestimenä.
Täsmällistä tilastoa henkilöstölehtien määrästä en onnistunut löytämään. Mutta voidaan olettaa että kun on kyse yrityksestä jossa on enemmän kuin muutama kymmenen työntekijää tai joka sijaisee useammalla paikkakunnalla, jokin sisäinen tiedotuskanava on todennäköisesti käytössä.
Espoon, Helsingin, Vantaan ja...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli 1851 muodossa Emelia, Emilia on ollut siinä 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 19.5. Keskieurooppalaisperäinen Emilie oli Pietarin suomalaisessa almanakassa 1807 22.5. Englanninkielisissä maissa yleisin muuntuma on Emily.
Gabriella on italiasta ja ranskasta periytyvä Gabrielin sisarnimi. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Gabriella on Gabrielin rinnalla 24.3. Nimen muita kirjoitusasuja ovat mm. Gabriela, saksan ja englannin Gabriele ekä ranskan Gabrielle.
Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy...
Artikkeli on kopioitavissa Pasilan kirjaston mainitun lehden numerosta, koska sitä ei ole sidotettu
vuosikerraksi.
Rikhardinkadun kirjaston kappaleet Teologisesta aikauskirjasta ovat lainattavissa, joten voit joko mennä lainaamaan kyseisen numeron Rikhardinkadulta tai tehdä lehdestä kaukopalvelutilauksen. Kaukopalvelutilaus tehdään omassa lähikirjastossasi. Kirkkonummen kirjasto veloittaa kaukopalvelutilauksesta 4 euroa.
