Lähimmät kirjastot mistä löydät kyseisen elokuvan ovat Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastot. Elokuva on videokasettina. Voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi, jolloin elokuva toimitetaan sinne.
Tässä on internet-osoite, josta voit seurata kilpailua reaaliajassa.
http://www.lavuelta.com/05/ingles/webimagenes/imagenes7.html?e=7
Ja tässä on reittikartan osoite: http://www.lavuelta.com/05/ingles/recorrido/mapa.html?e=7
Kirja on tilauslistallamme, josta ei ole vielä tehty valintoja. Välitän toivomuksesi eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintatoivomuksia tällä lomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Rakkausrunoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi Kirjoita aihehakuun rakkausrunot.
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan...
Liisa on suomalainen muoto Elisabetista. Nimeä on ehdotettu almanakkaan 1879, mutta nimeä on käytetty varmasti jo paljon aikaisemminkin. Nimipäivä 19.11.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Ohessa vielä Turun kaupunginkirajston Aino-tietokannan osoite verkossa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1125577038
Palvelin ei ole ollut nurin, joten ehkä teillä on ollut väärä osoite. Kirjaston kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=4873
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. Pentti Lempiäisen "Suuresta etunimikirjasta". Taru ja Satu -nimillä on yhtenevää ainakin yhteinen ruotsinkielinen vastine Saga, josta nimet on suomennettu.
Tulenkantajista on tietoa esim. Ylen Teema-sivuilla: http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
Tutkimustietoa saat esimerkiksi oheisesta kirjasta:
Saarenheimo, Kerttu 1966. Tulenkantajat. Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla. WSOY, Porvoo, Helsinki
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet (2005) löytyy seuraavia tietoja kysymistäsi nimistä:
"Juuso mn. 19.3. (1951-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883. Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Juuso on alkanut yleistyä 1970-luvulla, ja 1994 annettujen pojannimien yleisyystilastossa se oli 20. sijalla. Vanhoja nimiä suosivan muodin mukaisesti Juuso on 2002 annettujen nimien listassa 16:ntena."
Mikaelista em. teoksessa on huomattavasti pidempi selitys, joten siitä vain katkelmia:
"Mikael mn. 29.9. ruots. ja suom. alm. Nimi pohjautuu heprean nimeen Miikael ('kuka on Jumalan kaltainen'). Raamatun Miikael on arkkienkeli, lohikäärmeen voittaja ja ylin seitsemästätoista pääenkelistä...Kotoisempien muotojen Mikon ja Mikan rinnalla...
Haku netistä termillä "actors studio" antoi vastaukseksi sivustoja, jotka vievät www.bravotv.com sivuille. Sivuilta löytyy personality profile -kysymyssarja, joka sivuston mukaan on Bernard Pivotin luoma. Sivustolla pystyy itse vastaamaan kysmyksiin (7 kpl), mutta kysymyssarja ei ilmeisesti täydellinen, koska tuota mainitsemaasi viimeistä kysymystä siinä ei ole.
Haku "Bernard Pivot" vie sivulle, jossa on seuraavat 10 kysymystä:
01. What is your favorite word?
02. What is your least favorite word?
03. What turns you on creatively, spiritually or emotionally?
04. What turns you off?
05. What is your favorite curse word?
06. What sound or noise do you love?
07. What sound or noise do you hate?
08. What profession other than your own would...
Samaa asiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vanhat vastaukset saat näkyviin palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla rahanarvo.
Suomen Pankin rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvolaskuri, jonka avulla voi selvittää kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa sekä vertailla eri aikakausina myytyjen hyödykkeiden hintoja keskenään. Laskuri löytyy osoitteesta http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Kirjastossa rahanarvoa käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 36.2 ja rahan historiaa ja numismatiikkaa luokasta 90.52.
Löytyi 2 Pihlajakoskea käsittelevää kotiseutukirjaa, joista toivottavasti jompi kumpi on etsimänne:
Gylldén, Pertti: "Pihlajakoski : poukama Päijänteellä : elämänkirjoa Kuhmoisten Pihlajakoskella", julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2003.
Sukupolvelta toiselle - Pihlajakosken perinnekirja 2004 / Pentti Ilveskoski (toim.), julk. Pihlajakosken kyläyhdistys, 2004.
Helsingissä niihin voi tutustua Kansalliskirjastossa, os. Unioninkatu 36 (avoinna: ma-pe 9-20, la 9-16, su suljettu - Kesällä (1.6.-31.8.)ma-pe 9-18, la 9-16). Kirjat ovat sijoitettu kansalliskokoelmaan ja niitä voi lukea lukusalissa. Kotilainaksi niitä ei valitettavasti anneta.
Ensinmainittu teos on kylläkin myös Museoviraston Merimuseon kirjastossa. Sitä voi kysyä lainaksi...
Yksi hyvä lähdeteos, josta löydät tietoa nimen alkuperästä, on Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja". Myös Pirjo-Riitta Syrjäsen toimittamassa "Kutsu vaikka kukkaseksi: nimitiedon vuosikirjassa" on kerrottu lyhyesti nimien alkuperästä.
Asiasta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Piki-verkkokirjaston kautta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanaksi kannattaa laittaa kuumailmapallot, aineiston kohdalle ruksi "ei lasten aineistoa" ja vielä kirjallisuudenlajin kohdalle "vain tietokirjallisuus";
näin saa 10 teosta, jotka löytyvät jostakin Piki-kirjastosta, näytöltä voi tarkastella myös kunkin teoksen saatavuutta.
Kirjastojen työasemilla on lisäksi käytössä artikkelitietokannat Aleksi ja Arto, niissä on lehti- ja kausijulkaisuartikkeleita. Aleksi antaa asiasanalla kuumailmapallot peräti 43 artikkelia ja Arto taas 26 artikkelia.
Suosittelisin käyttämään apuvälineenä kirjaa:
KOTIMAISIA NAISVIIHTEEN TAITAJIA : 100 vuotta rakkautta
toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa
BTJ Kirjastopalvelu 1999
Tämä kirja löytyy varmaan kaikista kirjastoista.
Kemin kirjastossakin kirjaa on lainattavana ja käsikirjastossa.
LIsäksi voit kääntyä virkailijoidemme puoleen, jotta saat tiedon uusimmista vastaavista kirjoista.
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Kysymääsi iskelmää ei löytynyt rekistereistä noiden sanojen perusteella. Muistitiedon perusteella kyseessä saattaisi olla Markku Aron v. 1972 levyttämä Älä lähde rakkain, joka löytyy CD-levyltä Markku Aro: Parhaat (julk. 1989). Tämän CD-levyn kaukolainaamista voit tiedustella kirjastosta; se näyttäisi olevan ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin tällä hetkellä lainassa. Nuotteja tai sanoja ei löytynyt.
