Fennica-tietokannan mukaan Taisteluni on suomennettu kahdessa osassa vasta vuonna 1941. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian löydät täältä:
http://finna.fi
Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin on hankittu kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Kirjaa on hankittu myös pakettina, johon kuuluu kirjan lisäksi myös cd-levy tai kasetti. Nekin ovat nyt lainassa. Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta näet ajantasaisen tilanteen. Varauksen voit tehdä Helmetin kautta (tarvitset kirjastokortin numeron ja tunnusluvun) tai soittamalla kirjastoon tai käymällä siellä.
Eduard Uspenskin kirjassa "Rasavilli Jasu" (Otava 2001) on "Kertomus siitä kuinka Jasu ei suostunut syömään". Jasu näivettyy ja tuuli nappaa hänet mukaansa.
Kysymäsi kirja saattaa olla kuitenkin Renata Schiavo Campon "Tarina pojasta joka ei tahtonut syödä" (Vantaa, PR-tuotanto, 1983, ISBN 951-95673-9-9). Siinä päähenkilön nimi on Antti.
Hei!
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin.
Oman nimesi alkuperä löytyy esim. kirjasta Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri.
Nella on lyhennelmä Petronellasta. Nellan ja Petronellan päivän säästä on ennustettu tulevan kasvukauden ilmoja. Pyhä Petronilla on antanut nimensä almanakkaan. Petronella on muinaisroomalaiseen Petronius-sukuun kuuluva naisen nimi: Se lienee johdettu kreikan sanasta petra= kallio.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Kysymääsi levyä on etsitty kaikista maakuntakirjastoista ja niiden hakuohjelmiin kytketyistä kirjastoista, samoin kysely on lähetetty kaikkien kirjastojen tieto-listalle. Kysyttyä levyä ei löydy myöskään Suomen Jazz- ja Poparkiston kokoelmista. Sen omistavat Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto, mutta nämä kirjastot eivät lainaa vapaakappalekokoelmiensa aineistoa. Levyn aineisto on aiemmin ilmestynyt kasetilla, joka on julkaistu v. 1982.
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilataan sellaista materiaalia, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lainat tilataan kirjastosta kirjastoon. Suomesta ja Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa 4 euroa. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko kirjastossa tai tämän linkin kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Täältä löydät lisää tietoa kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Paavo Cajanderin suomennoksessa repliikki kuuluu: " Viel', ystävät, viel' yksi ryntäys". Se löytyy vuodelta 1905 olevasta Shakespearen teoksesta Kuningas Henrik viides sekä teoksista William Shakespearen draamat 6 ja William Shakespearen kootut draamat 7. Jälkimmäisissä näytelmän nimi on Kuningas Henrik V; suomennos on sama.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (HelMet= pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko) löytyvät seuraavat Eino Leinon ja Aila Meriluodon englanniksi käännetyt teokset:
Leino, Eino: Whitsongs (1978)
Sen lisäksi Heikki Sarmanto on säveltänyt lauluja Eino Leinon runoihin. Käännökset on tehnyt Aina Swan Cutler. Teos nimeltään Moment Musical (2003)löytyy sekä CD-levynä että nuottina.
Meriluoto, Aila: Statue of Fire: The Collected early poetry of Aila Meriluoto; translated from the original Finnish (1993). Kääntäjät Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Muun muassa kirjastot.fi -sivulta löytyy yleisten kirjastojen yhteisesti ylläpitämä, siis kirjastonhoitajien kriteereillä valittu linkkikirjasto. Se noudattelee kirjastoluokitusta. Kielet ovat luokassa 8.
Alla on suora osoite sivulle:
http://
www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=1592
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
LINDA-tietokannasta löytyi ainakin 3 viitettä: Kalliomaa, Sami: Sisäinen markkinointi : asiakassuuntautuneisuuden
johtamista sisäisissä vuorovaikutussuhteissa /
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2004. Sarja: Working paper / University of Jyväskylä, School of
Business and Economics, ISSN 1239- 3797;291).
-Ballantyne, David:A relationship mediated theory of internal marketing Helsingfors : Swedish School of Economics and Business Administration, 2004
Sarja: Ekonomi och samhälle, ISSN 0424-7256 ; nr 123)
Väitöskirja: Diss. : Svenska handelshögskolan
Myös verkkojulkaisuna (ISBN 951-555-815-8 (PDF))
- Ahmed, Pervaiz K.:Internal marketing : tools and concepts for customer-focused management / Pervaiz K. Ahmed and Mohammed Rafiq Oxford...
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Tässä muutama vihje, joista voi aloittaa: FINPROn kautta saa hyvin tietoja Suomalaisten yritysten kaupasta ulkomaille. Lisätietoja saa myös espanjan kielisten maiden suurlähetystöistä ja konsulaateista.
Muiden maiden edustustot Suomessa ja Suomen eustustot ulkomailla + valitse vasemmalta kohta Palvelut ja sitten avautuvalta sivulta oikealta ylhäältä LINKIT.
FINPROn verkko-osoite on
Finpron maakohtaista tietoa Espanjasta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=52&Country=…
Finpron vientikeskuksen osoite Espanjassa
Finpro Spain
Oficina Comercial de Finlandia
Fernando el Santo, 27 2 A
E-28010 MADRID, ESPAÑA
puh.: +34 91 308 4715, faksi: +34 91 319 4886
s-posti: spain@finpro.fi
Espanjan Suurlähetystö/ Kaupallinen...
Eri seutujen raanujen kuvia löytyy kirjallisuudesta, ei juurikaan verkkosivuilta, joilla on yleensä vain yksittäisiä kuvia. Katsoa voisi esimerkiksi seuraavista osoitteista: http://www.allfiberarts.com/library/aa00/aa083000d.htm , http://images.google.fi/images?q=raanu&hl=fi&btnG=Etsi+kuvia
Hayao Miyazakin elokuvaa Näkymätön ystävä ei ole minkään maakuntakirjaston kokoelmissa. Maakuntakirjastot ovat alueidensa suurimpia kirjastoja, joten mitä luultavimmin elokuva ei ole kirjastoista lainattavissa. Usein syynä siihen, ettei elokuvaa kirjastoista löydy, on se, ettei sille ole saatu kirjastoihin lainausoikeutta, joka on jokaiselle elokuvalle erikseen hankittava ja maksettava.
Elokuva on esitetty televisiossa, TV 1:ssä, ainakin vuonna 1996. Voit esittää YLE:lle toivomuksen sen uudelleen esittämisestä. YLE:n palautelomakkeen löydät täältä:
http://www.yle.fi/palaute/
