Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts...
Merirosvoista kertovia fiktiivisiä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt joitakin, jos siis sailor-kirjoilla tarkoitat sellaisia?
Kaksi melko tuoretta kirjaa on muun muassa Somper, Vampiraatit; Rees, Merirosvoja! Viimeksi mainittu kertoo kahden naismerirosvon seikkailuista.
Muutaman vuoden vanhempia ovat romaanit: Ruusuvuori,Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta; Smith, Monsuuni; Edessä tyrskyjä!: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista; Jo viheltää takilassa: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista.
Erilaisista etunimien historiaa käsittelevistä kirjoista ja vastaavilta nettisivuilta ei valitettavasti löydy yksiselitteistä tietoa Adalmiina-nimen alkuperästä ja nimipäivästä. Mahdollisesti nimi on sadun kirjoittajan Topeliuksen muodostama. Nimen alku kuitenkin on muinaisaksan adal-, adel-, joka tarkoittaa 'jaloa, jalosukuista' ja joka on varsin tavallinen saksalaisperäisissä nimissä, esim. naispuoliset Adelgunde, Adelheid, Adelhilde, Adalberta, Adelie, miespuoliset Adalbero, Adalbert, Adalfried (Alfried), Adalger (Elger). Loppu sitten olisi tuttu Miina, joka on lähtöisin Vilhelmiinasta (miespuolinen vastine Vilhelm). Nimipäiväksi Adalmiinalle voisi edellisen perusteella ajatella (alkuosan mukaan) 16.12. (Aada, Ada), 27.7. (jonka Heidi...
Eino Säisän bibliografiasta ei löydy mainintaa siitä, että hän olisi julkaissut 'Kukkivat roudan maat' -romaanisarjan tapahtumiin liittyvää karttaa (ks. esim. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/saisa_eino/). Romaanisarjan syntyhistoriaa kuvaavassa artikkelissaan Säisä tosin kertoo suunnitelleensa tarinaa varten "kartan maisemasta teineen ja taloineen" (Kirjastolehti 12/1974). Piirrosta ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu missään teoksessa, ei Säisän omissa eikä muidenkaan tekijöiden julkaisuissa. Useissa lähteissä (esim. Bibliophilos 2/2005 s. 17; Kantti kestää -lehti 26.1.1991) sen sijaan todetaan, että Säisän kuvaama Kurensalmi on todellisuudessa Kurenpolven asemaseutu...
Yleisillä kirjastoilla ei yleensä ole kirkonkirjoja. Vanhempia kirkonkirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa.
Kurun alue kuuluu Hämeenlinnan maakunta-arkiston alueeseen, Mikkelin maakunta-arkisto taas säilyttää mikrofilmattuja kirkonkirjoja. Kannattaa ehkä aluksi tiedustella sieltä. Mikrofilmejä on mahdollista saada myös kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö tehdään omaan kirjastoon.
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Vuonna 1987 Helsingissä kouluvuosi alkoi tiistaina 18.8. Tämä tieto löytyi päivälehdestä(HBL), mutta asian voinee vielä tarkistaa Helsingin kaupungin opetusvirastosta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kirja Oy Kumela: lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Kirja on näyttelyjulkaisu Suomen lasimuseossa Riihimäellä 2002 pidetystä näyttelystä. Kirjan asiasanojen mukaan siinä esitellään mm. tehtaan historiaa, tuotteita ja lasinpuhaltajia. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). En voi valitettavasti lähettää sinulle sanoja, koska et ole laittanut sähköpostiosoitettasi kysymykseen. Palvelun julkisessa arkistossa sanoja ei voi julkaista tekijänoikeussyistä.
Olisikohan kyseessä itävaltalainen body art –taiteilija Rudolf Schwarzkogler (1940-1969), jonka huhutaan kuolleen leikatessaan peniksensä irti esityksessä. Todellisuudessa hän sai surmansa hypätessään ”taiteen nimissä” ikkunasta. Oulun kaupunginkirjastossa olevista kehotaidekirjoista ei Schwarzkoglerista löytynyt tietoa, mutta googlettamalla voi hakea netistä. Osoitteesta http://www.galerie-krinzinger.at/kuenstler/schwarzkogler/schwarzkogler_… löytyy myös joitakin kuvia hänen esityksistään.
Vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi:
1)Thigpen, Corbett: Eevan kolmet kasvot(painokset vuosilta 1956, 1985). Kirjasta on myös elokuvaversio.
2)Chase, Truddi: Jänis ulvoo: Truddi Chasen 92 sivupersoonaa(1988). Nämä kirjat löytyvät ainakin Varastokirjastosta, josta ne on mahdollista saada kaukolainoina muihin kirjastoihin.
Aihepiirin liittvää kirjallisuutta ovat myös 3)Schreiber, Flora Rheta: Sybil. Kirjan Sybilillä on 12 eri persoonallisuutta.
4)Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta (1983).
Intialaisesta sisustamisesta löytyy joitakin kirjoja, joita voi kaukolainata omaan kirjastoon. Esim.
1. Bharadwaj, Monisha
Inside India : quintessential Indian style
2. Wilson, Henry
India : decoration, interiors, design
3. Schaewen, Deidi von
Indian Interiors : Intérieurs de l'Inde
4. Slesin, Suzanne
Indian style
Seuraava teos löytyy Jyväskylästä
5.INNES, Miranda
Ethnic style : from Mexico to the Mediterranean
Hakusanayhdistelmällä fengshui JA intia ei kirjoja näytä kirjastosta löytyvän. Kannattaisi ehkä tutustua kirjaston sisustuksen hyllystä 68.4 fengshui-oppaista makuuhuoneen sisustuksen periaatteisiin. Voisiko niitä soveltaa sitten intialaiseen sisustukseen?
Fengshui-oppaita:
1. BANKS, Anja
Fengshui-aapinen
2. LAM, Kam Chuen
Fengshui...
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.
HKLJ:stä eli Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmästä on julkaistu 5 painosta (5. uusittu painos vuonna 1995). Vuonna 2002 HKLJ:stä limestyi...
Laulu on nimeltään Kaunein ruusu ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Timo Vuori.
Laulun sanat löytyvät vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 10, sivulta 25.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa useista eri lähteistä. Tässä esimerkkejä:
Kustantamon kotisivut:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena
Kirjat:
- Kotimaisia nykykertojia.
- Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta.
- Tulusto, Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria.
Artikkelit seuraavissa lehdissä:
- Suomen kuvalehti 1998:33
- Eeva 2006:9
- Anna 2006:37
- Anna 2000:13
- Aikuiskoulutuksen maailma 2007:5
Kysy aineiston saatavuutta kirjastosta tai etsi aineistoa tietokannastamme osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Varsinkin lehtiartikkeleista voit löytää tarkempaa tietoa kirjailijan elämänvaiheista.
