Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Esittely kirjasta Viimeinen keikka löytyy netistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Web Origosta eli aineistorekisteristä.
Mieleisesi tekstiotteen saat lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kyseessä lienee kirja "Kaksi vanhaa naista : Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Tekijä Velma Wallis. Alkuteos: Two old women.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voi hyvin kysyä kaunokirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jos kysyjä haluaa olla vastaisuudessa kirjoja etsiessään oma-aloitteinen , suosittelen ROMA-tietokantaa internetissä.
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
ROMA on Erkki Salon kokoama n. 12 000 viitettä sisältävä kaunokirjallisuuden viitetietokanta. Roma sisältää sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta. Jokainen kirja on kuvailtu kirjan sisältöön liittyvillä asiasanoilla (esim. merirosvot tai 1600-luku). Tietokanta sisältää ennen vuotta 1996 julkaistuja teoksia. Lisää ohjeita ROMA:n...
Hertta Kalkaksen ja Anneli Sarvimäen kirjassa Hoitotyön etiikan perusteet (WSOY, 2002) hoitotyön käsite määritellään seuraavasti: "Käsitteellä hoitotyö ymmärretään kaikkea sitä työtä, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään tietyn ammattikoulutuksen pohjalta. Toiminnan tavoitteena on potilaan tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistäminen" (s. 76).
Hoitotyön määritelmää kannattaa katsoa myös kirjasta: Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2000.
Seuraavassa joitain perusteoksia hoitotieteen alalta:
- Hoitamalla hyvää oloa (toim. Kyllikki Anttila et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotiede (Katie Eriksson et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotyön osaaminen (toim. Heidi Kassara...
Sellaisia englanninkielisiä äänikirjapaketteja missä on myös luettu kirja mukana ei kovin paljon Helmet-aineistotietokannasta löydy, Kallion kirjastosta niitä löytyy vain kaksi: Jane Austenin Pride and Prejudice ja George Orwellin Animal Farm.
Mutta saman asian tietysti ajaa myös se, että lainaa jonkin englanninkielisen romaanin ja siitä tehdyn äänikirjaversion erikseen. Tervetuloa tutustumaan Kallion kirjaston kokoelmiin! Ja mikäli juuri meidän kokoelmastamme ei löydy tarkoituksiisi sopivaa aineistoa, niin aina on olemassa myös varaamismahdollisuus toisista Helmet-kirjastoista.
Tietoja Benjamin Franklinia käsittelevistä kirjoista pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa saat sivulta http://www.helmet.fi/search*fin esim. kirjoittamalla kohtaan AIHE 'Franklin, Benjamin'. Itäkeskuksen kirjastossa näitä kirjoja ei näytä olevan. Useimmat ovat varastossa, joka on Pasilan kirjastossa (käyntiosoite Kellosilta 9). Kirjat voi myös tilata Itäkeskuksen kirjastoon, varausmaksu on 0,50 euroa/varaus, toimitusaika pari päivää.
Edellä esitetyn haun antamista suomenkielisistä teoksista voi erikseen suositella seuraavia
Lehtonen, J.V.
Benjamin Franklin. - Helsinki, 1918. - 227 s.
Arvidsson, Stellan
Benjamin Franklin : yleisnero. - Turku, 1945. - 280 s.
Scheibler, H.
Kirjanpainaja Benjamin Franklin. - Helsinki, 1921. - 102 s.
(Tässä...
Nuo sanomalehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa (aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjasto) pääkirjastorakennuksen lukusalissa, Unioninkatu 36, Tietopalvelu (09)191 22740, sanomalehtisali (09)191 22743. Mikrofilmeistä voinee ottaa valokopioita. Alla ovat sanomalehden luettelointitiedot ja mikrofilmirullien numerot:
Teoksen nimi: Pohjois-Savo
Numerointi: 5.1.1932-31.12.1941
Julkaisija: Kuopio : I. Pasanen , 1932-1941
Ulkoasu: ; fol.
Ilmestymistiheys: Kolme kertaa viikossa
Huomautus: Julkaisija ja ilmestymistiheys vaihdelleet
Aineisto: kausijulkaisu
Kokoelma: KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: S
Käytettävissä mikrofilmeinä
Kokoelmissa: 1932-1941 -- ks. mikrofilmirekisteri
--
Masterfilmin...
Nimi Aapo on kuten itsekin mainitsit Aabraham-nimen kansanomainen muoto. Abraham(hepr. isä rakastaa, pidennys nimestä Abram, isä on korotettu, korkea, muistuttaa myös heprean sanoja, jotka merkitsevät "kansojen paljouden isää" ks. 1. Moos. 17:5) Vanhassa testamentissa Israelin kansan ensimmmäinen patriarkka. Suomen almanakassa Aapo on ollut vuodesta 1929. Aapo nimen käyttöä on aikoinaan lisännyt Seitsemän veljeksen maltillinen, viisas Aapo. Lisää tietoja nimistä saat lähikirjastosi nimikirjoista. Nämä tiedot on otettu Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjasta ja Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Rakas sisko, joka on Sweet Walley High sarjan osa 7, on ainakin HelMet-.kirjastoissa, eli pääkaupukiseutun kirjastoissa. Löytyy myös Mäntsälän, Keravan ja Järvenpään kirjastoista.
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kysyin kirjastonhoitaja ja kirjallisuusterapeutti Pirjo Arvolan mielipidettä suositeltavista kirjoista.Pirjo ehdotti, että tässä vaiheessa, kun suru on vielä pinnalla, kannattaisi välttää kirjoja joiden pääateemana on kuolema.
Hän suosittelee sen sijaan satuja, joiden avulla erilaisia tunteita voi turvallisesti käsitellä. Erityisen hyviä voisivat olla suomalaiset kansansadut. Yksittäisenä hyvänä satuna Pirjo mainitsi Grimmin sadun Siili-Jussi.
Tässä muutamia satukokoelmia:
Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja (WSOY 1958)
Slaavilaisia satuja. (Suomentaja UM Kellomäki, Weilin & Göös 1974)
Grimmin sadut, osat I Ruusunen, II Tuhkimo, III Lumikki
(Tammi 1999)
Satujen lisäksi hyvä luettava voisi olla Betsy Byarsin Blossomin perhe -...
Tracy Chevalierin romaani Tyttö ja korvakoru on yksin-kertainen kertomus köyhtyneen porvarisperheen lahjakkaasta tyttärestä, joka joutuu piiaksi Vermeerin jatkuvasti kasvavaan perheeseen. Aluksi hän pääsee taiteilijan apulaiseksi sekoittamaan värejä ja vihdoin malliksi mestari-teokseen. Hinta on kuitenkin kova. Vermeerin ehdoton taiteilijaluonne vaatii veronsa myös ympäristöltään.
Tekijä on Yhdysvaltalainen tietokirjatoimittaja, joka on muuttanut Eurooppaan ja ryhtynyt kirjailijaksi tämän kirjan myötä. Kirjassa kuvataan rauhallisesti ja tyynesti myös perheen sisäisiä jännitteitä ja sen ajan ankaraa, mutta toisaalta kauneuden täyttämää elämää.
Sevastian on venäjänkielinen muoto nimestä Sebastian, tai latinaksi Sebastianus, joka tarkoittaa mies Sebastian kaupungista Vähä-Aasiasta. Katolisessa kirkossa on kymmenen pyhimystä ja autuaaksi julistettua Sebastiania.
Sebastianin muistopäivä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
http://www.behindthename.com/name/sevastian
"Lötkösen perheen tapaus" -runo löytyy Kaija Pispan teoksesta Titulein taikasanat (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29362-8). Teosta on tällä hetkellä hyvin saatavissa HelMet-kirjastoista (1.12.2007).
Olisiko kyseessä Puškinin runo Bahtshisarain suihkulähde, joka löytyy kokoelmasta PUšKIN, Aleksandr: Kertovia runoelmia / Aleksandr Pushkin ; suomentanut Aarno Saleva. - Espoo : Artipictura, [1999] (Jyväskylä : Kopijyvä). - 335 s ISBN 952-5347-00-1
Puškinilla on eräiden lähteiden mukaan myös lyhyempi versio runosta, mutta sen suomennosta ei löytynyt Puškinin suomennoksien joukosta, eri tietokannoista tai Internetistä.
