Pohjoismaiden lisäksi Erika nimeä on käytetty Saksassa, jossa Erika tarkoittaa kanervaa. Sen latinalainen nimi on Ericaceae. Tämä tulee kreikan sanasta eréiken, joka tarkoittaa heikkojen ja hentojen oksien taittamista.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, WSOY 1989; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Mainitsemaasi teosta ei löydy kirjastojen kokoelmista, mutta erilaisia Mercedes-Benz korjausoppaita kyllä löytyy.
Esimerkiksi Mercedes-Benz C180, C200, C220, C230 & C250 1993-2000 bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-5089-66-5 ja Mercedes-Benz : E-sarja 1995-2002 : bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-472-015-9 löytyvät HelMet-kirjastoista. Lisää korjausoppaita ja muuta Mercedes-Benz-kirjallisuutta löydät HelMetin www.helmet.fi aihehausta hakusanalla mercedes-benz. HelMetistä löytyy myös Tekniset arvot 2001 : henkilö- ja pakettiautot 1992-2001, viritys ja päästörajat, huoltotarkistukset, säädöt, voiteluaineet ja täyttötilavuudet, polttoainejärjestelmät, kiristysarvot, jarruosien mitta-arvot,...
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
Maistraatin verkkosivuilla osoitteessa http://www.maistraatti.fi/ on otsikko Nimiasiat. Siitä avautuvalta sivulta pääsee kohtaan, jossa voi kysyä etu- ja sukunimien lukumäärää Suomessa.
Etunimitilaston mukaan Suomessa on syntymävuosina 1899-2006 ollut yhteensä 9873 Erika-nimistä naista ja 4 miestä. Vuonna 2006 on 149 tytölle annettu nimeksi Erika.
Helsinki-kokoelma on tosiaan ns. käsikirjastokokoelma. Monesta kirjasta on kuitenkin olemassa kaksoiskappale, joka on normaalisti lainattavissa. Näitä ei lainata sen vuoksi, että ne olisivat jatkuvasti saatavilla esim tutkimuskäyttöä tai kaukopalvelun tarpeita varten. Näin ne säilyvät myös paremmassa kunnossa eivätkä katoa. Kaukopalvelun kautta niistä on tilattavissa kopioita. Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
Antti Hyryn novellikokoelmaan ’Maantieltä hän lähti’ kuuluvat seuraavat novellit:
I. Lasit helisevät, Esineet, Syksy, Pato, Kivi auringon paisteessa
II. Joka päivä koko kesän, Hillassa, Odotus, Maantieltä hän lähti, Ennen kuolemaa
III. Molekyylit, Sianpurema
Carl Barksista on kysytty ennenkin. Kopioin sinulle
tähän vastauksen:
Kirjallisuutta:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl Barks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa,
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036 .
Tässä taitaa olla etsimäsi sarja:
Helen Oxenburyn kuvakirjasarjassa on kirjat Balettikoulussa, Autoajelulla (poika tosiaan oksentaa), Ravintolassa, Lääkärissä ja Leikkikoulussa. Tosin ainakin meidän kirjastossamme Balettikoulussa kirjan reunaväritys on vaaleansininen. Sarja on Minä itse -kirjat.
Yksi kuuluisimmista lienee Mario Puzon Kummisetä, mutta muitakin on. Giovanni Falconen mainitsemasi teos on yksi mahdollisuus mutta muitakin on, katso vaikka http://www.helmet.fi ja laita aiheeksi mafia. Myös Michael Dibdinillä on kuuluisia teoksia aiheesta, Dibdinidtä on enemmän sivulla http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/dibdin.htm
Tämän palvelun vastausten arkistossa on paljon tietoa aiheesta, katso http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
ja kirjoita hakukenttään marilyn kaye. Kirjastoista saa esim. Mervi Kosken kirjan Ulkomaisia nuortenkertojia 1, siinä on myös tietoa tästä kirjailijasta. Niklas Bengtssonin kirja klooneja ja muukalaisia on Replica-kirjoista.
Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
Internetistä löytyy karjalanpiirakoiden ohjeita englanniksi: http://www.websisters.de/issue2/buffet/finnish.htm .
http://www.finnguide.fi/finnishrecipes/cat.asp?c=7
Löytyipä yksi saksaksikin:
http://de.wikibooks.org/wiki/Kochbuch/_Karelische_Pirogge
Teoksessa Carelia a la carte (Studio Avec Audiovisual 1999) on Pirkko Hyttisen karjalanpiirakoiden ohje suomeksi, englanniksi ja saksaksi (Karelian pasties, Karelische Piroggen).
Erika (ja mm. Eriikka ja Riikka) on "Erikin melko myöhäinen sisarnimi" (Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 56). Eerik (tai Erik) on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "yksin hallitseva" tai "aina hallitseva" (sama teos s. 49).
Voit tutkia aihetta tarkemmin esim. sivulta www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Sanahaku etunim** , jolloin pääset tutustumaan uudempiin ja seikkaperäisempiin teoksiin, esim.
Tekijä Vilkuna, Kustaa
Teos Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen
Julktiedot Helsingissä : Otava, 2005
Painos 4. uud. laitos
Ulkoasu 288 s.
Martin Gusinden teosta Die Feuerlandindianer ei löydy Suomesta. Se on hyvin todennäköisesti saatavissa ainoastaan eräästä saksalaisesta yliopistokirjastosta.
Bibliografiset tiedot ovat:
Die Feuerlandindianer :
Ergebnisse meiner vier Forschungsreisen in den Jahre 1918 bis 1924, unternommen im Auftrage des Ministerio de Instruccion Publica de Chile in drei Bänden /
Author(s): Gusinde, Martin.
Publication: Wien-Mödling : Verl. Anthropos,
Year: 1939
Description: XVI, 511 S.
Tiedot on saatu WorldCatista, maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta.
Aiheeseen liittyvä Gusinden teos: Nordwind - Südwind: Mythen und Märchen der Feuerlandindianer, Röth-Verlag, Kassel 1966, on saatavissa Kuopion Varastokirjastosta. (Lähde: Yliopistojen...
Kirjastot.fi-sivuston osasta Kirjastoala, Keskustelut löytyy kirjastoon ja kirjastotyöhön liittyviä keskustelufoorumeita sekä myös suljettuja keskustelulistoja. Suora osoite foorumeihin on tässä, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/ , sekä ohjeita täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Suljetut listat täällä http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/keskustelulistat/ . Sivulta löydät myös kuvauksen siitä, millaista keskustelua kussakin foorumissa käydään. Yleiskeskustelufoorumi on Kirjastokaapeli.
Meille on kyllä tilattu vuoden 2005 painos Metsästäjän oppaasta, mutta se ei ole jostain syystä vielä saapunut. Pitänee kovistella kustantajaa, että muistaavat sen meille lähettää. Meillä on kaksi kappaletta vuoden 2004 painosta, molemmat lainassa täällä hetkellä.
Markus - (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty)kansanomainen muoto Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien Suomessa kastettu kaimoja
Miia, Mia - kansanomaisessa käytössä Mirjamin ja Mirjan kutsumamuoto, ensin kuitenkin Marian rinnalla almanakassa.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet ja tarkasti kyseisellä nimellä. Vastausten arkistoa pääsee selaamaan Kysy kirjastonhoitajalta -aloitussivun oikeasta reunasta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
