"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Anna-Leena Härköseen voi yrittää ottaa yhteyttä kustantajan kautta, otava@otava.fi. Julkista sähköpostisoitetta ei löytynyt. Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena/
on perustietoja Härkösestä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin vastattu kysymykseen, vanhat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta hakusanalla Anna-Leena Härkönen.
Toimi seuraavasti:
1. Mene Helmet-aineistohaun pääsivulle, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ Klikkaa Opastettu haku -otsikon alta löytyvää Sanahaku-linkkiä.
2. Kirjoita hakukenttään seuraava rimpsu:
äänikirjat and not (lastenkirjallisuus or nuortenkirjallisuus or lastenohjelmat or sadut)
Valitse Aineisto-valikosta "cd-levyt". Jos haluat mukaan ainoastaan suomenkieliset äänikirjat, niin valitse Kieli-valikosta "suomi".
Näin saat rajattua haun ulkopuolelle lapsille ja nuorille suunnatut äänikirjat!
Häneltä ei ole suomennettu muita kuin nuo kaksi mainitsemaasi teosta. Ne ovat itsenäisistä teoksista koostuvan ns. Pantagruel-sarjan kaksi ensimmäistä osaa.
Rabelaisin tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa tutustua näiden lisäksi Mihail Bahtinin kirjallisuustieteelliseen klassikkotutkimukseen "Francois Rabelais: keskiajan ja renessanssin nauru". Se on alunperin ilmestynyt suomeksi vuonna 1995 Taifuunin kustantamana ja myöhemmin Liken toimesta pokkaripainoksena.
Haluamasi Darren Shanin kirjat löytyvät Kirkes-kirjastojen kokoelmista. Ensimmäisen osan nimi on Friikkisirkus, kolmas on nimeltään Kauhun tunneleissa ja neljäs Vampyyrivuori.
Kaikki neljä sarjan osaa kuuluvat Tuusulan pääkirjaston nuortenosaston kokoelmiin, mutta ovat tällä hetkellä pääkirjastosta lainassa. Muissa Kirkes-kirjastoissa näitä kirjoja näyttää olevan hyllyssä, joten otathan yhteyttä kirjastoon, jos haluat tehdä kirjoista varauksen.
Lisätietoja löydät tietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742
Kirjat löytyvät tiedonhaussa helpoiten tekijän nimellä (tekijä kirjoitetaan muotoon Shan, Darren).
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät...
Maalauksen luonnoksessa vuodelta 1885 nuoren naisen vierellä on vastasyntynyt vauva. Luonnos tunnetaan yleisesti nimellä "Salasynnyttäjä". Seuraavana vuonna valmistuneessa lopullisessa versiossa Gallen-Kallela oli luopunut salassa synnyttämisen teemasta. "Eksynyt" tunnetaan myös sen vaihtoehtoisella nimellä "Tyttö palaneessa metsässä". Näin voi päätellä Gallen-Kallelan näyttelyluettelon kuvista, jotka löytyivät kirjasta: Akseli Gallen-Kallela : Ateneum 16.2.-26.5.1996, Turun taidemuseo 26.6.-1.9. 1996 / [kirjan toimittaja Juha Ilvas] [Helsinki] : Suomen taiteen museo, Ateneum, 1996.
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
Seitsemännen sinfonian kantaesitys tapahtui Tukholmassa 24.3.1924. Esityksen johti Jean Sibelius ja orkesterina oli Tukholman Konsertföreningen.
Kaikkien muiden Sibeliuksen sinfonioiden kantaesitykset tapahtuivat Helsingissä Sibeliuksen itsensä johtamina. Orkesterina näissä esityksissä oli Helsingin kaupunginorkesteri. 1-4 sinfonioiden esitysten aikoihin orkesterin nimi oli tosin vielä Helsingin filharmonisen seuran orkesteri.
Lisätietoa Sibeliuksen sinfonioista löytyy osoitteesta:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_sinfoniat.htm
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias. Christinen ruotsalaisia muunnelmia ovat Christina, Kristina, Kristin, Kirstin, Kerstin, Stina ja Tina. Suomalaisia vastineita ovat Kristiina, Kirsti, Kersti, Krista, Tiina. Miehillä vastineita ovat Kristian, Risto jne. Nimen alkuperäinen merkitys aiheuttaa sen, että pyhimyskalenterit tuntevat monia samannimisiä. Perinteinen päivä meillä on ollut 24.7. (Agricolan rukouskirjassa v. 1544 'Christina neitzyt').///Svenska namnbok/Anders Malmsten///Etunimet/Kustaa Vilkuna///Suuri etunimikirja/Pentti...
Väestörekisteri-keskuksen nimipalvelusta, osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , löytyy tilastotietoa etu- ja sukunimistä. Valitse hakutavaksi Etunimihaku ja kirjoita hakuruutuun nimi Tiitus, niin saat tulokseksi Suomessa vuosina 1899-2006 Tiitukseksi nimetyt henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden lukumäärät.
Vesitornin kartiomainen säiliöosa valettiin ensin maassa ja nostettiin sitten hydraulisesti vartta pitkin ylös.
Lisätietoa aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni
Suomen eduskunnan sivulta löytyy tieto pisimpään valtiopäivillä istuneista kansanedustajista http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hx8200.htm
Tilaston mukaan Ilkka Kanerva ja Esko-Juhani Tennilä ovat istuneet pisimpään: 32 valtiopäivillä.
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Viittaamme alla löytyneisiin lakikohtiin ja tunnettuihin asiantuntijapalveluihin, koska emme anna lakiasiain vastuullisia asiantuntijapalveluja. Nähtävästi kyseessä on asunto-osakeyhtiö, kun sieltä löytyy isännöitsijä ja vielä talonmieskin.
Ainakin asunto-osakeyhtiölain 79 §:n mukaan on yhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista huoneiston hoitoa tai yhtiön suorittamaa korjaustyötä varten. Käynti huoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja huoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos pääsy kielletään, on hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä oikeus saada poliisilta virka-apua....
Kyseinen kappale on ranskalaisen Léo Daniderffin säveltämä laulu "Je cherche après Titine", joka tunnetaan paremmin nimellä "Titine". Suomeksi se on levytetty vuonna 1958 Rita Elmgrenin laulamana nimellä "Titina". Kyseinen Elmgrenin ja Ossi Malisen orkesterin sovitus julkaistiin aikanaan myös nuottina. Kyseisen version suomalaiset sanat ovat Merjan eli Sauvo Puhtilan (Saukki) käsialaa.
Alkuperäisen ranskalaisen version nuotteja ei löytynyt mistään suomalaisesta kirjastosta. Suomalaisen version nuotit löytyvät ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkistosta. Yhteistiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/ .
