Luovan kirjoittamisen saloihin opastavia kirjoja ovat mm. seuraavat.
Doubtfire, Dianne: Aiotko kirjoittaa romaanin? (Kirjayhtymä, 1987)
Goldberg, Natalie: Luihin ja ytimiin : kirja kirjoittajalle (Kansanvalistusseura, 2004)
Lehtinen, Torsti: Sanojen avaruus (Kirjapaja, 2003)
Manninen, Kirsti: Kirjoittajan opas (Otava, 1987)
Oriveden opit (WSOY, 1984)
Seppälä, Arto: Sanasi sun (Maahenki, 2006)
Lisäksi löytyy eri kirjallisuudenlajeja käsitteleviä opaskirjoja.
Joanna Campbell, oikealta nimeltään Jo Ann Simon, on kotoisin USA:sta. Hän syntyi Norvalkin kaupungissa, joka sijaitsee Connecticutin osavaltiossa USA:n koillisosassa.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut ovat osoitteessa http://www.joannsimon.com/.
Asia kannattaa tarkistaa kyseisen yhdistyksen säännöistä. Yhdistyslaista ei asiasta löytynyt mainintaa. Kari Loimun Yhdistystoiminnan käsikirjassa (WSOYpro 2007) todetaan kunniajäsenistä yleensä, että "kunniajäsenellä ei yleensä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, usein kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus".
Yhdistyslaki löytyy Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOYpro 2007)
Liimatahrojen poistoon suositellaan yleensä asetonia (esim. useat kynsilakanpoistoaineet). Hintalapuista jäävää liimatahraa on onnistuneesti poistettu myös levittämällä tilkka ruokaöljyä sen päälle ja antamalla vaikuttaa hetken. Lopuksi hangataan. Kannattaa varmistaa että kirjan kansi kestää öljyä, ettei tuloksena ole rasvaläikkä.
Marttojen tahranpoisto-ohjeita: http://www.martat.fi/neuvonta/kodinhoito/pyykki_puhtaaksi/tahranpoisto/
Hei!
Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy varsin paljon lainattavaa aineistoa tästä runoilijasta. Tietoa löytyy myös suurten kirjastojen käsikirjastoissa olevista ranskankielisen kirjallisuuden historioista. Niiden tiedoista voidaan ottaa kopioita sinulle mukaan. Tässä tapauksessa kuitenkin kehottaisin sinua hakemaan netistä. Esim.ranskalainen Google (www.google.fr) antaa haulla "Alfred de Vigny" mukavasti tuloksia. Niitä voi printatata ja/tai lukea paikan päällä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Neiti Etsivä -kirjoista on kyselty monenlaista aiemminkin
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Laita hakusanaksi Carolyn Keene tai Neiti Etsivä palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, ja löydät näitä kysymyksiä ja vastauksia.
suomenkielisestä Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
löytyy lyhyet tiedot Neiti Etsivästä, englanninkielisestä enemmänkin http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Paula Drewin äiti kuoli, kun Paula oli kolme-vuotias. Tämän jälkeen taloudenhoitaja Hannah Gruen on ollut Paulalle kuin äiti ks. http://www.funtrivia.com/en/ForChildren/Nancy-Drew-4256.html
Neiti Etsivästä on kirjoitettu esim. seuraavat kirjat:
- Stewart Dyer C.& Tillman Romalov N. (ed.) (1995):...
Toistaiseksi tämä ei onnistu. HelMet-verkkokirjaston kautta on lainattavissa Ellibs Libraryn e-kirjoja, jotka on mahdollista ladata yhdelle tietokoneelle kerrallaan, eikä siirtäminen koneelta esim. kämmentietokoneelle onnistu. Järjestelmävaatimukset löytyvät HelMetin kohdasta Ohjeita -> E-kirjojen lainaus.
Ellibs tekee kuitenkin kehitystyötä e-kirjapalvelujensa parantamiseksi ja hyvin todennäköisesti joskus tulevaisuudessa myös lataaminen elektroniseen "kirjaan" onnistuu. Toteutusaikataulusta en valitettavasti pysty sanomaan mitään, mutta voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan Ellibsiltä osoitteella support@ellibs.com
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et...
Citroenin merkkihuolto vastaa, että keltainen ja punainen jäähdytysneste ovat mahdollisia, mutta paras ratkaisu on Citroenin alkuperäinen jäähdytysneste. Kahta eriväristä nestettä ei ole hyvä sekoittaa keskenään.
Kirjaston tietokannassa voi tehdä hakuja kaksiosaisella asiasanalla elämän tarkoitus. Hakutulokseen tulee teoksia useista eri kirjastoluokista, teoksen näkökulmasta riippuen. YKL-luokituksen mukaan kirjastossa kannaattaa mennä selaamaan kirjoja esim. hyllyihin 11 (filosofia), 17.3 (elämänfilosofia, elämäntaito), 21 (uskonnonfilosofia), 52.2 (maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) sekä 56.41 (kehitysoppi, evoluutio). Muita asiasanoja lisähakuihin: elämänfilosofia, elämänkatsomus ja elämäntaito.
Internetissä löytyy Google-haussa termillä elämän tarkoitus internet- tietosanakirja Wikipedian artikkeli, jossa käsitellään aihetta tieteen, länsimaisen filosfian, uskontojen, ateismin näkökulmista. Kirjailijanimiä esim. Sokrates, Friedrich...
On mahdollista pyrkiä vaihto-oppilaaksi lyhyemmäksikin aikaa kuin lukuvuodeksi. Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto tarjoaa vaihto-oppilaspaikkoja esim. neljäksi viikoksi ja kolmeksi kuukaudeksi http://www.ssyl.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1&Itemid=2
Kannattaa tutustua rakennusten sähköasennuksia käsitteleviin kirjoihin. Tässä muutama esimerkki:
Ahoranta, Jukka: Kiinteistöjen sähköasennukset (2004), Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (2006), Sähköasennukset 1-2 (2006) sekä SFS viitestandardit - 6000, joka sisältää sähköalan standardeja. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Weborigosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Byronin teosta Don Juan ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta (FENNICA). Myöskään mistään kirjastotietokannasta ei löydy kokonaisteosta suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy ”Linkki maailmanrunouteen – tietokanta käännösrunoudesta” http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ osoitteessa.
Tietokannan mukaan osia Don Juanista on suomennettuna seuraavissa teoksissa: Parnasso 1957 ; nro 4 ; s. 160-162. Yrjö Jylhän käännös on Don Juanin ensimmäisestä laulusta (säkeistöt 38-47). Käännöksen lopussa on seuraava teksti: ” Yrjö Jylhä alkoi v. 1932 kääntää lordi Byronin Don Juanin ensimmäistä laulua […]. Työ keskeytyi pian, sillä mikään kustantaja ei osoittautunut halukkaaksi julkaisemaan teosta. Hiukan keskeneräinen...
Tällaista tiedotuskeskusta ei valitettavasti ole. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-palvelun osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/. Tiedottamista voi harkita esim. maakuntakirjastojen kautta, jolloin osoitteita ei tarvitse kerätä ihan niin paljon, http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/maakuntakirjastot/ . Kirjastot.fi-sivustosta löytyy lisää tietoa kirjastoille tiedottamisesta Kirjastot.fi:n kautta, http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen . Keskustelufoorumeista Kirjasto-Kaapeli on varsin luettu, joten sen kautta tiedotteet saavuttavat suuren kirjastoyleisön, samoin Ammattikalenterimme kautta, mutta näiden sopivuus tiedottamiseenne riippuu tietenkin siitä, mitä aioitte tiedottaa. Kirjastot.fi:n kautta...
Seppo Eskurin ja Martti Mikkosen kirjassa Liikennevakuutus (2006) käsitellään yksityiskohtaisesti liikennevakuutuslain soveltaminen, korvausperusteet sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen korvaaminen. Lisäksi kirjassa selostetaan liikennevahinkojen selvittely ja vakuuttamisvelvollisuus. Kirja sisältää myös esimerkkejä ja tapauksia oikeus- ja korvauskäytännöstä.
Lisää tietoa löytyy seuraavista lähteistä:
Tieliikennelaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Liikennevakuutuslaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590279
Liikennevakuutuskeskus
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi
Poliisi
http://www.poliisi.fi/
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...
Sappeen hiihtokeskuksen vastauksen mukaan Superpipe, vaikka onkin lumetuksessa, vaatiin paljon lunta ja voitaneen avata vasta muutaman viikon kuluttua. Tarkkaa ajankohtaa hekään eivät osanneet sanoa. Kannattaa tarkkailla Sappeen kotisivuilta (http://talvi.sappee.fi/index.php?object=etusivu&sivu=126) löytyvää lumetustilannetta http://talvi.sappee.fi/index.php?object=rinteet&sivu=130 osoitteessa, josta asia selviää. Tietoa voi myös kysellä sähköpostilla osoitteesta sappee@sappee.fi tai puhelimitse numerosta 020 755 9970.
Reflective Practice -lehti löytyy Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta. Osoite on Siltavuorenpenger 20 R. Lehteä ei anneta kotilainaan. Voit käydä lukemassa lehteä paikanpäällä. Voit myös pyytää oman kirjastosi kaukopalvelun kautta jäljenteet artikkelista. Niistä veloitetaan lähettävän kirjaston palvelumaksujen mukaan ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa kaukopalvelujäljenteiden hinta on 7 euroa kultakin alkavalta 20 sivulta.